Mä teen tota laskuria ikäänkuin yhteiseksi parhaaksi ja siksi olisi hyvin tärkeää että jos siinä joitain virheitä esiintyy, niistä myös kerrottaisiin. Etenkin se tietysti koskee asiaa tuntevia, JussiQ mukaanlukien.
Tein NHL:n kauden 2010 - 11 regular season -peleistä tarkan selvityksen ilman molsea pelaamisen todellisista vaikutuksista.
EN = empty net joukkue, häviöllä
LD = leader, johdossa oleva joukkue kun ottelun lopussa (mahdollisesti) lähdetään EN -peliin.
Arvioin EN -ajan (silloin kun se pelataan) keskimäärin olevan 1.5 min. Kaksi minuuttia tuntui paljolta, koska 3min ilman mokkea on aika harvinaista.
Dataa:
2460 ottelua, riittävän paljon suht. tarkkoihinkin arvioihin.
Todennäköisyydet EN -tilanteessa:
.Tässä tarkoitetaan siis ensimmäistä EN -tilanteen maalia.
Vähän mutkikkaampaa oli todennäköisyyksien määrittäminen eri tulosvaihtoehdoille kun huomioon otetaan myös se pelitilanne, josta EN -peli aloitetaan:
Vasemmassa sarakkeessa siis eivät ole koti - vieras maalit vaan LD - EN -maalit'. Esim. 1-1 -riviä luetaan seuraavasti:
Jos EN -peliin lähdetään jommankumman tasan 1 maalin johtoasemassa, on todennäköisyys että molemmat tekevät 1 maalin EN -tilanteen jatkuessa ensimmäisen maalin jälkeen 1.4%.
Muutama poikkeustilanne on huomioitava:
1. Jos EN -peliin lähdetään 1 maalin johtotilanteesta ja EN -joukkue saa maalin, on tilanne tasan. Erittäin suurella todennäköisyydellä molse palaa maalilleen ja peli nyhjätään tasuri-tuloksella loppuun (EN -joukkueen 2 maalin voitto EN -pelillä siis poissuljettu).
2. Jos EN -peliin lähdetään 2 maalin johtoasemasta ja johdossa oleva joukkue saa maalin, se siirtyy 3 maalin johtoon. Erittäin suurella todennäköisyydellä molse palaa maalilleen ja peli nyhjätään loppuun tuloksella +3. (LD -joukkueen kahden EN -maalin vaihtoehto siis poissuljettu).
3. Jos 58.30 kohdilla johdossa oleva joukkue pelaa ylivoimaa, on EN -vaihtoehto poissuljettu.
Kun huomioidaan vielä että 2 maalin tappioasemassa joukkueet eivät aina lähde ottamaan maalivahtia pois (arvio: 80% tilanteista mokke pois), saadaan seuraavat ottelumääräät arvioitua. Otin esimerkkitapaukseksi tyypillisen änäri-ottelun: maaliarvio liigan keskiarvo ja lievästi kotipainotteinen ottelu. Jos nämä joukkueet höyläävät 2460 ottelua, päädytään seuraaviin ottelumääriin:
Ottelumäärät seuraavan taulukon oikeassa laidassa:
(Haa, mä sain näköjään YK:n viestiparserin sekaisin, mutta jatketaan)
Taulukko jaottelee 4 eri vaihtoehtoa EN -pelin lähtökohdaksi:
- kotijoukkueen 2 maalin johto
- kotijoukkueen 1 maalin johto
- vierasjoukkueen 1 maalin johto
- vierasjoukkueen 2 maalin johto
Ylläolevien prosenttien perusteella lasketaan sitten eri lopputulosvaihtoehtojen volyymit.
Pitkä selostus mutta melko selkeät laskut.
Taulukosta saadaan seuraavat käyrät:
Vertailun vuoksi mukana on myös kaikkien otteluiden Poisson -käyrä (myös tasapelitilanteissa olleet ja suurinumeroisemmat johtotilanteet).
Kolme haluttua keskeistä seikkaa saatiin näkyviin:
1. EN -tilanteissa päädyttiin hyvin harvoin tasapelilopputulokseen, reilut 4%.
2. EN -tilanteissa hyvin vähän todennäköisyyttä päätyi myös 3 maalin voittoihin, vain muutama prosentti niissäkin.
3. Kaikki siirtymät ovat tapahtuneet joukkueiden voimasuhteita noudattaen.
Tarkasti ottaen voimasuhde-ratiot joukkueiden välillä ovat EN -tuloksissa 0.566 ja suoraan Poisson jakaumasta 0.570.
Näiden tulosten valossa se ohje, jonka naapuri-threadissa Betsaarille annoin, näyttää erittäin tarkalta. Jos huomioidaan että EN -tilanteita näillä arvioilla (ehkä aavistuksen yläkanttiinkin) on n. 46% kaikista otteluista, päästään erittäin lähelle kahden prosentin arviota.
Pitää muistaa että laskin joutuu tekemään esim AH-laskut aina pre-match -arvioina, ei niissä voida lähteä siitä että Tappara johtaa 1 maalilla. Johdossa voi olla kumpi tahansa tai tilanne voi olla tasan. Laskin joutuu tekemään valintansa kaikkien vaihtoehtojen varalta.
...
Jaksaakohan tätä kukaan kahlata läpi...
edit:
meni lähes tunti korjaillessa kun YK:n parseri heitti lähes kaikki tekstit ja kuvat sikin sokin. Taisi olla liian pitkä viesti.
Minikommentit