Rahapelimonopoli päättyy – Veikkaus on tyytyväinen

[Claus]

Kysyin vielä, että jos linjausta sovellettaisiin johdonmukaisesti muuhun liiketoimintaan, mitä se tarkoittaisi?
--

Jos Verohallinnon vedonlyöntiä koskevaa linjausta – eli että "jokainen tapahtuma on yksittäinen eikä hävityllä panoksella ole vaikutusta voitonsaantimahdollisuuteen seuraavassa" – sovellettaisiin johdonmukaisesti muuhun liiketoimintaan, seuraukset olisivat absurdeja ja käytännössä tekisivät elinkeinotoiminnan verotuksellisesti mahdottomaksi. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. Kauppias ei saisi vähentää myymättömien tuotteiden hankintahintaa
Soveltaminen:
Jos kauppias ostaa 1000 euron arvosta tavaraa, josta hän myy osan 1500 eurolla ja osa jää myymättä tai pilaantuu, hän ei saisi vähentää hankintakuluja, koska "jokainen osto ja myynti on erillinen tapahtuma eikä tappiolla ole vaikutusta seuraavaan voittoon."
Seuraus:
→ Hän maksaisi veroa koko 1500 eurosta, vaikka hänen nettovoittonsa olisi vain 500 euroa tai jopa tappiollinen.

2. Ravintoloitsija ei voisi vähentää ruoan tai työn kustannuksia
Soveltaminen:
Jokainen aterian myynti katsottaisiin erilliseksi tapahtumaksi. Jos jostakin myynnistä saadaan voittoa, siihen ei saisi kohdistaa muita kuluja, kuten henkilöstön palkkoja, vuokraa tai raaka-ainekustannuksia, koska niillä ei ole vaikutusta yksittäisen aterian voittoon.
Seuraus:
→ Ravintolan koko liiketoimintamalli kaatuisi, koska menot olisivat "verotuksellisesti näkymättömiä".

3. Sijoittaja ei voisi vähentää tappiollisten osakkeiden menetyksiä
Soveltaminen:
Jos sijoittaja ostaa 10 osaketta ja myy osan voitolla, hän ei saisi vähentää muiden osakkeiden tappioita, koska "tappio yhdestä osakkeesta ei vaikuta seuraavan voiton todennäköisyyteen."
Seuraus:
→ Veroa maksettaisiin voitoista täysimääräisesti, mutta tappiot eivät lieventäisi verotusta — mikä on vastoin nykyistä verolainsäädäntöä.

4. Yrittäjä ei voisi vähentää epäonnistuneita markkinointikampanjoita tai investointeja
Soveltaminen:
Jos yritys panostaa markkinointiin tai tekee uuden tuotelanseerauksen, joka epäonnistuu, näitä ei saisi vähentää tulevista tuotoista, koska "aikaisemmilla epäonnistumisilla ei ole vaikutusta seuraavan tapahtuman voittoon."
Seuraus:
→ Yrittäjän riskinottoa ei tunnustettaisi verotuksessa lainkaan, mikä rankaisisi innovatiivisuudesta ja kasvun tavoittelusta.

5. Maanviljelijä ei saisi vähentää huonon satokauden menetyksiä
Soveltaminen:
Sadon menetyksiä huonon vuoden takia ei saisi huomioida verotuksessa tulevina vuosina, koska "sadon epäonnistuminen yhtenä vuonna ei vaikuta seuraavan vuoden onnistumiseen."
Seuraus:
→ Maatalouden tulot vaihtelisivat arvaamattomasti, ja verotus voisi kohdistua bruttotuloihin ilman realistista käsitystä kannattavuudesta.
Yhteenveto
Jos Verohallinnon vedonlyöntilinjaus vietäisiin loogiseen ääripisteeseensä, se merkitsisi:
• Vain voitot olisivat verotettavia – tappiot jätettäisiin huomiotta.
• Tulonhankintamenot jätettäisiin verotuksessa kokonaan huomioimatta.
• Yritystoiminnan kokonaisuuden tarkastelu estyisi, mikä rikkoisi liiketoiminnan ja verotuksen perustavanlaatuiset periaatteet.

Tämä korostaa, miten poikkeuksellinen ja epäjohdonmukainen vedonlyöntiä koskeva verotus on suhteessa muuhun elinkeinotoimintaan.

[RåBe]

Itseassa CFD johdannaisten tappioita ei saa sijoittajat vähentää, tästä on KHO vahvistus ja vähintäänkin yhtä iso oikeusmurha. Ainakaan KHO ei nähnyt asiassa perustuslaillista ongelmaa, mutta toisaalta eivät edes sanallisesti arvoineet vaan totesivat vaan verottaja kannan oikeaksi.

https://finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/kor ... 010/74#OT3

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/om ... 4-tappiot/

[Claus]

Kelan ohjeistus rahapelivoittojen suhteen toimeentulotuessa on aiemmin ollut linjassa verottajan kannan kanssa, mutta se on muuttanut sitä viime syksynä välttääkseen "tilanteet, joissa toimeentulotukiasiakas joutuisi voittojen vuoksi kohtuuttomiin tilanteisiin. Näin on voinut käydä, koska tähän asti pienetkin kertavoitot on laskettu tukea vähentävinä tuloina, vaikka asiakas olisi pelannut kaikki voittonsa usein saman tien. Uuden ohjeistuksen myötä Kela siirtyykin tarkastelemaan pelivoittoja yksittäisten pelitapahtumien sijaan pidemmällä ajanjaksolla."

https://www.kela.fi/ajankohtaista/kela- ... dut-voitot

[RåBe]

https://tuomioistuimet.fi/hallintooikeu ... 72024.html

[credit]

Itse mietin, että mahtaako asiasta olla edes HO:n päätöstä vielä. Vuoden 2023 verotuksesta lienee tullut verottajan päätös syksyllä 2024, ja ensimmäinen valitusporras on kai verotuksen oikaisulautakunta. Ehkä Akilla on vain näkemys, että päätöksistä tullaan valittamaan KHO:een asti. Jos joku tietää enemmän, niin hyvin kiinnostuneena itsekin kuulisin lisää!

Tein viikko sitten Helsingin hallinto-oikeudelle tietopyynnön, jossa kerroin etsiväni hallinto-oikeuden päätöstä tapauksessa, jossa ammattimainen vedonlyöjä on haastanut verohallinnon päätöksen hävittyjen pelipanosten vähennyskelvottomuudesta (silloin kun voitot on saatu pelaamalla ETA-/EU-alueen ulkopuolelle sijoittuneiden rahapeliyhtiöiden pelejä). Tietopyyntööni vastattiin tänään, ja sain haltuuni Helsingin HO:n päätöksen numero 656/2025, jossa on hylätty Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemä valitus. Kyseinen valitus oli tehty jonkun nimettömäksi jäävän, ETA-alueen ulkopuoliselta nettikasinolta 40 000 euroa vuonna 2021 voittaneen henkilön puolesta. Päätös, josta hallinto-oikeuteen oli valitettu, oli verotuksen oikaisulautakunnan päätös marraskuulta 2023.

Koska tässä tapauksessa, joka siis koskee verovuotta 2021, Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksensä vasta tämän vuoden helmikuussa, pka:n arvelu, ettei meitä vedonlyöjiä varsinaisesti kiinnostavasta asiasta ole vielä olemassa hallinto-oikeuden päätöstä, voi hyvinkin pitää paikkansa. Jos joku ammattimainen vedonlyöjä on nimittäin valittanut vuoden 2023 verotusta koskevasta verotuspäätöksestä, verotuksen oikaisulautakunta on kyllä voinut ehtiä antamaan oman ratkaisunsa vielä vuoden 2024 puolella (koska sillähän on jo valmis pohja aiemmin ratkaistun valituksen ansiosta), mutta hallinto-oikeus on tuskin saanut käsiteltyä tapausta alle puolessa vuodessa. Lisäksi hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen valitusluvan saaminen KHO:sta ottaa oman aikansa, joten mitään varmuutta ammattivedonlyöjän tapauksen - jos sellainen ylipäätään on olemassa - päätymisestä KHO:n käsittelyyn ei tällä hetkellä todennäköisesti ole.

Aion vielä jatkaa asian selvittelyä tekemällä tietopyyntöjä myös muille hallinto-oikeuksille. Lisäksi otan varmaankin yhteyttä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköön ja siihen henkilöön, joka on tapausta hoitanut tämän tahon puolesta (hänet mainitaan saamassani HO:n päätöksessä). Pyysingiltäkin voisi yrittää kysellä lisätietoja, mutta valitettavasti näyttää siltä, että hän ei ehkä ole saanut itse ensikäden tietoja tapauksesta - tai että hän on ymmärtänyt jotain väärin.

[credit]

Mistä tuossa tarkalleen ottaen valitettiin kun 2021 sai vielä vähentää panokset

Tässä tapauksessa on kyse jonkin kasinopelin (tai kasinopelien) pelaamisesta, ei vedonlyönnistä. En ole vielä ehtinyt tutustua päätökseen ajan kanssa, mutta ratkaistavana asiana näyttäisi olevan se, saako edes voitollisiin pelikierroksiin käytettyjä panoksia vähentää saaduista voitoista. Tapaus ei siis ole meidän vedonlyöjien näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen, mutta sen käsittelyyn kulunut aika havainnollistaa sitä, miten hitaasti oikeuden rattaat maassamme pyörivät.

[RåBe]

Tuo oikeudenvalvontayksikkö ilmeisesti joku erillinen verottajan yksikkö joka tarvittaessa hakee muutoksia epäselvyyksissä?

Sivuilta selviää että ovat antaneet vedonlyönnistä lausunnon juuri ennen uuden kannanoton tulemista. Jos Credit kysyt tuolta lisäinfoa niin slottipelaajan tapauksesta, niin pyydä samalla tuo lausunto nähtäväksi, lienee julkinen kuitenkin pyydettäessä. Ainakaan slottien osalta yksikkö ei ollut samoilla linjoilla virallisen kannanoton kanssa kun lähti siihen hakemaan muutosta.

Jos oikeudenvalvontayksikkö katsoo lausunnossaan, että ohjeeseen sisältyvä yksilöity kannanotto vastaa sen käsitystä asiassa, oikeudenvalvontayksikkö ei hae muutosta ohjeen mukaisesti annetusta ennakkoratkaisusta tai toimitetusta verotuksesta. Tästä voidaan poiketa, jos muuttunut lainsäädäntö, verotus- tai tuomioistuinkäytännön epäyhtenäisyys tai muu erityinen syy antaa siihen aihetta.

Oikeudenvalvontayksikön verotusta koskeviin ohjeluonnoksiin antamat kirjalliset lausunnot ovat julkisia siten kuin viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta säädetään. Oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa vuosittain laadittavassa toimintakertomuksessa antamansa lausunnot.

Ohjeen mukaan Verohallinnon yksiköiden tulee antaa oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi tekemänsä tai verotuksen oikaisulautakunnan tekemät päätökset silloin, kun kysymyksessä on oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävä asia tai jos veronsaajien oikeudenvalvonta muutoin sitä edellyttää

Ennakoiva oikeudenvalvonta
Oikeudenvalvontayksikkö antaa Verohallinnon muille yksiköille näiden pyynnöstä lausuntoja aineellista ja menettelyllistä verotusta koskeviin ohjeluonnoksiin ja lainsäädännön valmisteluasiakirjoihin. Verohallinnolla on myös mahdollisuus kuulla oikeudenvalvontayksikköä ennen asian ratkaisemista, jolloin oikeudenvalvontayksikön kanta tulee Verohallinnon sekä verovelvollisen tietoon ennakollisesti ja virallisessa muodossa. Tämä mahdollistaa asian monipuolisemman harkinnan, lisää verotuspäätöksen laatua sekä veroprosessin ennustettavuutta.

2.3 Yksikön antamat lausunnot
Yksikkö antaa Verohallinnon Verotusyksiköille sekä Esikunta- ja oikeusyksikölle lausuntoja tai kommentteja aineellista ja menettelyllistä verotusta koskeviin Verohallinnon ohjeisiin ja kannanottoihin sekä hallituksen esityksiin. Jos yksikkö on lausunnossaan ottanut yksilöidyn kannan tiettyyn konkreettiseen (ohjeessa riittävästi yksilöityyn) asiakysymykseen, hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että yksikkö noudattaa lausunnossa esittämäänsä kantaa myös yksittäisessä verotusta koskevassa oikeudenkäynnissä.

Yksikkö on antanut vuoden 2023 aikana seuraavat aineellista verotusta koskevat lausunnot tai kommentit:

Verotusyksikölle Verohallinnon ohjeluonnoksesta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys 3.1.2024
Verotusyksikölle Verohallinnon kannanottoluonnoksesta Vedonlyönnin verotus 3.2.2023.

[RåBe]

KHO on antanut asiaa sivuavan päätöksen muutama viikko sitten, kyseessä ei ollut "julkinen" ennakkoratkaisu vaan oli piilotettu edilexiin.

Slottipelaajan tappioita ei saanut vähentää eikä kyse ollut tulonhankkimistoiminnasta eikä elinkeinotoiminnasta. KHO ei kuitenkaan ottanut nimenomaisesti kantaa siihen saako tappioita vähentää ja miten vero moudostuu, vaan antoi ratkaisun vain siihen mikä on toiminnan luonne.

KHO: Internetkasinoilla pelaamisessa ei ollut kysymys tulonhankkimistoiminnasta eikä EVL:ssa tarkoitetusta elinkeinotoiminnasta

- Toiminnan luonnetta ei ollut arvioitava toisin konfiskatorisen verotuksen kiellon, nettotulon verottamisen periaatteen tai veronmaksukykyisyyden periaatteen perusteella.
- ETA-alueen ulkopuolisessa valtiossa järjestetystä internetkasinolta saatu voitto oli veronalaista tuloa. Kysymys ei ollut pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta. (Julkaisematon)

Asian tausta
Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle
(1) A on esittänyt ennakkoratkaisuhakemuksessaan muun ohella, että hän on vuonna 2019 saanut merkittävän voiton Euroopan talousalueella sijaitsevasta Nordicbet-internetkasinosta. Hän on vuonna 2021 siirtynyt pelaamaan FortuneJack- ja Stake.com-nimisille internetkasinoille. Kaikki pelaaminen on tapahtunut käyttämällä virtuaalivaluutta Bitcoinia. A:n käyttämien panosten suuruudet ovat olleet euroiksi muutettuina muutamista kymmenistä euroista muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

(2) A on pelannut internetkasinoilla, jotka ovat käyttäneet satunnaislukugeneraattoria (random number generator) reilun pelaamisen tekemiseksi mahdolliseksi. Satunnaislukugeneraattori on ohjelmisto, joka käyttää algoritmeja ja matemaattisia kaavoja ja joka luo käytännössä sattumanvaraisen numerosarjan. Numerosarjan jokainen arvottu numero vastaa nettikasinopelin rullilla olevaa symbolia. Internetkasinot ovat järjestäneet kolmannen osapuolen toimittaman auditoinnin satunnaislukugeneraattorin puolueettomuuden sekä voittojen ja tappioiden satunnaisuuden varmistamiseksi. Kasinopelien palautusprosentit ovat 90–99,7 prosenttia.

(3) A on huomannut, että hänen on mahdollista hyödyntää omaisuuttaan pelaamistoiminnassaan siten, että hän kestää pitkiäkin tappiollisia pelitapahtumia, kun hän jahtaa jackpotteja, ja että hän voi lisätä tuloja, kun jackpot osuu hänen kohdalleen. Jackpotit ovat usein useita satoja kertoja tai jopa 10 000-kertaisia asetettuun panokseen nähden.

(4) A katsoo, että hänen toimintaansa sisältyy taloudellinen riski ja että hänen toimintansa tavoitteena on lisätä varallisuutta eli hän tavoittelee voittoa. A harjoittaa toimintaa itsenäisesti, jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Hän on suunnitellut pelaavansa tiettyinä ajanjaksoina, koska hän kokee voittavansa kyseisinä ajanjaksoina. A:n mukaan niin sanottujen hupipelaajien rahat päätyvät kasinon kautta ammattipelaajien taskuun.

(5) A:n esittämän lisäselvityksen mukaan hän on vuonna 2021 voittanut 15 594 626,038 euroa ja hävinnyt 15 714 653,465 euroa. Hänen pelitoimintansa nettotulos on näin ollen ollut kyseisenä vuonna 120 027,427 euroa tappiollinen. Hän on pelannut viikossa keskimäärin 35–49 tuntia. Kuukausittain hänellä on ollut keskimäärin 20–25 pelipäivää. A on katsonut pelaamisensa olevan osa virtuaalivaluutalla kerryttämänsä varallisuuden sijoitustoimintaa.

(6) A on lisäselvityksenä esittänyt myös, että vuonna 2022 hänen pelaamistoimintansa voitot ovat olleet 63 959,47 euroa ja tappiot 166 063,20 euroa. Vuoden pelitoiminnan nettotulos on ollut 102 103,73 euroa tappiollinen.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset
(7) A on esittänyt ennakkoratkaisuhakemuksessaan seuraavat kysymykset.

1. Voidaanko A:n Euroopan talousalueen ulkopuolella hakemuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla harjoittama kasinopelaamistoiminta katsoa tulonhankkimistoiminnaksi, jonka nettotulo verotetaan pääomatulona tuloverolain 32 §:n mukaisesti?

2. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kielteinen, voidaanko A:n harjoittama kasinopelaamistoiminta katsoa elinkeinotoiminnan verottamisesta annetun lain mukaan verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi?

3. Jos vastaus ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen on kielteinen, voidaanko A:n harjoittamasta kasinopelaamistoiminnasta saadut voitot katsoa tuloverolain 85 §:n mukaisiksi verovapaiksi arpajaisvoitoiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklan mukaisen pääomien vapaan liikkuvuuden perusteella?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 19.6.2023 verovuosille 2021 ja 2022
8) Verohallinto on lausunut ennakkoratkaisunaan seuraavaa.1. A:n Euroopan talousalueen (ETA-alueen) ulkopuolella hakemuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla harjoittamaa kasinopelaamistoimintaa ei katsota tulonhankkimistoiminnaksi eikä A:n kasinopelaamistoiminnan harjoittamisesta saatua tuloa katsota tuloverolain 32 §:n mukaiseksi pääomatuloksi. A:n kasinopelaamistoiminnan harjoittamisesta saama tulo katsotaan tuloverolain 61 §:ssä tarkoitetuksi ansiotuloksi.

2. A:n Euroopan talousalueen (ETA-alueen) ulkopuolella harjoittamasta kasinopelaamistoiminnasta saatua tuloa ei katsota elinkeinotoiminnan verottamisesta annetun lain mukaan verotettavaksi elinkeinotoiminnan tuloksi.

3. A:n Euroopan talousalueen ulkopuolella harjoittamasta kasinopelaamistoiminnasta saatuja voittoja ei katsota tuloverolain 85 §:n mukaisiksi verovapaiksi arpajaisvoitoiksi SEUT 63 artiklan mukaisen pääomien vapaan liikkuvuuden perusteella.

(9) Ennakkoratkaisun perusteluissa on todettu, että A:n harjoittamassa kasinopelaamisessa ei voida katsoa olevan kyse vakaasta tulonhankkimistoiminnasta, koska kasinopelaamisesta saadut voitot perustuvat puhtaaseen sattumaan ja koska pelaamisen tuotto-odotus on negatiivinen.Tulon saaminen ei perustu henkilön omaan toimintaan ja taitoon vastaavalla tavalla kuin tulon hankkimisessa vakaassa tulonhankkimistoiminnassa. Kasinopelaamisesta saatuihin voittoihin ei liity sellaisia tulonhankkimiskuluja, joita voitaisiin voitoista vähentää. Bruttovoitot verotetaan ansiotulona. Koska kasinopelaamisessa ei ole kyse sijoitustoiminnasta, kasinopelaaminen ei kuulu SEUT 63 artiklan pääomien vapaan liikkuvuuden piiriin.

A:n valitus hallinto-oikeudelle ja hallinto-oikeuden päätös
(10) A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Verohallinnon antama ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan myöntävästi ennakkoratkaisuhakemuksessa esitettyihin kysymyksiin hakemuksen mukaisessa etusijajärjestyksessä. A on myös vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

(11) Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

(12) Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään lausumalla muun ohella, että pelaamistoiminnan laajuus ja jatkuvuus sekä käytetyt pelipanokset ja siihen liittyvä riski puoltavat sinänsä toiminnan katsomista tulonhankkimistoiminnaksi. Toiminta on kuitenkin ollut tappiollista ennakkoratkaisun verovuosina. Pelaamisen voittojen ja tappioiden on katsottava perustuneen pääosin sattumaan. A ei ole laatinut toiminnan tuloista tai menoista muistiinpanoja tai kirjanpitoa. Pelaamistoiminnasta on saadun selvityksen perusteella puuttunut tulonhankkimistarkoitus. Kasinopelien arpajaisluonne huomioiden kyse ei ole pääomatulona verotettavasta tulonhankkimistoiminnasta tai sitä laajemmasta elinkeinotoiminnasta. Toiminnan verottaminen pääomatulona ei vastaisi asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Koska sattuman ohella myös pelaajan tiedoilla ja taidoilla voi olla merkitystä, on pelivoittoja pokeritulojen tavoin pidettävä ansiotulona. Merkitystä ei ole sillä, että pelaamiseen on käytetty virtuaalivaluuttaa. Toiminnassa ei ole kyse sijoitustoiminnasta, johon pääomien vapaan liikkuvuuden periaatetta ja EU-oikeuden säännöksiä voisi soveltaa. Euroopan talousalueen ulkopuolisten nettikasinoiden peleistä saatuja voittoja ei siten ole pidettävä SEUT 63 artiklan perusteella tuloverolain 85 §:n mukaisina verovapaina arpajaisvoittoina.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(13) A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan ensisijaisesti, että A:n harjoittama pelaaminen internetkasinoilla katsotaan tulonhankkimistoiminnaksi, jonka nettotulo verotetaan pääomatulona tuloverolain 32 §:n mukaisesti. Toissijaisesti uutena ennakkoratkaisuna on lausuttava, että internetkasinopelaamistoiminta on katsottava elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitetuksi elinkeinotoiminnaksi, ja kolmassijaisesti, että ETA-alueen ulkopuolella harjoitetusta internetkasinopelaamistoiminnasta saadut voitot katsotaan SEUT 63 artiklan perusteella tuloverolain 85 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi arpajaisvoitoksi. A on vaatinut lisäksi, että asiassa järjestetään suullinen käsittely internetkasinopelitoiminnan luonteen ja muiden toimintaan liittyvien teknisten yksityiskohtien selvittämiseksi ja että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan.

(14) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut, että valitus hylätään kokonaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
(15) Asiassa on ratkaistavana, onko A:n harjoittama internetkasinopelaaminen tulonhankkimistoimintaa tai toissijaisesti elinkeinotoimintaa. Mikäli internetkasinopelaaminen ei ole tulonhankkimis- eikä elinkeinotoimintaa, asiassa on vielä ratkaistavana, katsotaanko A:n harjoittamasta internetkasinopelaamisesta saadut voitot tuloverolain 85 §:ssä tarkoitetuiksi verovapaiksi arpajaisvoitoiksi, kun huomioon otetaan SEUT 63 artiklassa tarkoitettu pääomien vapaa liikkuvuus.

(16) Asiassa ei ole ratkaistavana, mitkä ovat A:lle verovuosina 2021 ja 2022 kasinopelaamisesta kertyneiden verotettavien tulojen määrät.

(17) A:n mukaan tulonhankkimistoimintaan liittyvät edellytykset toiminnan laajuudesta, jatkuvuudesta sekä taloudellisesta riskistä eivät hallinto-oikeuden päätöksen perusteella ole hänen asiassaan riidanalaisia. Ratkaisevaa merkitystä ei voida antaa toiminnan tappiollisuudelle eikä pelivoittojen satunnaisuudelle. Ennakkopäätöksen KHO 1977-II-532 perusteella pitkäaikainen tappiollinenkin toiminta voi olla tulonhankkimistoimintaa (tai elinkeinotoimintaa). Sen sijaan asiassa on otettava huomioon, että internetkasinopelaaminen on muodostanut A:n ja hänen perheensä pääasiallisen toimeentulolähteen. Voiton perustuminen sattumaan tai osittain sattumaan on tavanomainen liiketaloudellinen ilmiö. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi hyväksytty virtuaalivaluuttoihin liittyvien tappioiden vähennyskelpoisuus. Myös A:n asiassa on kysymys virtuaalivaluutan vaihdannasta kertyneestä tappiosta. Lisäksi tulonhankkimistoiminnaksi katsottu pokeripelaaminen perustuu sattumaan. Siihen sovelletaan arpajaisverolakia päätöksen KHO 4.6.2011 taltionumero 1597 ja ennakkopäätöksen KKO 2011:23 perusteella. Muistiinpanojen pitämiselläkään ei ole asiassa merkitystä, koska internetkasinoilta on saatavissa reaaliaikaisesti ja jatkuvasti päivittyvä peliyhteenveto.

(18) A:n bruttoperusteinen verotus on omaisuuden suojan ja konfiskatorisen verotuksen kiellon periaatteen sekä suhteellisuusperiaatteen vastaista. Arpajaisverolain esitöistä ilmenee, että lain säätämisen taustalla on ajatus veronmaksukykyisyyden toteutumisesta: voitto voi olla suuri verrattuna voittajan säännönmukaisiin vuosituloihin, eikä voittojen lukeminen tuloksi ole suurimpien voittojen kohdalla maksukykyperiaatteen mukaista.

(19) A on esittänyt, että uhkapelaaminen sijoitetulla virtuaalivaluutalla kuuluu pääomien vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin (88/361/ETY) yleisen hengen sekä siinä annetun esimerkkinimikkeistön joukkoon. Esimerkiksi muut pääomanliikkeet -nimikkeistön alaisessa kohdassa E mainitaan ”Palvelujen tarjoamisesta tarvittavien varojen siirrot”. Lisäksi pelitoiminta on verrattavissa johdannaisilla tapahtuvaan sijoitustoimintaan, koska voittojen taloudellinen arvo perustuu toisen hyödykkeen arvoon.

(20) A:n mukaan suullinen käsittely on asiassa tarpeen hänen kuulemisekseen tulonhankkimistoiminnan arvioimisen ja yksityiskohtien selvittämisen osalta.

(21) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan A:n harjoittama kasinopeli on tyypillinen rahapeli, joka kuuluu arpajaislain arpajaisten määritelmän piiriin. Oikeuskäytännössä (KHO 2022:60 ja KHO 14.6.2011 taltionumero 1597) fantasiaurheilupeli ja pokeri on katsottu arpajaisiksi, vaikka pelaajan taidoilla olikin merkitystä pelin lopputuloksen kannalta.

(22) Oikeudenvalvontayksikön mukaan pokeripelaamistoiminta on itsenäistä ja osittain pelaajasta riippuvaista toimintaa, eikä se perustu yksinomaan sattumaan. Nyt esillä oleva internetkasinopelitoiminta perustuu kokonaan sattumaan. Vaikka jokaisella arpajaisiin osallistuvalla henkilöllä on tarkoitus ja halu voittaa rahaa, pelkästään tämän subjektiivisen tarkoituksen perusteella ei voida katsoa olevan kysymys verotuksessa tarkoitetusta vakaasta tulonhankkimistoiminnasta, jos tulon saaminen perustuu täysin sattumaan. A:lle on lisäksi kertynyt pääomatuloja 821 299,55 euroa verovuonna 2021 ja 115 988,80 euroa verovuonna 2022, joten hän ei ole saanut pääasiallista toimeentuloaan kasinopelitoiminnasta.

(23) Oikeudenvalvontayksikön mukaan tuloverolain 85 §:ssä käytetty arpajaisten käsite kytkeytyy arpajaisverolainsäädännön käsitteistöön. Ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvattua peliä on pidettävä säännöksessä tarkoitettuina arpajaisina. Näin ollen tuloverolain 85 §:n verovapaussäännös ei sovellu asiassa. Euroopan talousalueen ulkopuolisista kasinopeleistä saatu tulo on luonteeltaan arpajaistuloa, jota ei ole säädetty verovapaaksi.

(24) Oikeudenvalvontayksikön mukaan asiassa ei ole kysymys pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta, koska pelipanokset eivät ole sijoituksia vaan elantomenoja. Lisäksi ei ole olemassa unionin tuomioistuimen ratkaisua, jossa virtuaalikasinopelin panokset olisi katsottu varoiksi, jotka kuuluvat pääomien vapaan liikkuvuuden piiriin.

Ensi- ja toissijainen vaatimus
Sovellettavat oikeusohjeet
(28) Tuloverolain 29 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.

(29) Tuloverolain 32 §:n 1 momentin mukaan veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, osinkotulo siten kuin 33 a–33 d §:ssä säädetään, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, kapitalisaatiosopimuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitto ja osakesäästötililtä nostettu tuotto. Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.

(30) Tuloverolain 61 §:n 1 momentin mukaan ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo.

(31) Tuloverolain 85 §:n mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

(32) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnan tulos lasketaan sanotussa laissa säädetyllä tavalla. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa.

(33) Arpajaisverolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislain 3 §:ssä tarkoitettuja rahapelejä ja 3 a §:ssä tarkoitettuja muita arpajaisia sekä arpajaislain 56 §:ssä tarkoitettujen peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä.

(34) Arpajaislain 2 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan sanotussa laissa tarkoitetaan arpajaisilla toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton.

(35) Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä sanotussa laissa säädetään arpajaisista, koskee myös pelikasinotoiminnan harjoittamista sekä kasinopelien, raha- ja tavaravoittoautomaattien ja muiden peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä vastiketta vastaan siten, että pelaaja voi saada osittain tai kokonaan sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton.

(36) Arpajaislain 3 §:n 1 momentin mukaan rahapeleillä tarkoitetaan sanotussa laissa sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa.

(37) Saman lain 4 §:n 3 kohdan mukaan sähköisesti välitettävillä rahapeleillä tarkoitetaan rahapelejä, joita toimeenpannaan etäpalveluna, sähköisessä muodossa tai muun viestinnän mahdollistavan tekniikan avulla;

Oikeudellinen arvio
(38) A on pelannut internetkasinoilla, jotka ovat käyttäneet satunnaislukugeneraattoria (random number generator). Satunnaislukugeneraattori on ohjelmisto, joka käyttää algoritmeja ja matemaattisia kaavoja ja joka luo käytännössä sattumanvaraisen numerosarjan. Numerosarjan jokainen arvottu numero vastaa internetkasinopelin rullilla olevaa symbolia

(39) A:n pelaaminen tapahtuu käyttämällä virtuaalivaluutta Bitcoinia. Hän on vuonna 2021 voittanut Bitcoineja 15 594 626,038 euron arvosta ja hävinnyt 15 714 653,465 euron arvosta. Hän on pelannut viikossa keskimäärin 35–49 tuntia. Kuukausittain hänellä on ollut keskimäärin 20–25 pelipäivää. Vuonna 2022 hän on voittanut Bitcoineja 63 959,47 euron arvosta ja hävinnyt166 063,20 euron arvosta.

(40) Koska internetkasinot käyttävät satunnaislukugeneraattoria, peleihin osallistuja voi saada kokonaan sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Internetkasinoiden toiminnassa on siten kysymys arpajaislain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuista arpajaisista. Edellä kohdissa 38 ja 39 mainittujen seikkojen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:n pelaaminen on luonteeltaan harrastustoimintaa.

(41) Näin ollen A:n pelaamisessa internetkasinoilla ei ole kysymys tulonhankkimistoiminnasta eikä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitetusta elinkeinotoiminnasta. Toiminnan luonnetta ei ole arvioitava toisin konfiskatorisen verotuksen kiellon, nettotulon verottamisen periaatteen tai veronmaksukykyisyyden periaatteen perusteella.

(42) Tämän vuoksi A:n ensi- ja toissijainen vaatimus on hylättävä.

Kolmassijainen vaatimus
Sovellettavat oikeusohjeet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklan 1 kohdan mukaan tämän luvun määräysten mukaisesti kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.

(44) Saman artiklan 2 kappaleen mukaan tämän luvun määräysten mukaisesti kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat maksuja jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.

Oikeudellinen arvio
(45) A:n Euroopan talousalueen ulkopuolella toimivilta internetkasinoilta saamat voitot eivät ole tuloverolain 85 §:ssä tarkoitettuja verovapaita arpajaisvoittoja.

(46) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että on sinänsä syrjivää, että tuloverolain 85 §:n nojalla Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa järjestetystä internetkasinolta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa mutta että talousalueen ulkopuolisessa valtiossa järjestetystä internetkasinolta saatu voitto on veronalaista tuloa.

(47) Asiassa on siten arvioitava, voiko yllä mainittu syrjintä muodostaa SEUT:ssa tarkoitetun pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen.

(48) Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa ei ole määritetty, mitä pääomanliikkeellä tarkoitetaan. Tällaista määritelmää ei ole myöskään SEUT:ssa. A:n tarkoittaman neuvoston perustamissopimuksen 67 artiklan täytäntöönpanosta antaman direktiivin (88/361/ETY) liitteen 1 kohdan XIII (Muut pääomanliikkeet) alakohdan E mukaan palveluiden tarjoamisessa tarvittavien varojen siirrot ovat pääomanliikkeitä.

(49) Unionin tuomioistuin on katsonut, että perustamissopimuksen yleisestä järjestelmästä ilmenee ja 67 ja 106 artiklan vertailu vahvistaa, että 106 artiklassa tarkoitetut juoksevat maksut ovat valuutan siirtoja, jotka maksetaan vastikkeena siirron syynä olevista toimista, kun taas 67 artiklassa tarkoitetut pääoman liikkeet ovat rahoituksellisia toimenpiteitä, joilla pyritään pääasiassa kyseisten varojen sijoittamiseen tai investoimiseen eikä suorittamaankorvausta palveluista. Tämän vuoksi pääomanliikkeistä itsestään voi seurata juoksevia maksuja, kuten 67 artiklan 2 kohdasta ja 106 artiklan 1 kohdasta ilmenee. Setelien fyysistä siirtoa ei siis voida pitää pääomanliikkeenä, kun siirto tehdään sellaisen maksuvelvollisuuden täyttämiseksi, joka johtuu tavaroiden tai palvelujen kaupan alalla tehdystä toimesta (yhdistetyissäasioissa 286/82 ja 26/83, Graziana Luisi vs. Ministerio del Tesoro ja Giuseppe Carbone, annetun tuomion 21 ja 22 kohta).

(50) Unionin tuomioistuin on direktiivin (88/361/ETY) antamisen jälkeen katsonut, että arpajaistoimintaa on pidettävä ETY:n perustamissopimuksen tarkoittamana ”palvelu”-toimintana, johon eivät sovellu henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat määräykset, joissa on kysymys vain henkilöiden liikkumisesta, eikä pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat määräykset, jotka koskevat vain pääomien liikkeitä sellaisenaan eikä taloudelliselle toiminnalle tarpeellisia maksujen siirtoja (asiassa C-275/92, Schindler, annetun tuomion 24 ja 30 kohta).

(51) Unionin tuomioistuin on lisäksi asiassa C-275/92 annettuun tuomioon viitaten todennut, että palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat EY:n perustamissopimuksen määräykset soveltuvat toimintaan, jossa käyttäjien annetaan vastiketta vastaan osallistua rahapeliin. Niinpä tällainen toiminta kuuluu EY 49 artiklan soveltamisalaan, kun ainakin yksi palvelujentarjoajista on sijoittautunut johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, missä palvelu tarjotaan (asiassa C-42/02, Diana Elisabeth Lindman, annetun tuomion 19 kohta).

(52) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:lle internetkasinoilta saamissa voitoissa on kysymys pelitoiminnalle eli palveluiden kaupalle tarpeellisista maksuista. Kun otetaan huomioon edellä esitetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, tällaisia suorituksia koskevissa rajoituksissa ei ole kysymys pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta.

(53) Tämän vuoksi myös A:n kolmassijainen vaatimus on hylättävä.

[RåBe]

<pka> Melkoinen oikeusmurha, jos A todella joutunut maksamaan verot yli 15M tuloista!

Niin toki, mutta lähinnä mietin että miksi ihmeessä tuossa muutoksenhakija lähti kyselemään KHO:sta toiminnan luonnetta sen sijaan että olisi suoraan vaan kysynyt verotettavan tulon määrää tilanteessaan riippumatta luonteesta. Nythän KHO ei edes yrittänyt tulkita oikean verotettavan tulon määrää vaan pelkästään toiminnan luonnetta. Tottakai tulonhankkimistoiminnasta ja elinkeinotoiminnasta saadut tulot verotetaan aina nettona, mutta nyt KHO ei edes koittanut tulkita voisiko tässä tilanteessa tappiot vähentää vaikka kyse ei olisi vakaasta tulonhankkimistoiminnasta.

Kyllähän esimerkiksi harrastuksena pokeria pelaavat saavat vähentää tappiot vaikka kyse ei ole tulonhankkimistoiminnasta, verottaja nyt päätti tulkita muiden pelien osalta toisin ja nimenomaan se pitäisi haastaa. KHO olisi voinut vaikka linjata tässä että myös muihin rahapeleihin sovelletaan samaa riippumatta ammattilaisuudesta, mutta muutoksenhakija ei edes kysynyt sitä vaan pelkästään toiminnan luonnetta. Tämä on vielä erikseen ratkaisussa huomioitu.

(16) Asiassa ei ole ratkaistavana, mitkä ovat A:lle verovuosina 2021 ja 2022 kasinopelaamisesta kertyneiden verotettavien tulojen määrät.

Lisäksi tuo kohta 18 on mielenkiintoinen, onko tässä kyse A:n omasta vaatimuksesta vai KHO:n toteamuksesta? Jos tuo on oikeuden toteamus niin sehän tarkoittaa että tässä tapauksessa bruttovoittojen verottaminen rikkoo perustuslakia. Eikai sellaista lakia saa edes soveltaa?

(18) A:n bruttoperusteinen verotus on omaisuuden suojan ja konfiskatorisen verotuksen kiellon periaatteen sekä suhteellisuusperiaatteen vastaista. Arpajaisverolain esitöistä ilmenee, että lain säätämisen taustalla on ajatus veronmaksukykyisyyden toteutumisesta: voitto voi olla suuri verrattuna voittajan säännönmukaisiin vuosituloihin, eikä voittojen lukeminen tuloksi ole suurimpien voittojen kohdalla maksukykyperiaatteen mukaista.

[pka]

Niin toki, mutta lähinnä mietin että miksi ihmeessä tuossa muutoksenhakija lähti kyselemään KHO:sta toiminnan luonnetta sen sijaan että olisi suoraan vaan kysynyt verotettavan tulon määrää tilanteessaan riippumatta luonteesta.

Tuossahan oli kyse A:n ennakkoratkaisuhakemuksesta, joten luultavasti A oli alun perin kysynyt verottajan näkemystä toiminnan luonteesta, eikä verojen määrästä. Mahdollisesti hän ennakkoratkaisua hakiessaan yritti saada vuoden 2021 tappioilleen vähennyskelpoisuutta esim. mahdollisista myöhempien vuosien voitoista (eikä ehkä ajatellutkaan, että voisi saada tappiollisesta toiminnastaan jättiverot).

Eli kun verottaja on ratkaissut ennakkoratkaisuhakemuksen, niin mitään päätöstä, missä A:lle olisi määrätty veroja, ei vielä siinä vaiheessa ollut edes olemassa, ja ilmeisesti siksi verojen määrää ei voitu oikeudessakaan käsitellä. Varsinaisesta verotuspäätöksestä voitaneen valittaa oikeuteen erikseen.

Ihan hyvä pointti tuo, että harrastustoiminnassakin kulut pitäisi olla vähennyskelpoisia, kuten esim. pokerissa on.

Lisäksi tuo kohta 18 on mielenkiintoinen, onko tässä kyse A:n omasta vaatimuksesta vai KHO:n toteamuksesta? Jos tuo on oikeuden toteamus niin sehän tarkoittaa että tässä tapauksessa bruttovoittojen verottaminen rikkoo perustuslakia. Eikai sellaista lakia saa edes soveltaa?

Minä käsitin, että kohta 18 oli A:n esittämä kanta asiaan (kuten kohdat 17, 19 ja 20), ja kohdassa 41 oli KHO:n toteamus samasta asiasta.

Siitä varmaan puuttuu sana "mukaan". Pitäisi siis alkaa: "A:n mukaan".

[RåBe]

Ensi keskiviikkona 25.6 SuomiAreenassa kaksi paneelia joissa aiheena lisenssijärjestelmä. Näkee MTV katsomosta.

25.06.2025 klo 14:00-14:45
Rahapelimarkkina avautuu - Lähteekö markkinointi käsistä ja sataako urheilulle ja medialle rahaa?

Järjestäjinä
Rahapeliala ry, Veikkaus, PAF

Uusi rahapelilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja uuden lisenssipohjaisen online-rahapelijärjestelmän on määrä astua voimaan vuoden 2027 alusta. Millaisia odotuksia uuteen järjestelmään kohdistuu ja millaisia mahdollisuuksia sekä riskejä uudistukseen liittyy? Parantuuko järjestelmän kanavointiaste? Kuinka huolehdimme vastuullisesta pelaamisesta ja markkinoinnin maltillisuudesta? Onko suomalaiselle urheilulle luvassa jättipotti sponsorituloina? Muun muassa näihin kysymyksiin syvennytään paneelikeskustelussa asiantuntijoiden johdolla.

Puhujina

Pia Kalsta
Hallituksen puheenjohtaja, Toimitusjohtaja
Medialiitto, Sanoma Media Finland

Kaarlo Kankkunen
Hallituksen puheenjohtaja
Veikkausliiga

Mika Kuismanen
toimitusjohtaja
Rahapeliala ry

Nooralotta Neziri
pikajuoksija

Velipekka Nummikoski
varatoimitusjohtaja
Veikkaus

Ivan Puopolo
Juontaja

Sverker Skogberg
PAF

25.06.2025 klo 15:00-15:45
Rahapelilainsäädäntö muuttuu, oletko valmis?

Järjestäjinä
Suomalainen Rahapeliyhdistys ry
Suomalainen rahapelijärjestelmä on murroksessa! Rahapelilainsäädännön uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja muutos astunee voimaan vuoden 2027 alussa. Mutta mitä juuri sinun tulisi tietää uudistuksesta?

Suomalainen Rahapeliyhdistys ry järjestää SuomiAreenassa paneelikeskustelun, jossa kuulemme monipuolisesti alan asiantuntijoiden näkemyksiä uudistuksesta. Mukana poliittisia päättäjiä politiikan huipulta ja alan tunnetuimmat asiantuntijat keskustelemassa uudistuksesta.

Räjähtääkö markkinointi käsiin?
Miten turvataan uuden järjestelmän vastuullisuus?
Miten minimoidaan rahapelaamisesta aiheutuvat sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haitat?
Miten varmistetaan, että hallituksen esitykseen kirjattujen tavoitteiden toteutuminen?

Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaista keskustelua!

Puhujina

Timo Furuholm
Kansanedustaja
Vasemmistoliitto

Antti Koivula
Rahapelijuristi, OTM
Asianajotoimisto Legal Gaming Oy

Janne Nikkinen
Yliopistotutkija
Helsingin yliopisto, CEACG-yksikkö

Minna Ripatti
Asianajaja
Asianajotoimisto Legal Gaming Oy

Tere Sammallahti
Kansanedustaja
Kansallinen Kokoomus

Jari Vähänen
Puheenjohtaja, rahapelikonsultti
Suomalainen Rahapeliyhdistys ry

[credit]

Tuo oikeudenvalvontayksikkö ilmeisesti joku erillinen verottajan yksikkö joka tarvittaessa hakee muutoksia epäselvyyksissä?

Jotain sellaista se näyttäisi tekevän. En ollut tätä ennen edes kuullut, että tällainenkin instanssi on olemassa. Olisiko "verottajan oman toiminnan oikeellisuuden ja lainmukaisuuden valvontayksikkö" osuva luonnehdinta sen roolista? Sehän voi halutessaan hakea muutosta paitsi Verohallinnon jo toimittamaan verotukseen myös Verohallinnosta annettuun ennakkoratkaisuun.

Perehdyin muuten tuohon viime viikolla minulle toimitettuun päätökseen nyt tarkemmin, ja siinä on tosiaan kyse siitä, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on ollut sitä mieltä, ettei kasinopelejä ETA:n ulkopuolisella sivustolla pelannut verovelvollinen saisi veroa laskettaessa vähentää voitoistaan edes voitollisten pelikierroksien panoksia. Oikeudenvalvontayksikkö ei siis tässä tapauksessa ole toiminut verovelvollisen puolesta, kuten virheellisesti kirjoitin, vaan pyrkinyt pikemminkin ankarampaan tulkintaan kuin oikaisulautakunta, joka on omalla päätöksellään palauttanut asian Verohallinnolle uudelleen toimitettavaa verotusta varten.

Lyhykäisyydessään asia on edennyt näin:

1) A on vuonna 2021 saanut joltain nettikasinolta 40 000 euron "hedelmäpelivoiton". Verohallinto ei ole miltään osin hyväksynyt vähennyskelpoiseksi ansiotulon tulonhankkimiskuluksi A:n nettikasinolle tekemiä yhteensä 24 500 euron arvoisia talletuksia. (Verohallinnon tekemää ratkaisua selostettaessa HO:n päätöksessä puhutaan "talletetuista panoksista", joten ainakin Verohallinnossa näyttää olleen hieman epäselvyyttä siitä, mikä on talletus ja mikä on panos.)

2) A on tehnyt saamastaan verotuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa hän on vaatinut (jostain syystä enää) 22 000 euron vähentämistä tulonhankkimiskuluina.

3) Verotuksen oikaisulautakunta on tulonhankkimiskulujen osalta kumonnut toimitetun verotuksen ja palauttanut asian Verohallinnolle uudelleen toimitettavaa verotusta varten. Oikaisulautakunnan kannan mukaan yksittäiseen voitolliseen pelikierrokseen käytetyn panoksen saa vähentää, mutta tappiollisiin pelikierroksiin käytettyjä panoksia ei voida kohdentaa voitollisten pelikierrosten tuottamaan tuloon. Asia on palautunut Verohallinnon uudelleen käsiteltäväksi, koska A:lta ei ole verotusta toimitettaessa pyydetty selvitystä "voitollisista pelikierroksista eikä kyseisiin pelikierroksiin suoraan liittyvistä panoksista".

4) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä on oltu sitä mieltä, että oikaisulautakunnan päätös on väärä ja että edes voitollisiin pelikierroksiin käytettyjä panoksia ei saisi vähentää. Oikeudenvalvontayksikkö on siten valittanut tästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Valituksensa perusteluissa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on kiinnittänyt huomiota ensisijaisesti kasinopeleistä saatavien voittojen sattumanvaraisuuteen. Sen mukaan A:lla ei ole puhtaasti sattumaan perustuvia kasinopelejä pelatessaan "voinut olla sellaista vakaata tulonhankkimistarkoitusta, jota tulonhankkimistoiminnalta verotuksessa edellytetään".

5) Hallinto-oikeus on hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemän valituksen, eli se on ollut sitä mieltä, että voitollisten pelikierrosten panokset saa vähentää saaduista voitoista. Tätä näkemystä hallinto-oikeus on perustellut varsin osuvasti sillä, että "pelipanos on suoritettava, jotta voittoa syntyisi". Juridinen pohja perusteluissa on siinä, että tuloverotus perustuu nettoverotukseen ja että tuloverotuksen vastaavuusperiaatteen mukaan veronalaisen tulon hankintaan kohdistunut meno on lähtökohtaisesti vähennyskelpoinen. Oikeudenvalvontayksikön kanta, ettei kasinopelaamisessa ylipäätään ole kyse tulonhankkimistoiminnasta, ei HO:n mukaan riitä siihen, että vastaavuusperiaatteesta voitaisiin poiketa.

6) A:lla on ollut mahdollisuus antaa oma vastineensa hovioikeuskäsittelyn yhteydessä, mutta hän ei ole sellaista toimittanut. Arvatenkin A on tajunnut, että oli päätös mikä tahansa, lopputulos ei ole hänen kannaltaan hyvä. Tietoa siitä, miten paljon veroja A on lopulta joutunut maksamaan kasinopelien pelaamisesta vuonna 2021, minulla ei ole, koska veroasioissa HO:n päätöksistä salataan asianosaisten tunnistamisen mahdollistavat tiedot. En siis voi etsiä A:n nimellä hänen verotietojaan, jotka lähtökohtaisesti ovat julkisia.

[RåBe]

Noi tuomiot tuntuu olevan melkoista flipperiä oikaisulautakunnassa/HAO, kun siellä ei edes eroteta talletuksia pelipanoksista. Tein KHO:lle tietopyynnön jossa pyysin diaarinumerot HAO:n päätöksista liittyen rahapelien verotukseen joista on myönnetty valituslupa KHO:lle ja joita ei ole vielä ratkaistu, en tiedä onko yhtään mutta kohta selviää. Sieltä se lopullinen käytäntö sitten tulee ellei lainsäätäjät muuta päätä.

[credit]

Eli tässä(kään) tapauksessa ei oikeus ottanut kantaa tappiollisten kierrosten vähennyskelpoisuuteen

Ei ottanut, koska se ei ollut ollenkaan ratkaistavana asiana. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli valittanut oikaisulautakunnan päätöksestä vain siltä osin, että se halusi hallinto-oikeuden toteavan myös voitollisten kierrosten pelipanokset vähennyskelvottomiksi.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei ole mikään tasapuolinen oikeudenvalvoja, vaan ajaa veronsaajien oikeuksia. Se siis puuttuu verotukseen tarvittaessa, jotta veronmaksajat joutuisivat maksamaan veroja vähintään sen, mitä kuuluu.

Voi olla näinkin. Itse en vielä pysty muodostamaan asiasta perusteltua näkemystä.

Tässä kasinopelaajan tapauksessa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on kyllä ehdottomasti ajanut melkoista hardcore-tulkintaa, ja minusta haiskahtaa vähän siltä, ettei siellä ole välttämättä täysin ymmärretty, millaiset seuraukset heidän puoltamallaan verotusmenettelyllä voisi pahimmillaan olla.

Teoriassa, jos ajatellaan, ettei mitään käyttäytymismuutoksia tapahdu, verokertymä toki maksimoituu silloin, kun jokaista ETA:n ulkopuolelta saatua yksittäistä voittoa verotetaan siten, että mitään pelipanoksia ei saa vähentää. Käytännössä kuitenkin tällainen verotusmenettely johtaisi - yleisesti tietoon tultuaan - siihen, ettei melkein kukaan enää pelaisi ei-ETA-pelejä, ja ne harvat, jotka vielä pelaisivat, eivät varmasti ilmoittaisi verottajalle yhtään mitään. Verottajan kannalta olisi siis parasta olla pääsääntöisesti välittämättä tappiollisten kasinopelaajien yksittäisistä voitoista ja iskeä vain silloin, kun joku heistä sattuu nappaamaan isomman jackpotin ja jää sen ansiosta jonkin yksittäisen vuoden osalta voitolle.

[RåBe]

Tein pari viikkoa sitten tietopyynnön sisäministeriöön missä pyysin nähdäkseni ohjausryhmän yhteydenpitoa sidosryhmiin, sekä ohjausryhmän sisäistä materiaalia erityisesti SM:n ja VM:n väliltä.

Etsittävä materiaali::

Hyvä sisäministeriön kirjaamo, Pyydän julkisuuslain (621/1999) nojalla saada nähtäväksi seuraavat sisäministeriön hallussa olevat asiakirjat, jotka liittyvät rahapelijärjestelmän uudistushankkeeseen (SM053:00/2023) ajanjaksolta 24.10.2023-13.6.2025.

Valtiosihteeri Antti Salmisen sekä poliittisen ohjausryhmän valtiosihteereiden sähköpostiviestit, joissa on käyty keskustelua sidosryhmien (erityisesti Verohallinto, Poliisihallitus, Veikkaus Oy, Rahapeliala ry tai muut rahapelialan toimijat) kanssa.

Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön välinen sähköpostikirjeenvaihto, joka liittyy rahapelijärjestelmän uudistushankkeeseen.

Ohjausryhmän sisäiseen toimintaan liittyvät asiakirjat, kuten kokouspöytäkirjat, muistiot ja sähköpostit, jotka koskevat hankkeen valmistelua.

"Hankkeella on valtiosihteereistä koostuva ohjausryhmä sekä työryhmä ja sihteeristö.

• Työryhmässä olivat edustettuina SM, MMM, OKM, STM, TEM, VNK, VM, Poliisihallitus, THL ja KKV. Sihteeristössä olivat edustettuina SM, STM, VNK, VM ja THL."

En tarvitse asiakirjoja, jotka on jo julkaistu verkossa. (esim sidosryhmien lausunnot).

Hei,

toimitan tietopyyntönne perusteella liitteenä olevat rahapelijärjestelmän uudistamista koskevan hankkeen asiakirjat:

ohjausryhmän kokousten asialistat ja pöytäkirjat
sisäministeri Rantasen entisen valtiosihteeri Salmisen sähköpostiviestinvaihdot Digiloi Oy:n, Medialiitto ry:n, MTV Oy:n, Rahapeliala ry:n ja Veikkaus Oy:n kanssa.

Liitteenä olevat valtiosihteerin viestinvaihdot kyseisten sidosryhmien edustajien kanssa ovat sellaisia, jotka on erään aiemman samansisältöisen tietopyynnön johdosta luovutettu sisäministeriöstä. Antti Salminen ei enää toimi sisäministerin valtiosihteerinä. Tietojemme mukaan entinen valtiosihteeri ei ole käynyt Verohallinnon tai Poliisihallituksen kanssa sähköpostikeskustelua hankkeen aikana.

Sisäministeriö ei voi luovuttaa muiden valtiosihteereiden mahdollisia hankkeeseen liittyviä sähköpostiviestejä. Ohjaisinkin tekemään tietopyynnön niiden osalta sosiaali- ja terveysministeriöön (valtiosihteeri Laura Rissanen), työ- ja elinkeinoministeriöön (Mika Nykänen), valtiovarainministeriöön (valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo), opetus- ja kulttuuriministeriöön (valtiosihteeri Mikaela Nylander) ja maa- ja metsätalousministeriöön (valtiosihteeri Päivi Nerg).

Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön välisen sähköpostikirjeenvaihdon osalta ei ole olemassa sellaista aineistoa, joka muodostaisi arkistoitavia viranomaisen asiakirjoja.

Teille nyt toimitetut asiakirjat ovat olleet saatavilla sisäministeriön asianhallintajärjestelmästä tai ne on toimitettu aiemman tietopyynnön johdosta. Kyseisten asiakirjojen hausta ei aiheudu lisämaksuja.

Asiakirjoissa ei ollut oikeastana mitään kiinnostavaa, varmaan ministeriöiden välisestä yhteydenpidosta ohjausryhmässä olisi saanut enemmän irti, mutta se ei ilmeisesti kuulu julkisuuslain soveltamisalaan. (?) Kokousten liitteitäkään ei annettu ja lobbareiden kanssa pidetystä yhteydenpitostakaan ei näytetty kun lobbareiden viestit. Teen VM:n vielä uuden pyynnön missä pyydän materiaalit heidän virkamiestensä yhteydenpidosta.

Oikeastaan ainoa asia mikä selvisi on se, että pakollisia tappiorajoja ei otettu käyttöön osin ammattilaisten takia. Kukaanpa ei vaan kertonut ohjausryhmälle että ammattilaiset eivät tee Unibeteillä tai Betssoneilla hevon helvettiä.

Saamani materiaali: https://mega.nz/folder/3phRTD4T#cVF_0LpGGJip2gk5nzej8A

[pka]

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei ole mikään tasapuolinen oikeudenvalvoja, vaan ajaa veronsaajien oikeuksia. Se siis puuttuu verotukseen tarvittaessa, jotta veronmaksajat joutuisivat maksamaan veroja vähintään sen, mitä kuuluu.

Voi olla näinkin. Itse en vielä pysty muodostamaan asiasta perusteltua näkemystä.

Siis sehän on jo yksikön nimessä aika selvästi kerrottu, että se valvoo veronsaajien oikeuksia!

Wikipediassa yksiköstä kerrotaan näin:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Vova) korvasi vuonna 2008 kunnalliset veroasiamiehet ja se valvoo veronsaajien (valtio, kunnat, seurakunnat, Kela, metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus) oikeuksia verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa.[9][10] Yksikön tehtävä on valittaa sekä verohallinnon että hallintotuomioistuinten päätöksistä verovelvollisen vahingoksi[11] ja antaa vastineita vero- ja maksuvelvollisten valituksiin.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä on pidetty ongelmallisena yritysten ja veroasiantuntijoiden taholta, sillä sen kautta Verohallinto voi valittaa sen itse tekemistään päätöksistään. Tällöin yritykset eivät voi luottaa Verohallinnon itsensä tekemien ennakkoratkaisujen sitovuuteen, ja mahdollisen oikeusprosessin kustannukset jäävät yleensä verovelvollisen maksettavaksi siinäkin tapauksessa, että hän lopulta voittaa oikeusjuttunsa veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä vastaan hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[13] Vero-oikeuden dosentti Janne Juuselan mukaan oikeudenvalvontayksikkö toimii monissa verotarkastuksissa ja jälkiverotustilanteissa aggressiivisesti, ja yksikön vireille laittamat pitkäkestoiset veroriidat heikentävät verotuksen ennustettavuutta ja yritysten oikeusturvaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verohallinto

[RåBe]

24.06.2025 18:22 <Claus> Onkohan kukaan koko valmisteluaikana ottanut edes esiin kysymystä panosrajojen

24.06.2025 18:22 <Claus> sallittuudesta?

24.06.2025 18:23 <Claus> Voi olla, että suuri osa päättäjistä ei edes tiedä, että bookkerit rajoittavat

24.06.2025 18:23 <Claus> terävämpiä vedonlyöjiä.

24.06.2025 18:35 <Claus> Jos edes jonkinlainen minimipanos olisi jokaiselle (ei-peliongelmaiselle)

24.06.2025 18:35 <Claus> hyväksyttävä, missäköhän menisi bookkerien kipuraja?

On, Suomen urheiluvedonlyöjät ry ehdotti tätä jo valmisteluvaiheessa. Lisäksi kun Aapo Mutanen kutsuttiin hallintovaliokuntaan edustamaan vedonlyöjiä on asia oletettavasti nostettu esille. Ainakin ehdotin Aapolle ennen kuulemista että edustajille tulisi selkeästi kertoa miksi järjestelmän ulkopuolisen pelaamisen blokkaaminen olisi myös edistyneille vedonlyöjille/ammattilaisille erityisen huono asia. Ja syyhän on tietysti limitit.

Luulen että jos olisin mitään rahapeleistä ymmärtämätön virkamies/kansanedustaja ja tietäisin että suomeen on tulossa öbaut 50 rahapeliyhtiötä, niin tietysti olettasin että se riittäisi ammattilaisille. Ohjausryhmäkään ei tainnut huomioida limittejä lainkaan. Tästä olisi pitänyt viestiä selkeämmin varmaan etujärjestönkin, saattavat ajatella että ovat vaan ahneita kun haluavat kymmenien bookkereiden lisäksi vielä pelata ulkopuolellekin.

Mutta en usko että yhteiset panosrajat olisi missään mielessä realistinen, miksi ihmeessä säätäisivät pykälän joka auttaisi vain hyvin marginaalista osaa pelaajista ja joka vähentäisi bookkereille markkinalle tulon kannattavuutta? Tämä voisi lisäksi myös pahimmillaan pakottaa bookkerit huonontamaan tarjontaa ja kertoimiaan. Nämä johtaisi kanavoinnin laskuun mikä on säätäjien aivan viimeinen tavoite.

Ja mikäli tälläistä ehdotettaisiin niin bookkerit osaisi varmasti kauniilla sanoilla perustella "riskienhallintaansa" peliongelmaisten suojelulla ja sopupelien estolla joka kuulostaa poliitikkojen korviin varmaan melko hyvältä.

[RåBe]

Noi tuomiot tuntuu olevan melkoista flipperiä oikaisulautakunnassa/HAO, kun siellä ei edes eroteta talletuksia pelipanoksista. Tein KHO:lle tietopyynnön jossa pyysin diaarinumerot HAO:n päätöksista liittyen rahapelien verotukseen joista on myönnetty valituslupa KHO:lle ja joita ei ole vielä ratkaistu, en tiedä onko yhtään mutta kohta selviää. Sieltä se lopullinen käytäntö sitten tulee ellei lainsäätäjät muuta päätä.

KHO vastasi ja kertoi että vireillä on yksi asia. Kyse on tuosta samasta keissistä Helsingin HAO 656/2025.

Ottaen huomioon että tässä tapauksessa kyse oli veronsaajien oikeudenvaltontayksikön valituksesta, jossa valitettiin hallinto-oikeuteen vain voittoihin kohdistuvien panosten vähennyskelpoisuudesta, KHO:n ratkaistavaksi tuskin tässäkään tapauksessa tulee hävinneiden kierrosten vähennyskelpoisuus joka olisi vedonlyöjille olennaista…

[credit]

Noi tuomiot tuntuu olevan melkoista flipperiä oikaisulautakunnassa/HAO, kun siellä ei edes eroteta talletuksia pelipanoksista. Tein KHO:lle tietopyynnön jossa pyysin diaarinumerot HAO:n päätöksista liittyen rahapelien verotukseen joista on myönnetty valituslupa KHO:lle ja joita ei ole vielä ratkaistu, en tiedä onko yhtään mutta kohta selviää. Sieltä se lopullinen käytäntö sitten tulee ellei lainsäätäjät muuta päätä.

KHO vastasi ja kertoi että vireillä on yksi asia. Kyse on tuosta samasta keissistä Helsingin HAO 656/2025.

Ottaen huomioon että tässä tapauksessa kyse oli veronsaajien oikeudenvaltontayksikön valituksesta, jossa valitettiin hallinto-oikeuteen vain voittoihin kohdistuvien panosten vähennyskelpoisuudesta, KHO:n ratkaistavaksi tuskin tässäkään tapauksessa tulee hävinneiden kierrosten vähennyskelpoisuus joka olisi vedonlyöjille olennaista…

Mielenkiintoista nähdä sitten aikanaan, millaisilla argumenteilla Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on lähtenyt valittamaan KHO:hon. Minusta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen perustelut olivat sen verran hyvät, että asiassa ei olisi enää kannattanut hakea valituslupaa, mutta eihän sitä ikinä tiedä, mitä ne juristit keksivät...

Tuohon aiempaan kommenttiin flipperituomioista totean sen verran, että tässä tapauksessa epäselvyyttä siitä, mikä on talletus ja mikä pelipanos, on ilmeisesti ollut lähinnä alkuperäisen verotuspäätöksen tehneellä virkamiehellä, joka ei ole tajunnut kysyä tarkempia tietoja verovelvollisen pelaamisesta nettikasinolla. Oikaisulautakuntahan on omalla päätöksellään palauttanut asian Verohallinnolle verotuksen uudelleen toimittamista varten juuri siksi, että verovelvollinen A:lta ei ole pyydetty selvitystä voitollisista pelikierroksista ja niihin käytetyistä panoksista. Jos nämä tiedot olisivat olleet oikaisulautakunnan käytössä, se olisi varmaankin voinut esittää tarkan laskelman veron suuruudesta(?).