Andromeda

[S.Mäenala]

Maailmankaikkeudessa on yli 100 miljardia galaksia. Niistä meidän Linnunrataamme lähinnä sijaitseva kierteisgalaksi on Andromeda, joka on vaivaisen 2.4 miljoonan valovuoden päässä maasta.
Etäisyydestä saa jonkinlaisen käsityksen allaolevasta laskelmasta:

Nopein ihmisen aikaansaama laite on NASA:n Juno Jupiter Spacecraft, joka maapallon painovoiman linkoamana saavutti nopeuden 140 013 km/t.
Melkoista haipakkaa. Tällä nopeudella matka Andromedaan kestäisi n. 19 568 000 000 vuotta (n. 20 miljardia vuotta)

Hubble avaruusteleskooppi on kuvannut Andromedaa usean vuoden ajan näkyvän valon sekä lähellä ultraviolettia ja lähellä infrapunaa olevilla aallonpituuksilla.
Tuloksena on kuva, jossa ensimmäistä kertaa voidaan nähdä Linnunradan ulkopuolisen kierteisgalaksin yksittäisiä tähtiä.
Kuvassa Andromeda näkyy luonnollisissa näkyvän valon väreissä.



Alempi kuva on suurennos yläkuvaan merkitystä alueesta.



Kuvassa näkyvät hiekanjyväset ovat kaikki aurinkoja ts. tähtiä.
Täällä galaksin reuna-alueella niitä on harvemmassa kuin tiheässä keskustassa.
Planeetat ja muut kiertolaiset ovat pimeitä ja liian pieniä näkyäkseen kuvassa.

Kuvassa näkyvät kirkkaammat kohteet ovat galaksin tähtimeren läpi häämöttäviä kauempana sijaitsevia galakseja.

[credit]

Maailmankaikkeudessa on yli 100 miljardia galaksia. Niistä meidän Linnunrataamme lähinnä sijaitseva kierteisgalaksi on Andromeda, joka on vaivaisen 2.4 valovuoden päässä maasta.

Sinulta taisi jäädä sana "miljoonan" pois luvun 2,4 perästä.

Ei siis ihan lähiaikoina ihmisen tavoitettavissa tuo Andromeda...

[Oliver]

Andromeda näkyy myös paljain silmin, mutta ainakin meikeläisen pitää yleensä katsoa hieman sen viereen, jotta läikkä erottuu.

Nopein ihmisen aikaansaama laite on NASA:n Juno Jupiter Spacecraft, joka maapallon painovoiman linkoamana saavutti nopeuden 140 013 km/t.
Melkoista haipakkaa. Tällä nopeudella matka Andromedaan kestäisi n. 19 568 000 000 vuotta (n. 20 miljardia vuotta)

Esimerkki oli toki vain vertailun vuoksi, mutta sanotaan nyt, että todellisuudessa matka kestäisi ehkä jopa alle 3 miljardia vuotta, sillä Andromeda ja Linnunrata ovat törmäyskurssilla ja lähestyvät toisiaan noin puoli miljoonaa km/h

[Lorimer]

Tämän kaltaiset jutut antavat hyvää perspektiiviä arkiseen puuhasteluun.
Ihmisen rooli maailmankaikkeudessa on kärpäsen kakan kokoinen nykyisen tieteen valossa.
Koita siinä sitten pysyä motivoituneena.
Lääkäri määrää maailmankaikkeuden äärettömyyden tuomaan ahdistukseen pillereitä jotka hienosti korjaavat asian.

[peluri1974]

Ja mikä on todennäköisyys sille, että olemme ainut elämänmuoto tässä järjestelmässä? Ollaanko vähän niin kuin lottovoittajia kaikki kun muut avaruuden peräkylät eivät saaneet mitään elollista aikaiseksi...Vai ollaanko vain niin pieniä että meitä ei edes huomata.

[ptets]

Palstan tähtitieteilijät osaavat ehkä vastata mieltäni askarruttavaan kysymykseen. Sanotaan että maailmankaikkeus laajenee alati. Mihin maailmankaikkeus laajenee?

[lammpa-1]

Lääkäri määrää maailmankaikkeuden äärettömyyden tuomaan ahdistukseen pillereitä jotka hienosti korjaavat asian.

No jos vielä nykypäivänä on äärettömän maailmankaikkeuden kannattaja, niin se on jo riittävä syy pillereille Toki äärettömyys saattaa tulla multiversumin kautta, mutta sitä ei lasketa...
Taitaa olla tällä hetkellä kosmologien keskuudessa eniten "ääniä saanut" versio se, että tämä meidän oma maailmankaikkeus on äärellinen, mutta rajaton. Muiden mahdollisten maailmankaikkeuksien olemassa olosta on vasta muutamia teorioita ja luonteensa vuoksi niitä ei pystyttäne koskaan todeksi/epätodeksi näyttämään.

Ja mikä on todennäköisyys sille, että olemme ainut elämänmuoto tässä järjestelmässä? Ollaanko vähän niin kuin lottovoittajia kaikki kun muut avaruuden peräkylät eivät saaneet mitään elollista aikaiseksi...Vai ollaanko vain niin pieniä että meitä ei edes huomata.

Todennäköisyys, että elämää esiintyisi meidän maailmankaikkeudessaame ainoastaan maapallolla on aika lähellä nollaa. Se, että meitä ei olla huomattu, johtuu taas siitä, että ensimmäiset ihmisen lähettämät ~valonnopeudella etenevät signaalit ovat lähteneet maapallolta ~100 vuotta sitten, eli ovat 100 valovuoden päässä maapallolta. Pelkästään meidän oma galaksimme, eli Linnunrata, on halkaisijaltaan noin 60000 valovuotta. Lähin seuraava galaksi on tuo Andromeda, jonka kanssa ajamme "kohta" kolarin ja kaukaisimmat ihmiset havaitsemat galaksit ovat olleet täällä havaitun valonsa lähetyshetkellä n. 13.7 mrd valovuoden päässä... mutta ovat jo todellisuudessa n. 45 mrd valovuoden päässä ja etääntyvät meistä yli valonnopeudella... joten koko maailmankaikkeutta meidän lähettämämme signaalit eivät ikinä edes tavoita....

Jos ajatellaan, että meidän omassa galaksissa olisi 3900 valovuoden päässä lähin toinen älyllinen elämän muoto ja se nappaisi nuo meidän lähettämät ensimmäiset signaalit ja vastaisivat niihin, niin saisimme tiedon siitä jo 7700 vuoden kuluttua (olettaen, että me/he emme/eivät ole keksineet yli valonnopeudella toimivaa viestintää ennen tuota ajankohtaa...

[lammpa-1]

Palstan tähtitieteilijät osaavat ehkä vastata mieltäni askarruttavaan kysymykseen. Sanotaan että maailmankaikkeus laajenee alati. Mihin maailmankaikkeus laajenee?

En ole tähtitieteilijä, mutta erittäin kiinnostunut aiheesta ja paljon siitä lueskellut. Käsittääkseni yleinen näkemys on se, että maailmankaikkeus laajenee "ei mihinkään". Ja tämä ei siis missään nimessä tarkoita, etteikö maailmankaikkeus laajenisi.

edit. Meidän maailankaikkeudessa on tuota "tyhjää" avaruutta mielin määrin, mutta sielläkin tapahtuu kaiken näköistä kummallista... on kosmisia säteitä ja kvanttifluktuaatiota. Meidän maailmankaukkeuden ulkopuolella on "ei mitään" ja sinne maailmankaikkeus laajenee.

[lammpa-1]

30.01.2015 21:50 <rapina> Eihän mikään voi kulkea yli valonnopeutta?!

Mikään ei voikaan kulkea yli valonnopeutta, mutta avaruuden piste voi silti etääntyä toisesta pisteestä yli valonnopeudella. Eli avaruus voi silti laajentua yli valonnopeudella.

[credit]

Palstan tähtitieteilijät osaavat ehkä vastata mieltäni askarruttavaan kysymykseen. Sanotaan että maailmankaikkeus laajenee alati. Mihin maailmankaikkeus laajenee?

En ole tähtitieteilijä, mutta erittäin kiinnostunut aiheesta ja paljon siitä lueskellut. Käsittääkseni yleinen näkemys on se, että maailmankaikkeus laajenee "ei mihinkään". Ja tämä ei siis missään nimessä tarkoita, etteikö maailmankaikkeus laajenisi.

edit. Meidän maailankaikkeudessa on tuota "tyhjää! avaruutta mielin määrin, mutta sielläkin tapahtuu kaiken näköistä kummallista... on kosmisia säteitä ja kvanttifluktuaatiota. Meidän maailmankaukkeuden ulkopuolella on "ei mitään" ja sinne maailmankaikkeus laajenee.

Esko Valtaoja tai Kari Enqvist osaisi varmaan selittää tämän paremmin, mutta asia on kutakuinkin niin kuin lammpa-1 sanoo: maailmankaikkeus laajenee, mutta se ei suinkaan laajene "johonkin", eikä siis täytä mitään tyhjää tilaa maailmankaikkeuden reunan tai "äären" tuolla puolen.

Ihminen ajattelee helposti, että kulkemalla avaruudessa suoraviivaisesti yhteen suuntaan, on ennen pitkää pakko tulla jollekin rajalle, johon maailmankaikkeus päättyy ja jonka takana on jotain muuta. Näin ei kuitenkaan ole. Aika-avaruuden kaareutumisella lienee jotain tekemistä asian kanssa; suoraan kulkemalla ei päädy millekään rajalle, vaan takaisin samaan pisteeseen, eikä mitään maailmankaikkeuden ääriä ole löydettävissä.

[lammpa-1]

Aika-avaruuden kaareutumisella lienee jotain tekemistä asian kanssa; suoraan kulkemalla ei päädy millekään rajalle, vaan takaisin samaan pisteeseen, eikä mitään maailmankaikkeuden ääriä ole löydettävissä.

Tämä taasen käsittääkseni liittyy juurikin tuohon "maailmankaikkeus on äärellinen, mutta rajaton" -asiaan, ei niinkään maailmankaikkeuden laajenemiseen. Mutta kyllä, Valtaojaa tai Enqvistiä tarvittaisiin selittämään, siitä olemme samaa mieltä

[credit]

30.01.2015 21:50 <rapina> Eihän mikään voi kulkea yli valonnopeutta?!

Mikään ei voikaan kulkea yli valonnopeutta, mutta avaruuden piste voi silti etääntyä toisesta pisteestä yli valonnopeudella. Eli avaruus voi silti laajentua yli valonnopeudella.

Ja hauskinta on se, että maailmankaikkeuden laajeneminen tapahtuu tätä nykyä vieläpä kiihtyvällä nopeudella.

[rapina]

30.01.2015 21:50 <rapina> Eihän mikään voi kulkea yli valonnopeutta?!

Mikään ei voikaan kulkea yli valonnopeutta, mutta avaruuden piste voi silti etääntyä toisesta pisteestä yli valonnopeudella. Eli avaruus voi silti laajentua yli valonnopeudella.

Jos piste a seuraa pistettä b ja molemmat pisteet kulkevat samaan suuntaan valonnopeudella ja näiden pisteiden etäisyys on on yksi valovuosi. Saavuttaako pisteestä a lähetetty alus pisteen b vuodessa, jos alus kulkee valonnopeudella?

[lammpa-1]

30.01.2015 21:50 <rapina> Eihän mikään voi kulkea yli valonnopeutta?!

Mikään ei voikaan kulkea yli valonnopeutta, mutta avaruuden piste voi silti etääntyä toisesta pisteestä yli valonnopeudella. Eli avaruus voi silti laajentua yli valonnopeudella.

Jos piste a seuraa pistettä b ja molemmat pisteet kulkevat samaan suuntaan valonnopeudella ja näiden pisteiden etäisyys on on yksi valovuosi. Saavuttaako pisteestä a lähetetty alus pisteen b vuodessa, jos alus kulkee valonnopeudella?

ei

[lammpa-1]

30.01.2015 21:50 <rapina> Eihän mikään voi kulkea yli valonnopeutta?!

Mikään ei voikaan kulkea yli valonnopeutta, mutta avaruuden piste voi silti etääntyä toisesta pisteestä yli valonnopeudella. Eli avaruus voi silti laajentua yli valonnopeudella.

Jos piste a seuraa pistettä b ja molemmat pisteet kulkevat samaan suuntaan valonnopeudella ja näiden pisteiden etäisyys on on yksi valovuosi. Saavuttaako pisteestä a lähetetty alus pisteen b vuodessa, jos alus kulkee valonnopeudella?

Tähän jo edellä vastasin, mutta.... Nämä ovat näitä ikuisia kysymyksiä... vielä mielenkiintoisempi kysymys on:
"30m pitkä alus etenee valonnopeudella. Etenemissuunnassa aluksen takaseinälle on asennettu projektori ja etuseinälle kangas. Voiko aluksella seurata projektorilla kankaalle heijastettua elokuvaa?"

[lammpa-1]

Edellä esitetyissä kysymyksissä aina törmätään suhteellisuusteoriaan, ja itse en sitä ole koskaan edes yrittänyt oppia hallitsemaan syvällisesti. Sellaiseen asiaan nyt kuitenkin törmätään välittömästi, että missä sijaitsee havainnoitsija. Onko havainnoitsija systeemissä sisällä vai systeemin ulkopuolella? Liikkuuko havainnoitsijakin valonnopeudella? Minkä suhteen valonnopeudella liikutaan? Miten aikaa mitataan, jos liikutaan valonnopeudella?

Valonnopeudella liikuttaessa aikaa ei nimittäin ole. Valonnopeudella liikkuva partikkeli on omasta näkökulmastaan yhtäaikaa maailmankaikkeuden jokaisessa pisteessä, koska valonnopeudella liikuttaessa aikaa ei ole.

[lammpa-1]

Edellä kirjoitettuun liittyen... aikaa ei myöskään ole äärettömässä painovoimakentässä. Jos siis putoaisit mustaan aukkoon ja säilyisit hengissä aina singulariteettiin saakka (oletetaan tässä, että teoria mustista aukoista ja niiden keskellä sijaitsevasta singulariteetista pitää paikkansa, vaikkakin viime aikoina on kiihtyvällä tahdilla alkanut ilmestymään tämän teorian kumoavia teoreettisia tutkimuksia), niin näkisit singulariteettia lähestyessäsi, kuinka kaikki tapahtumat mustan aukon ulkopuolella tapahtuisivat koko ajan kiihtyvään tahtiin. Lopulta, kun saavuttaisit singulariteetin, näkisit koko maailmankaikkeuden jokaisen hetken, yhtä aikaa, koko ajan, ikuisesti, alkupamauksesta loppuun saakka....

[lammpa-1]

Disclaimer:

Kaikki edellä esitetyt näkemykseni perustuvat suhteellisen normaalin ihmisen ymmärrykseen kosmologien ja astronomien ja teoreettisen fysiikan suurien ihmisten kirjoituksista. Kaikki edellä kirjoitettu edellyttää joka tapauksessa sitä, että suhteellisuusteoria on faktaa eikä fiktiota. Lisäksi kaiken edellä kirjoitetun olen saattanut ymmärtää väärin tai tulkinnut lukemaani tekstiä väärin tai liian yksoikoisesti.

Jos jollakin on ajantasaisempaa tai parempaa tietoa, niin myönnän heti olevani väärässä. Vakuuttavat perustelut toki tarvitaan, jotta myönnän väärässä olemiseni

[videx]

Maailmassa on varmaan erittäin paljon asioita joista ihminen ei tiedä mitään ja vaikka tietäisi niin tuskin juuri mitään tajuaisi.
Itsekin suhteellisuusteoriaan tutustuneena en vieläkään ymmärrä siitä paljon mitään vaikka teoriassa se ei ole niin vaikeaa.
Mutta onhan tämä kaikki todella kiehtovaa .

[rapina]

Disclaimer:

Kaikki edellä esitetyt näkemykseni perustuvat suhteellisen normaalin ihmisen ymmärrykseen kosmologien ja astronomien ja teoreettisen fysiikan suurien ihmisten kirjoituksista. Kaikki edellä kirjoitettu edellyttää joka tapauksessa sitä, että suhteellisuusteoria on faktaa eikä fiktiota. Lisäksi kaiken edellä kirjoitetun olen saattanut ymmärtää väärin tai tulkinnut lukemaani tekstiä väärin tai liian yksoikoisesti.

Jos jollakin on ajantasaisempaa tai parempaa tietoa, niin myönnän heti olevani väärässä. Vakuuttavat perustelut toki tarvitaan, jotta myönnän väärässä olemiseni

Tarinan mukaan Einsteiniltä kysyttiin suhteellisuus teorian julkaisun jälkeen, että onko maailmassa tosiaan vain kaksi ihmistä jotka suhteellisuusteorian ymmärtää. Einstein kysyi takaisin, "kuka se toinen muka on?"

Suhteellisuusteoria ja maailmankaikkeus on sellaisia asioita mitä ihmisen ei pidäkkään ymmärtää.

[peluri1974]

Äärettömyyden mahdottomuus kiteytyy hyvin mielestäni Zedonin paradoksiin ajan jakamisesta äärettömään moneen osaan. Kuvitellaan tilanne, jossa hitaampi juoksija saa etumatkaa ja alkaa juosta ennen nopeampaan. Nopeampi saavuttaa hetki hetkeltä hitaampaa ja heidän välinen aikaero puolittuu ja puolittuu koko ajan. Kun nopeampi juoksija on ohittanut hitaamman ennen maalia, niin mitä on tapahtunut? Aikahan olisi pitänyt olla jaettavissa äärettömän monta kertaa puolikkaisiin, eli nopeampi ei olisi koskaan pitänyt saapua maaliin ennen hitaampaa.

Johtopäätös: äärettömyyttä ei siis voi olla, ei edes avaruudessa.

[lammpa-1]

Itselle yksi periaatteessa yksinkertainen asia on aina ollut mahdoton hahmottaa, niin kuin tietysti tähän aiheeseen liittyen moni muukin. Tämä vaan aina jaksaa kaivertaa mieltä, koska se on niin yksinkertainen, mutta sitä ei vaan saa tämä pieni pää millään järkevällä tavalla jäsennettyä itselleen....

Eli:

Tällä hetkellähän on vallalla tämä BigBang -teoria, jonka mukaan maailmankaikkeus olisi syntynyt tyhjästä (tai toisin sanoen äärettömän pienestä pisteestä). Lisäksi toisen teorian mukaan maailmankaikkeus laajenee nykyään joka paikassa kiihtyvällä nopeudella.

Sitä aina törmää (joko itseltään kysyen, tai toisten kysymänä) välillä siihen kysymykseen, että missä se maailmankaikkeuden keskipiste sitten on...

Periaatteessa teorian tasolla on helppo ymmärtää, että jokainen piste maailmankaikkeudessa täytyy olla se maailmankaikkeuden keskipiste, koska laajeneminen alkoi äärettömän pienestä pisteestä, mutta käytännössä aivot menee aina solmuun, kun tuotaa yrittää vääntää oikeasti ymmärrettäväksi itselleen tai toisille

[lammpa-1]

Äärettömyyden mahdottomuus kiteytyy hyvin mielestäni Zedonin paradoksiin ajan jakamisesta äärettömään moneen osaan. Kuvitellaan tilanne, jossa hitaampi juoksija saa etumatkaa ja alkaa juosta ennen nopeampaan. Nopeampi saavuttaa hetki hetkeltä hitaampaa ja heidän välinen aikaero puolittuu ja puolittuu koko ajan. Kun nopeampi juoksija on ohittanut hitaamman ennen maalia, niin mitä on tapahtunut? Aikahan olisi pitänyt olla jaettavissa äärettömän monta kertaa puolikkaisiin, eli nopeampi ei olisi koskaan pitänyt saapua maaliin ennen hitaampaa.

Johtopäätös: äärettömyyttä ei siis voi olla, ei edes avaruudessa.

Tämä paradoksi on kai käsittääkseni ainakin periaatteessa selitettävissä/kierrettävissä Plancin ajalla ja Plancin pituudella (Planc time, Planc length).

[lammpa-1]

Kovasti kyllä fysiikassa taistellaan äärettömyyttä vastaan. Uusimmat mustan aukon teoriatkin kai ovat lähteneet nimen omaan siltä pohjalta, ettei äärettömyyttä voi olla, eli mustassa aukossa ei voi siis esiintyä ääretöntä painovoimaa. Perustelevat käsittääkseni juurikin suhteellisuusteorian kiemuroilla siten, että mustan aukon sisältä tarkasteltuna (koska kasvavan painovoiman vuoksi aika hidastuu aukossa toooooooooosi paljon) musta aukko ehtii säteilemään sinne puutoavan materian napojensa kautta sekä Hawkingin säteilynä niin nopeasti, ettei ääretöntä painovoimaa ehdi syntymään, kun taas meidän aika täällä ulkopuolella kuluu niin paljon nopeammin, että meidän tarkasteluperspektiivistä tuo materian ulossäteily kestää lähes ikuisesti. Meidän näkökulmasta siis sinne muodostuu ääretön painovoima, mutta mustan aukon näkökulmasta ei lähellekään ääretön...

Mahottomia juttuja...


Matemaatikothan sitten taas eivät karsasta äärettömyyksiä ollenkaan. Niillehän ne ovat jokapäiväistä kauraa. Niillähän on eri kokoisiakin äärettömyyksiä ihan oikeesti kuulemma on

Eri kokoisista äärettömyyksistä yksi esimerkki taisi olla se, että positiivisten kokonaislukujen joukko on yksi äärettömän suuri joukko ja taas jaottomien positiivisten kokonaislukujen joukko on toinen äärettömän suuri joukko. Selväähän on, että ensimmäinen noista on suurempi ääretön kuin toinen.

[peluri1974]

Tähän Zedonin äärettömyyden paradoksiin ollaan yritetty keksiä monenlaisia kysymyksiä, Kuten paradoksin raja-arvot, eli tässä tapauksessa juoksukilpailu ja sen rajallinen kesto. Voiko tämä tapahtua missä ja milloin vaan? Miten otannan kesto voi vaikuttaa tähän paradoksin? Kysyn vaan.