Laitan myöhemmin tänne laajemman kausiennakon ja ehkä lisää vetoja kunhan kohteita aukeaa. Selailin Pinnaclen mestaruuskertoimia ja sieltä löytyi joitain mielenkiintoisia kertoimia mutta tämä on ehdottomasti niistä paras. En ihan tarkkaa arviota osaa heittää mutta sanoisin että rajakerroin jossain 30 paikkeilla. Muualla tämä kerroin noin 28 tasolla.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Stanley Cup voittaja 2016 - peliaika päättynyt
NHL kauteen on vielä piinalliset 36 päivää ja pre-seasoniin vajaa kolme viikkoa. Sain tämän ennakon valmiiksi odotettua aiemmin ja tarkoitus oli pantata tätä vielä jonkin aikaa tulevien pelaajasiirtojen vuoksi mutta kun Dyny avasi jo Ylikertoimen änärikauden bloginsa puolella niin laitan tämän tänne jo nyt vertailun vuoksi. Tässä tulee varmaan toistettua joitakin samoja asioita, jotka Dyny jo mainitsi mutta en jaksanut enää muokata valmiita tekstejä. Mukana on jokaisen joukkueen siirrot, ketjuhahmotelmat ja lyhyt sanallinen arvio joukkueen tilanteesta sekä lopuksi ranking-hahmotelma tulevan kauden voimasuhteista. Aivan kaikkia farmipelaajien siirtoja en jaksanut lisäillä. Joukkueen kannalta merkittävimmät siirrot ovat tummennettuna.
Atlantic Divisioona
Boston Bruins
Saapuneet: Matt Beleskey (lh), Jimmy Hayes (lh), Matt Irwin (p), Zac Rinaldo (lh), Joonas Kemppainen (kh), Zane McIntyre (mv), Colin Miller (p), Brandon DeFazio(lh)
Lähteneet: Milan Lucic (lh), Carl Söderberg (kh), Dougie Hamilton (p), Reilly Smith (lh), Niklas Svedberg (mv), Gregory Campbell (kh), Matt Bartkowski (p), Daniel Paille (lh), David Warsofsky (p), Bobby Robins (lh), Matt Lindblad (kh/lh)
Chara-Miller
Krug-McQuaid
Seidenberg-Irwin
Trotman, C. Miller
Rask
Subban, McIntyre
Bostonin kausi oli pettymys kun se jäi pudotuspelien ulkopuolelle pitkästä aikaa. Kauden jälkeen Bruins vaihtoi manageria ja uusi GM Don Sweeney on puhuttanut kiekkomaailmaa erikoisilla ratkaisuillaan. Sweeneyn isoimmat kaupat ovat olleet Milan Lucicin ja Dougie Hamiltonin myyminen. Lucicista Bruins sai lopulta hyvän korvauksen, 2 ykköskierroksen varausta sekä nuoret pelaajat Colin Millerin ja Sean Kuralyn. Huippulupaavasta nuoresta puolustajasta Dougie Hamiltonista taas Bruins sai vain yhden 1. kierroksen varauksen ja kaksi 2. kierroksen varausta. On totta ettei Hamilton viihtynyt Bostonissa ja halusi itse siirtoa mutta silti kauppa oli liian hätäinen ratkaisu sillä Hamiltonin trade value olisi ollut huomattavasti korkeampi. Lisäksi esimerkiksi Matt Beleskeyn 5 vuotta ja 3,8M$/kausi ei ole Bruinsin kannalta hyvä sopimus. Beleskey teki runkosarjassa 22 maalia ja pelasi hyvät pudotuspelit mutta sai pelata Getzlafin ja Perryn rinnalla, joten hän on mielestäni iso kysymysmerkki Bruinsin kannalta.
Kaikesta kritiikistä huolimatta Bostonin joukkueesta löytyy myös hyvää. Kärkisentterit Bergeron ja Krejci ovat huippuluokkaa, kolmossentteri Spooner esitti lupaavia otteita viime kaudella mutta häneltä vaaditaan vielä tasonnostoa jotta Bruins menestyisi. Nelossentterinä pelannee Chris Kelly, joka hoitaa tonttinsa luotettavasti. Kärkiketjujen laidoilta löytyy kysymysmerkkejä. Pystyvätkö Beleskey, Hayes ja Pastrnak pelaamaan vaadittavalla tasolla? Heidän onnistumisensa on myös edellytys Bruinsin menestykseen. Alempien ketjujen laiturit pystyvät pelaamaan rooliinsa nähden hyvällä tasolla ja esim. Loui Eriksson voi pelata isommassakin roolissa kuin minun ketjuhahmotelmassani. Puolustuksesta lähti jo mainitun Hamiltonin lisäksi Luke Bartkowski ja tilalle tuli Matt Irwin ja nuori lupaus Colin Miller. On sanomattakin selvää etteivät tulijat paikkaa lähtijöitä mutta Bruinsin puolustuksesta löytyy edellytykset onnistumiseen.
Buffalo Sabres
Saapuneet: Robin Lehner (mv), David Legwand (kh), Ryan O’Reilly (kh), Jamie McGinn (lh), Jach Eichel (kh), Matt Donovan (p), Carlo Colaiacovo (p), Jason Akeson (lh), Cal O’Reilly (kh), Bobby Sanguinetti (p), Dan Bylsma (valmentaja)
Lähteneet: Nikita Zadorov (p), Mikhail Grigorenko (lh), Andre Benoit (p), Andrej Meszaros (p), Anders Lindbäck (mv), Patrick Kaleta (lh), Cody Hodgson (kh/lh), Matt Hackett (mv), Zac Dalpe (kh/lh), Tyson Strachan (p), Ted Nolan (valmentaja)
Moulson-O’Reilly-Ennis
Kane-Eichel-Girgensons
McGinn-Larsson-Gionta
Foligno-Legwand-Varone
Deslauriers, Reinhart, C. O’Reilly, D’Amigo
Viime kauden Sabres oli ehkäpä nyky NHL:n huonoin joukkue ja siitä tilanteesta voi ainoastaan parantaa. Sabres onkin tulevalla kaudella selvästi parempi kuin edellisellä mutta menestystä lienee turha odotella vielä. Buffalon sentteriosasto vahvistui mukavasti kun se hankki Ryan O’Reillyn ja David Legwandin sekä varasi Jach Eichelin. Kärkiketjujen laidoilta löytyy hyökkäystaidoiltaan hyviä pelaajia, jotka voivat nakutella hyvät pisteet mutta kahden suunnan pelaamista ajatellen Sabresin hyökkäys ei ole tarpeeksi vahva. Puolustus vahvistui myös kun Buffalo hankki Carlo Colaiacovin ja Matt Donovanin, kuitenkin puolustuksesta puuttuu edelleen vahva johtotähti eikä puolustajien yleistaso päätä huimaa. Maalinsuulta löytyy kaksi kysymysmerkkiä, kun Robin Lehner ja Chad Johnson kilpailevat peliajasta. Mielestäni kumpikaan ei ole ykkösvahti-tasoa NHL:ään joten veskariosasto on puolustuksen ohella Buffalon heikkous.
Detroit Red Wings
Saapuneet: Mike Green (p), Brad Richards (kh), Eric Tangradi (lh), Robbie Russo (p), Jeff Blashill (valmentaja)
Lähteneet: Stephen Weiss (kh), Erik Cole (lh), Marek Zidlicky (p), Daniel Cleary (lh), Jonas Gustavsson (mv), Mike Babcock (valmentaja)
Red Wingsin rosterissa ei isoja muutoksia tapahtunut kesän aikana, pätkätöissä käyneiden Colen ja Zidlickyn lisäksi maisemaa vaihtaa Stephen Weiss. Lähtijöitä paikkaavat hyvät täsmähankinnat Mike Green ja Brad Richards, Green on hyvä kiekollinen pakki ja hän sopii mielestäni hyvin Detroitin pelitapaan. Richards tuo hyökkäykseen syvyyttä ja kahden suunnan osaamista. Sentteriosasto on siis hyvä sillä ykkössentteri on Pavel Datsyuk ja kolmantena sentterinä pelaa myös hyvä kahden suunnan pelaaja ja hieman aliarvostettu Riley Sheahan. Puolustus on hyökkäyksen ohella hyvää tasoa, ei ehkä NHL:n parhaimmistoa mutta riittävän hyvä menestykseen. Red Wingsin maalilla jatkavat Howard ja Mrazek, Mrazek esitti viime kaudella lupaavia otteita ja onkin mahdollista että hän syrjäyttää Howardin pois ykkösveskarin tontilta. Red Wingsin cap hit on vielä hieman palkkakaton yläpuolella, joten joitain muutoksia joukkueeseen on vielä luvassa.
Detroitissa tultiin viime kaudella yhden aikakauden päätökseen kun pitkäaikainen päävalmentaja Mike Babcock siirtyi Torontoon. Uutena valmentajana aloittaa Jeff Blashill, joka on aiemmin toiminut Detroitin apuvalmentajan ja AHL-seura Grand Rapid Griffinsin päävalmentajana. Uusi valmentaja NHL-tasolla on aina pieni riski mutta Blashill on mielestäni sopiva ratkaisu uudeksi valmentajaksi sillä organisaatio ja monet pelaajat ovat hänelle ennalta tuttuja. Lisäksi Babcockin luoma Detroitin pelillinen identiteetti on Blashillin tiedossa ja uskon että hän tulee peluuttamaan Red Wingsiä samalla tavalla kuin Babcock. Detroitin kohdalla käy samat sanat kuin usean itäisen konferenssin joukkueen kohdalla eli joukkue etenee hyvin suurella todennäköisyydellä pudotuspeleihin ja siitä eteenpäin kaikki on mahdollista tasaisessa konferenssissa.
Florida Panthers
Saapuneet: Reilly Smith (lh), Greg McKegg (kh), Chase Balisy (kh/lh), Mike McKenna (mv), Brent Regner (p), Cameron Gaunce (p), Sena Acolatse (p/lh), Rob Flick (kh)
Lähteneet: Jimmy Hayes (lh), Scottie Upshall (lh), Tomas Kopecky (kh/lh), Shane O’Brien (p), Bobby Butler (lh), Dan Ellis (mv)
Panthers lähtee kauteen samalla rungolla kuin edelliseenkin tosin se menetti syvyyttä hyökkäyspäästä kun Hayes, Upshall ja Kopecky jättivät joukkueen. Nykyisestä hyökkäyksestä löytyy riittävästi puolustusosaamista, muttei tarpeeksi tehokkuutta. Joukkue tarvitsisi vielä kovan luokan maalintekijää, jotta hyökkäys olisi vaarallinen.
Puolustus on hyökkäystä vahvempi osa-alue; Campbell-Ekblad ovat huipputasoa, Willie Mitchell on hyvä omassa päässä ja Kulikov-Gudbranson pystyy hyvään peruspeliin NHL-tasolla. Puolustus saa myös hyvää tukea maalinsuulta kun viime kaudella 92,1 % prosentin varmuudella torjunut Roberto Luongo jatkaa ykkösvahtina. Hyvästä puolustuksesta huolimatta Panthers ei ole varteenotettava suosikki Idän konferenssissa ja jo pudotuspeleihin pääseminen vaatisi huippuonnistumista.
Suomalaisittain Panthersia on mielenkiintoista seurata mikäli Aleksander Barkov jatkaa samassa ketjussa Jaromir Jagrin ja Jonathan Huberdeaun kanssa. Barkov on pian Suomen paras pelaaja ja Jagr on elävä legenda joka täyttää kauden aikana jo 44 vuotta.
Montreal Canadiens
Saapuneet: Zack Kassian (lh), Mark Barberio (p), Alexander Semin (lh), Mark MacMillan (kh/lh), Bud Holloway (lh), Joel Hanley (p), Ryan Johnston (p)
Lähteneet: Brandon Prust (lh), Pierre-Alexandre Parenteau (lh), Sergei Gonchar (p), Manny Malhotra (kh, UFA tarkista), Mike Weaver (p, UFA), Bryan Allen (p, UFA), Eric Tangradi (lh), Drayson Bowman (lh, UFA)
Pacioretty-Plekanec-Gallagher
Galchenyuk-Desharnais-Kassian
Smith-Pelly-Eller-Semin
De La Rose-Flynn-Weise
Mitchell, Thomas
Montreal pelasi tuloksellisesti yllättävän hyvän kauden kun se voitti Atlantic-divisioonan ja keräsi 110 pistettä. Mielestäni joukkue pelasi kuitenkin hieman yli tasonsa ja tuuria oli myös matkassa. Lisäksi Montreal saa kiittää maailman parasta maalivahtia Carey Pricea monesta voitosta. Viime kaudella Montrealin hyökkäyspään suorittaminen oli hieman hakusessa, joukkue teki vain 2,61 maalia ottelua kohti ja ylivoima tehokkuus oli 16,5 % eli vasta NHL:n 23. tehokkain. Pelitapa selittää osittain pieniä maalimääriä, sillä Montrealin suosima dumb and chase kiekko on ehkä turvallinen taktiikka altavastaajalle mutta ei aina tuota parasta tulosta hyökkäyspäässä koska se on raskasta ja kiekko täytyy aina voittaa uudelleen omalle joukkueelle.
Montrealin koutsina jatkaa Michel Therrien, mielestäni hänen pelitapansa sopii altavastaajalle mutta nimekkäämmästä nipusta hän ei saa ihan parasta irti. Toisaalta hänen näyttönsä ovat vakuuttavat sillä siirryttyään Montrealin valmentajaksi kaudeksi 2012–2013 hän on saavuttanut kaksi divisioonan voittoa ja konferenssifinaalipaikan. Itse en usko että Montreal pystyy pelaamaan yhtä hyvää runkosarjaa kuin viime kaudella sillä se vaatisi tuuria ja toista peräkkäistä huippukautta Carey Priceltä.
Ottawa Senators
Saapuneet: Eric O’Dell (kh), Zack Stortini (lh), Michael Kostka (p)
Lähteneet: David Legwand (kh), Eric Gryba (p), Erik Condra (lh), Robin Lehner (mv)
Ottawan viime kauden runko pysyi hyvin kasassa. Nuoren joukkueen alkukausi meni heikosti mutta kevään hurja vire toi Senatorsille pudotuspelipaikan. Ottawan joukkue ei välttämättä ole paperilla erityisen hyvä mutta kesken viime kauden valmentajaksi tullut Dave Cameron osoitti että hyvällä pelikirjalla ja joukkuepelillä pystyy tekemään ihmeitä.
Senatorsin nuoret hyökkääjät ottivat isoja askeleita viime kaudella. Zibanejad, Hoffman ja Stone pelasivat ensimmäisen täyden NHL-kautensa ilman AHL-visiittejä ja olivat heti isossa roolissa. Puolustus on vielä Erik Karlssonia ja Chris Phillipsiä lukuun ottamatta suurelle yleisölle tuntematon mutta viime kausi osoitti että nuoret puolustajat pysyvät vauhdissa mukana kun joukkueen peli kulkee. Ottawan kohdalla suurin kysymysmerkki on tasaisuus. Sens pelasi viime kauden lopulla hyvän pätkän mutta pystyykö nuori joukkue pitämään tasonsa pitkällä aikavälillä? Jokaiselle joukkueelle tulee kauden aikana hyviä ja huonoja hetkiä ja nähtäväksi jää miten Senatorsin nuori runko kestää vaikeat tappioputket. Lisäksi Ottawan runko on hyvin kapea eikä paikkaajia kärkipelaajille löydy. Jo muutama isossa roolissa olevan pelaajan loukkaantuminen voi romuttaa Senatorsin pudotuspelihaaveet.
Tampa Bay Lightning
Saapuneet: Erik Condra (lh), Daniel Walcott (p), Brian Hart, Matt Taormina (p), Jeff Tambellini (lh), Tye McGinn (lh)
Chicagolle Stanley Cup-finaaleissa hävinnyt Tampa Bay lähtee kauteen kovalla joukkueella ja on yksi suurimmista mestarisuosikeista. Kuten muutkin huippujoukkueet, Tampa on vahva jokaisella osa-alueella eikä merkittäviä heikkouksia löydy. Tampan kannalta on tärkeää että viime kaudella kokematon joukkue on nyt kokenut kovien pelien paineet ja joukkueen lähtökohdat ovat siis paremmat verrattuna viime kauteen. Lightningin cap hit on tällä hetkellä noin miljoonan palkkakaton yläpuolella, joten joitain muutoksia kokoonpanoon on pakko tehdä. Kuitenkin joukkueen rosteri on niin leveä, etten usko muutosten juurikaan heikentävän Lightning-nippua.
Toronto Maple Leafs
Saapuneet: Martin Marincin (p), Taylor Beck (lh), Pierre-Alexandre Parenteau (lh), Marc Arcobello (kh/lh), Matt Hunwick (p), Shawn Matthias (kh/lh), Nick Spaling (kh/lh), Andreas Johnson (lh), Zach Hyman (kh/lh), Scott Harrington (p), Kasperi Kapanen (lh), Mitchell Marner (kh/lh), Mike Babcock (valmentaja)
Lähteneet: Phil Kessel (lh), Joakim Lindström (lh), Tim Erixon (p), Eric Brewer (p, UFA), David Booth (lh, UFA), Zach Sill (kh/lh), Trevor Smith (kh/lh), Brandon Kozun (lh), Greg McKegg (kh), Andrew MacWilliam (p), Troy Bodie (lh, UFA), Colton Orr (lh, UFA), Peter Horachek (valmentaja)
Van Riemsdyk-Kadri-Parenteau
Lupul-Bozak-Panik
Matthias-Nylander-Komarov
Winnik-Spaling-Holland
Beck, Arcobello
Toronton organisaatiossa on aloitettu jälleenrakentaminen ja kuten yllä oleva lista näyttää, kesän aikana on tapahtunut paljon. Lukuisia pelaajasiirtoja, uusi valmentaja ja uusi GM. Mielestäni Toronto teki kesän aikana viisaasti kun se hankki paljon 3-4. ketjun roolipelaajia kuten Taylor Beck, Daniel Winnik, Shawn Matthias ja Nick Spaling. Tällä hetkellä Torontossa on jopa pientä ylitarjontaa näistä pelaajista ja luulen että Leafs tulee kauppaamaan näitä pelaajia varausvuoroihin ja siten joukkueen jälleenrakennus etenee.
Tulevaisuutta ajatellen myös Mike Babcockin hankinta oli loistava siirto sillä Babcock on yksi liigan parhaita valmentajia ja osaa modernin jääkiekon taktisen puolen hyvin. Lou Lamoriellon hommaaminen manageriksi oli hieman kyseenalainen hankinta. 72-vuotias Lamoriello varmasti osaa asiansa mutta täytyy muistaa että hän on hallinnut New Jersey Devilsiä yksinvaltiaan ottein ja nähtäväksi jää miten hän sopeutuu työympäristöön, jossa hän ei itse tee kaikkia päätöksiä.
Alkavaa kautta ajatellen Leafsin joukkue ei ole tarpeeksi vahva, joukkue pelannee taktisesti viisasta kiekkokontrollipeliä ja voi paikoitellen kiusata isompiaan mutta esimerkiksi pudotuspelipaikka jäänee kaukaiseksi haaveeksi.
Metropolitan Divisioona
Carolina Hurricanes
Saapuneet: Eddie Lack (mv), James Wisniewski (p), Patrick Dwyer (kh/lh), Brett Bellemore (p), Rasmus Tirronen (mv), Tyler Ganly (p), Lucas Wallmark (kh), Derek Ryan (kh), Jaccob Slavin (p), Noah Hanifin (p)
Lähteneet: Anton Khudobin (mv), Alexander Semin (lh), Jack Hillen (p)
Carolina Hurricanes sijoittui runkosarjassa sijalle 26. ja keräsi 71 pistettä. Tilastojen perusteella Hurricanesilta olisi voinut odottaa parempaa menestystä sillä esimerkiksi joukkueen 5v5 Score adjusted Corsi oli liigan 13. paras 51,6 %. Nähdäkseni hyvät kiekonhallintalukemat perustuivat pelitapaan ja siihen että Carolinalla oli kokoonpanossaan paljon hyviä kahden suunnan hyökkääjiä. Osasyy siihen miksei Hurricanes pärjännyt kiekonhallinnasta huolimatta oli se että joukkueesta ei löytynyt tarpeeksi maalintekovoimaa. Mielestäni ei ole sattumaa että Carolinan 5v5 laukaisuprosentti oli liigan toiseksi huonoin 6,2 %. Myös loukkaantumiset sotkivat tätä osa-aluetta ja Eric Staal oli lopulta ainoa pelaaja joka pääsi yli 50 pisteen rajan.
Näkisin että tulevalla kaudella tilanne on samankaltainen, Carolina jatkaa samalla valmentajalla ja joukkueessa on paljon hyviä kahdensuunnan hyökkääjiä mutta ei tarpeeksi tulivoimaa. Esimerkiksi ketjuhahmotelmassani oleva kakkosketju Gerbe-Rask-Lindholm olisi NHL:n yleistasoon nähden hyvä kolmosketju mutta rahkeet eivät riitä tulosta tekeväksi ketjuksi. Hurricanes-puolustus on heikompi kuin viime kauteen lähdettäessä kun poissa ovat mm. Tim Gleason ja Andrej Sekera. Nykyinen puolustus ei ole tarpeeksi vahva joten menestyksen edellytyksenä on se että nuoret pakit, kuten Ryan Murphy ovat ottaneet isoja kehitysaskeleita kesän aikana.
Maalivahtikaksikkona aloittavat Cam Ward ja Eddie Lack. Ward ei ole enää parhaimpien vuosiensa tasolla joten uskon että Lack pystyy haastamaan hänet kilpailussa ykkösvahdin roolista. Lack pelasi hyvän kauden Vancouverissa torjuttuaan 41 ottelussa 92,1 % varmuudella. Ward pelasi 51 peliä ja torjuntaprosentti oli 91 %.
Columbus Blue Jackets
Saapuneet: Brandon Saad (lh), Gregory Campbell (kh), Michael Paliotta (p), Alex Broadhurst (kh), Markus Hännikäinen (lh), Dean Kukan (p), John Ramage (p)
Lähteneet: Jack Skille (lh), Artem Anisimov (kh), Marko Dano (kh/lh), Corey Tropp (lh), Mark Letestu (kh), Jeremy Morin (lh), Brian Gibbons (lh)
Blue Jackets oli mukana ehkä kesän isoimmassa kaupassa kun se hankki Brandon Saadin, Alex Broadhurstin ja Michael Paliottan. Vaihdossa Chicagoon matkasivat Artem Anisimov, Marko Dano, Jeremy Morin, Corey Tropp ja 4. Kierroksen varausvuoro ensi kesän draftiin. Columbus menetti tässä kaupassa paljon mutta toisaalta se sai kovan luokan laiturin joka pystyy vielä kehittymään paljon. Blue Jacketsin hyökkäyskalusto on hyvässä kuosissa, 1. ja 2.-sentterit Johansen ja Dubinsky ovat kovia nimiä millä mittarilla tahansa. Kärkiketjujen laidoilta löytyy paljon tulivoimaa ja ykkösketju Foligno-Johansen-Saad tullee olemaan yksi liigan vaarallisimpia. Kolmoskentän keskeltä löytyy Anisimovin kokoinen aukko ja siinä roolissa aloittanee nuori ruotsalainen Alexander Wennberg, joka on pieni kysymysmerkki. Neljänneksi sentteriksi Columbus hankki kokeneen Gregory Campbelin Bostonista ja hän täyttänee puolustusvoittoisen roolinsa mallikkaasti.
Sinitakkien suurin heikkous on puolustus. Kolme kuudesta puolustajan paikasta menee kokeneille Jack Johnsonille, David Savardille ja Fedor Tyutinille. Loput kolme paikkaa menee nuoremmille pelaajille (oma arvio: Connauton, Murray, Prout) ja näiden pelaajien onnistuminen vaikuttaa paljon Blue Jacketsin menestysmahdollisuuksiin. Maalivahtiosasto on Columbuksella kunnossa, kunhan ykkösvahti Bobrovsky pysyy terveenä. Varamiesten McElhinneyn ja Forsbergin taso ei riitä täyttämään ykkösveskarin saappaita. Blue Jacketsin valmentajana jatkaa Todd Richards.
New Jersey Devils
Saapuneet: Kyle Palmieri (lh), John Moore (p), Sergei Kalinin (lh/kh), Vojtech Mozik (p), Blake Coleman (kh/lh), Jim O’Brien (kh/lh), Yann Danis (mv), Marc-Andre Gragnani (p), Pavel Zacha (kh/lh), John Hynes (valmentaja)
Lähteneet: Martin Havlat (lh, UFA), Steve Bernier (lh, UFA), Mark Fraser (p, UFA), Scott Gomez (kh), Michael Ryder (lh, UFA), Bryce Salvador (p, UFA), Peter Harrold (p), Dainius Zubrus (kh/lh), Joe Whitney (lh), Scott Clemmensen (mv), Tim Sestito (kh/lh)
Yksi aikakausi tuli päätökseen Devils-organisaatiossa kun yli 20 vuotta seuraa johtanut Lou Lamoriello siirtyi sivuun managerin tehtävistä. Lamoriellon korvaa Ray Shero joka on aiemmin toiminut mm. Pittsburghin managerina. Muitakin muutoksia on tapahtunut kun Devils luopui kesän aikana useasta veteraanipelaajasta ja alkoi rakentamaan joukkuetta uudelleen.
Tällä hetkellä Devilsin rosterissa on liikaa kysymysmerkkejä eikä nykyisellä joukkueella saavuteta suurta menestystä. Joukkueen suurin heikkous on hyökkäyspelaaminen, Devils teki viime kaudella kolmanneksi vähiten maaleja eikä tuohon tilastoon ole juuri parannusta luvassa. Puolustus on hyvin nuori, sillä ketjuhahmotelmani kuudesta puolustajasta viisi on syntynyt 1990-luvulla. Puolustuksessa on siis lupaavia pelaajia mutta se ei vielä ole tarpeeksi hyvä verrattuna monen muun joukkueen pakkikalustoon. Devils lähtee kauteen uudella valmentajalla kun vain 40-vuotias John Hynes astuu penkin taakse NHL:n nuorimpana valmentajana.
Vedonlyöntiä ajatellen Devils tulee olemaan ainakin alkukaudesta itselle vaikea arvioitava, sillä kokoonpanossa on monta avointa kohtaa ja valmennusjohto kokeillee paljon erilaisia variaatioita. Lisäksi erityisesti nuorten puolustajien kehittymistä on hankala arvioida, yksi nuori pelaaja voi olla samassa tilanteessa kuin viime kaudella kun taas toinen on voinut ottaa isoja kehitysaskeleita kesän aikana. Myös uusi valmentaja tuo oman lusikkansa soppaan tässä asiassa.
New York Islanders
Saapuneet: Thomas Greiss (mv), Kirill Petrov (lh), Bracken Kearns (kh/lh), Joe Whitney (lh), Justin Florek (lh), James Wright (kh/lh), Ben Holmstrom (kh/lh), Justin Vaive (lh), Louis Leblanc (kh/lh)
Lähteneet: Lubomir Visnovsky (p), Michal Neuvirth (mv), Griffin Reinhart (p), Matt Donovan (p), Colin McDonald (lh), Kael Mouillierat (kh), Harry Zolnierczyk (lh), Eric Boulton (lh, UFA), Tyler Kennedy (lh, UFA)
Islanders-joukkueessa ei paljoa muutoksia tapahtunut ja joukkue on erittäin kova myös ensi kaudella. Hyökkäyksestä löytyy paljon hyviä nuoria pelaajia, jotka pystyvät koviin tehoihin ja osaamista löytyy myös puolustussuuntaan. Puolustuksen kärkiparina Leddy-Boychuk ovat huipputasoa ja muut puolustajat, Hamonic etunenässä, pystyvät täyttämään roolinsa. Tosin Islanders päästi viime kaudella kahdeksanneksi eniten maaleja joten puolustuksella on varaa parantaa. Maalivahdit antavat mahdollisuuden menestykseen pelatessaan omalla tasollaan joten päällisin puolin Islandersin rosteri on siis hyvin koottu eikä selkeitä heikkouksia löydy. Tietysti mainitsemani puolustuspelaaminen on pieni kysymysmerkki.
Uskon että Islanders etenee taas pudotuspeleihin, sitä pidemmälle on turha spekuloida tässä vaiheessa mutta tasaisessa Idän Konferenssissa kaikki on mahdollista.
New York Rangers
Saapuneet: Emerson Etem (lh), Antti Raanta (mv), Raphael Diaz (p), Viktor Stålberg (lh), Jarret Stoll (kh), Matt Lindblad (kh/lh), Jayson Megna (kh), Brian Gibbons (lh), Magnus Hellberg (mv)
Lähteneet: Carl Hagelin (lh), Cam Talbot (mv), Matt Hunwick (p), Martin St. Louis (lh), James Sheppard (kh/lh), Conor Allen (p), Chris Mueller (lh/kh), Michael Kostka (p)
Viime kaudella Presidents Trophyn voittanut Rangers jatkaa vahvalla joukkueella. Kesän pahimmat menetykset olivat Martin St. Louis ja Carl Hagelin. St. Louisin maalintekotaitoa ei pystytty korvaamaan mutta muuten Rangersin kesähankinnat vahvistavat joukkuetta hyvin. Erityisen hyvä ja halpa hankinta oli Los Angeles Kingsin entinen sentteri Jarret Stoll. Ilman Stollia Rangersin sentteriosasto olisi ollut liian kapea mutta tällä hetkellä tuo osa joukkueesta on kunnossa. Rangersin puolustus on liigan parhaimmistoa. Ketjuhahmotelmassani olevat kaikki kuusi puolustajaa pystyvät pelaamaan korkealla tasolla eikä heikkoja lenkkejä löydy. Maalivahtiosastolla nähdään mielenkiintoista suomalaisväriä kun Antti Raanta siirtyi Rangersiin ja hän päässee pelaamaan valtaosan kaudesta ylhäällä. Maailman parhaimpiin kuuluva Henrik Lundqvist jatkaa toki itseoikeutetusti ykkösvahtina.
Rangersin kohdalla pieni kysymysmerkki on Mats Zuccarellon kunto. Zuccarellon kausi päättyi kesken pudotuspeleihin kun hän sai kiekon päähänsä ja loukkaantui vakavasti. Hän kärsi kallonmurtuman ja aivoverenvuodon sekä menetti tilapäisesti puhekykynsä ja tunnon toisesta kädestä. Suunnitelmien mukaan Zuccarello pystyy aloittamaan kauden normaalisti mutta nähtäväksi jää jättikö loukkaantuminen jälkensä miehen peliin.
Philadelphia Flyers
Saapuneet: Jevgeni Medvedev (p), Sam Gagner (kh/lh), Michal Neuvirth (mv), Aaron Palushaj (lh), Tim Brent (kh/lh), Jason LaBarbera (mv), Colin McDonald (lh), Chris Porter (lh/kh), Ivan Provorov (p), David Hakstol (valmentaja)
Lähteneet: Nicklas Grossmann (p), Carlo Colaiacovo (p), Ray Emery (mv,UFA), Rob Zebb (mv,UFA), Craig Berube (valmentaja)
Flyersin rosterissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kesän aikana. Viime kauden vakiopuolustajat Nicklas Grossmann ja Carlo Colaiacovo vaihtoivat maisemaa ja tilalle tuli KHL-tähtipakki Jevgeni Medvedev ja hyökkääjä Sam Gagner. Philadelphian joukkueessa tullaan käymään todella kova kilpailu pelipaikoista. 3-4 ketjuihin on tarjolla useampi pelaaja ja puolustuksessa on tällä hetkellä 8 yhden suunnan sopimuksen omaavaa pelaajaa. Onkin mahdollista että palkkakaton kanssa painiva Flyers kauppaa jonkun kokeneen puolustajan ennen kauden alkua. Näin GM Ron Hextall saa tehtyä tilaa KHL-hankinta Medvedeville ja nuorelle Brandon Manningille.
Flyersin suurin yksittäinen kysymysmerkki on Vincent Lecavalier. Jos 4.5M sopimuksella pelaava Lecavalier pystyisi tekemään tulosta kärkiketjuissa, hän olisi iso apu Flyersille mutta tällä hetkellä hän on vain rasite joukkueelle. Phillyn maalivahtitilanne on erinomainen. Ykkösveskarina pelaa Steve Mason, joka pelasi hyvän kauden ja ylsi Liigan kolmanneksi korkeimpaan torjuntaprosenttiin 92,8 %. Kakkosmaalivahdiksi hankittiin Michal Neuvirth joka pelasi umpisurkean Buffalon paidassa 27 peliä torjuntaprosentilla 91,8 %. Flyers lähtee kauteen uudella valmentajalla kun Graig Beruben tilalle tulee ensikertalainen David Hakstol. Hakstol on valmentanut viimeiset 11 vuotta North Dakotan yliopistojoukkuetta.
Pittsburgh Penguins
Saapuneet: : Nick Bonino (kh), Phil Kessel (lh), Eric Fehr (kh/lh), Sergei Gonchar (p, Tryout), Matt Cullen (kh), Sergei Plotnikov (lh), Tim Erixon (p), Tyler Biggs (lh/kh), Adam Clendening (p), David Warsofsky (p), Kevin Porter (lh), Kael Mouillierat (kh), Steve Oleksy (p), Dominik Simon (kh/lh), Tom Sestito (lh)
Lähteneet: Brandon Sutter (kh), Nick Spaling (kh/lh), Paul Martin (p), Thomas Greiss (mv), Daniel Winnik (lh), Steve Downie (lh), Craig Adams (lh/kh, UFA), Christian Ehrhoff (p,), Maxim Lapierre (kh, UFA), Blake Comeau (lh), Scott Harrington (p), Andrew Ebbet (kh/lh), Taylor Chorney (p), Jayson Megna (kh)
Pittsburghissa on kesän aikana tapahtunut paljon pelaajasiirtoja, suurimpana Phil Kesselin siirtyminen pingviininuttuun. Pittsburghin hyökkäys on nyt erittäin hyvä ja erityisesti sentteriosasto on NHL:n kärkipäätä. Crosby-Malkin on NHL:n paras sentterikaksikko ja alemmissa ketjuissa Bonino-Fehr kaksikko pystyy hyvään kahden suunnan peliin. Laiturit eivät ole aivan samaa tasoa mutta kuitenkin riittävän hyviä.
Jos hyökkäyspelaaminen tulee olemaan Penguinsilla kunnossa, niin puolustuksesta tuskin voi sanoa samaa. Määttä-Letang pari pystyy pelaamaan kovalla tasolla mutta muut puolustajat ovat enemmän tai vähemmän kysymysmerkkejä ja joukkueesta puuttuu omassa päässä luotettavia peruspuolustajia. Kuitenkin viime kaudella Pittsburghin valmentajana aloittanut Mike Johnston peluutti järkevää kiekkoa ja kuten olen jo todennut, hyvällä pelitavalla voi paikata paljon pelaajamateriaalissa olevia puutteita. Jos Penguins pitää kiekkoa ja hyökkää enemmän kuin vastustaja niin heikon puolustuksen merkitys vähenee.
Penguinsin maalinsuulla jatkavat Marc-Andre Fleury ja Jeff Zatkoff. Ykkösvahti Fleury on mielestäni mainettaan parempi, fanien keskuudessa arvuutellaan joka kevät ”milloin fleury sulaa” mutta uskon että Pittsburghin menestys ei jää maalivahdeista kiinni.
Washington Capitals
Saapuneet: T.J. Oshie (lh), Justin Williams (lh), Zach Sill (kh/lh), Ryan Stanton (p), Riley Barber (lh), Aaron Ness (p), Carter Camper (kh/lh), Sean Collins (kh/lh), Taylor Chorney (p), Chris Bourque (lh), Dan Ellis (mv), Paul Carey (kh/lh)
Lähteneet: Troy Brouwer (lh), Eric Fehr (kh/lh), Mike Green (p), Curtis Glencross (lh, UFA), Tim Gleason (p, UFA), Joel Ward (lh), Pheonix Copley (mv), Jon Landry (p, UFA), Cameron Schilling (p), Chris Conner (lh), Brandon Anderson (mv, UFA), Steve Oleksy (p), Aaron Volpatti (lh, UFA)
Washington Capitalsin organisaatiossa tehtiin hyviä päätöksiä kesällä 2014, kun joukkueeseen hankittiin isoja palasia kuten Brooks Orpik, Matt Niskanen ja valmentaja Barry Trotz. Joukkue vahvistui tuolloin huomattavasti ja nousi varteenotettavaksi mestarisuosikiksi. Nyt Capitals on uuden haasteen edessä kun sen pitää pysyä huipulla ja luoda pohjaa tulevaisuudelle palkkakaton puitteissa. Washington on jo kokenut kovia menetyksiä kun joukkueesta lähti Eric Fehrin, Troy Brouwerin ja Mike Greenin kaltaisia pelaajia. Tulijoista tärkeimmät Oshie ja Williams eivät paikkaa menetyksiä mutta toisaalta mikään joukkue ei pysty hyvän kauden jälkeen pitämään kiinni jokaisesta tärkeästä pelaajasta. Menestyvä organisaatio pysyy huipulla nostamalla oikeita nuoria pelaajia isompaan rooliin. Sama on edessä Washingtonissa ja jotta tulevan kauden joukkue on yhtä hyvä kuin aikaisempi niin nuorten pelaajien (Orlov, Burakovsky, Kuznetsov, Johansson, Latta, Wilson) täytyy ottaa seuraava askel urallaan ja paikata menetettyjä pelaajia.
Capitals jatkaa ensi kaudellakin Barry Trotzin alaisuudessa ja mielestäni hän on sopiva valmentaja tuohon ryhmään. Trotzin pelitapa oli hyvää katseltavaa ja ainakaan valmennuksesta Capitalsin menestys ei jää kiinni. Huippukauden pelannut maalivahti Braden Holtby palkittiin isolla sopimuksella ja Holtby jatkaa seurassa kauteen 2019–2020. Maalivahtien pitkät sopimukset ovat aina hieman riskialttiita mutta en näe mitään syytä miksi Holtby ei pystyisi pelaamaan samalla tasolla koko sopimuksen ajan. Kakkosmaalivahti Peters ei minua vakuuta ja AHL:n puolella pelaava lupaava Philipp Grubauer olisi mielestäni parempi vaihtoehto luukkuvahdiksi mutta Petersin yksisuuntaisen sopimuksen vuoksi Grubauer saanee näyttöpaikan vain loukkaantumisten myötä.
Central Divisioona
Chicago Blackhawks
Saapuneet: Trevor Daley (p), Ryan Garbutt (lh), Marko Dano (lh/kh), Artem Anisimov (kh), Corey Tropp (lh), Artemi Panarin (lh), Viktor Tikhonov (kh/lh), Jeremy Morin (lh), Ryan Haggerty (lh), Erik Gustafsson (p), Cameron Schilling (p), Nolan Valleau (p)
Lähteneet: Johnny Oduya (p), Patrick Sharp (lh), Antti Raanta (mv), Brandon Saad (lh), Michal Rozsival (p), Antoine Vermette (kh), Kimmo Timonen (p), Brad Richards (kh), Michael Paliotta (p), Peter Regin (kh), Daniel Carcillo (lh, UFA), Kyle Cumiskey (p, UFA)
Keith-Seabrook
Hjalmarsson-Daley
Van Riemsdyk-Rundblad
Crawford
Darling
Hallitseva Stanley Cup mestari lähtee kauteen jälleen kerran kovalla joukkueella ja tulee olemaan iso suosikki kevään tosipeleissä. Blackhawks menetti paljon pelaajia mutta teki myös hyviä hankintoja lisäksi nuoret pelaajat kuten Teräväinen ja nuoret puolustajat van Riemsdyk ja Rundblad pystyvät ottamaan isomman roolin. Yleensä ottaen Chicagon rosterista ei löydy paljoa sanottavaa, joukkue on NHL:n kärkeä oikeastaan joka osa-alueella ja on tottunut menestykseen. Tietysti tästäkin joukkueesta löytyy joitain kysymysmerkkejä, kuten miten venäläistähdet Panarin ja Tikhonov sopeutuvat NHL:ään ja miten raiskauksesta epäillyn Patrick Kanen juttu etenee.
Kovasta joukkueesta huolimatta Blackhawks ei ole kauden 2012–13 Presidents trophyn voittoa lukuun ottamatta pärjännyt runkosarjassa erityisen hyvin ja samoin voi käydä tänä kautena. Kovasta Central-divisioonasta voi hyvinkin löytyä joukkue, joka kerää Chicagoa enemmän pisteitä mutta pudotuspeleissä Hawks on yksi suurimmista suosikeista. Chicago joutuu tekemään vielä joitain muutoksia sillä se on tällä hetkellä hieman palkkakaton yläpuolella.
Colorado Avalanche
Saapuneet: Carl Söderberg (kh), Nikita Zadorov (p), Mikhail Grigorenko (kh), Blake Comeau (lh), Francois Beauchemin (p), J.T. Compher (kh/lh), Andreas Martinsen (lh/kh), Mikko Rantanen (lh), Matt Clark (p)
Lähteneet: Ryan O’Reilly (kh), Jamie McGinn (lh), Jan Hejda (p), Daniel Briere (kh), Jordan Caron (lh), Ryan Wilson (p), Tomas Vincour (kh/lh), Sami Aittokallio (mv)
Colorado palasi maanpinnalle toissakauden menestyksen jälkeen ja sijoittui runkosarjassa sijalle 21. keräten 90 pistettä. Tilastojen valossa Colorado pelasi surkeasti, esimerkiksi sen 5v5 Corsi Score adjusted oli koko liigan toiseksi huonoin 42,7 %. Mielestäni Avalanche ei ihan näin huono ollut, olen pelejä katsoessani havainnut että pystysuunnan kiekkoa pelaavien joukkueiden kiekonhallintatilastot ovat usein huonompia kuin joukkueen pelin todellinen taso. Toki tämä on vain oma subjektiivinen näkemykseni.
Kesällä Avalanche menetti ykkössentterinsä Ryan O’Reillyn ja tämä oli tietysti iso menetys mutta toisaalta joukkue hankki lisää syvyyttä rosteriin Söderbergin, Comeaun ja Beaucheminin muodossa. Coloradon sentteriosasto kaipaisi kuitenkin vielä vahvistusta, joukkue tarvitsisi kaksi sentteriä jotka pystyisivät johtamaan kahta kärkiketjua. Periaatteessa Duchene ja Söderberg pystyvät tähän mutta luulen että Södeberg laitetaan enemmän puolustavan sentterin rooliin koska hän on niin hyvä siinä. ketjuhahmotelmassani Buffalosta siirtynyt Mikhail Grigorenko on kakkossentterinä mutta hänen tasonsa ei ole tarpeeksi korkea tähän rooliin. Myös Nathan MacKinnonia voitaisiin kokeilla kakkosentterin paikalle.
Avsin puolustus on ehkä suuren yleisön silmissä nimetön mutta sieltä löytyy kuitenkin ainakin neljä (Beauchemin, Johnson, Barrie, Redmond) hyvällä tasolla pelaavaa pakkia. Coloradon maalivahtitilanne on hyvä, ykkösvahti Varlamov on NHL:n parhaimmistoa ja kakkosvahdin tontista kilpailevat Pickard ja Berra pystyvät paikkaamaan Varlamovia hyvin.
Palatakseni Coloradon pelitapaan, niin valmentajana jatkaa veskarilegenda Patrick Roy ja hän peluuttanee yhä tutuksi tullutta pystysuunnan kiekkoa. Tämä saattaa jopa sopia Avalanchen rosteriin mutta taktisesti en näe yksinkertaista pystysuuntaan puskemista parhaana vaihtoehtona. Valmentaja ja pelitapa voivat joko nostaa tai laskea joukkueen perustasoa suhteessa muihin joukkueisiin ja näkisin että tässä tapauksessa pelitapa heikentää Avalanchea. Päinvastainen esimerkki tästä voisi olla vaikkapa Ottawa Senators.
Dallas Stars
Saapuneet: Johnny Oduya (p), Patrick Sharp (lh), Antti Niemi (mv), Stephen Johns (p)
Dallasin kausi oli odotuksiin nähden pettymys kun se jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Starsin peli oli kuitenkin tilastollisesti ja pelillisesti parempaa kuin mitä runkosarjan 19. sija antaa ymmärtää. Mielestäni suurin syy huonoon tulokseen oli joukkueen epätasaisuus ja etenkin puolustuksen kokemattomuus. Hyvästä pelaamisesta huolimatta voittaminen oli epävarmalle joukkueelle vaikeaa, tämä näkyy siinä että Dallas päästi koko NHL:n kolmanneksi eniten maaleja kolmansissa erissä.
Dallasin kesähankinnat olivat mielestäni hyviä sillä joukkue saa juuri tarvitsemaansa kokemusta. Puolustukseen varmuutta tuo Chicagosta hankittu kaksinkertainen Stanley Cup-voittaja Johnny Oduya, hyökkäykseen hankittiin Patrick Sharp sekä maalinsuulle Antti Niemi kirittämään heikon kauden pelannutta Kari Lehtosta.
Dallasin pelitapa on luultavasti samaa kiekonhallintaan pyrkivää kiekkoa kuin viime kaudella. Tulevan kauden Stars on mielestäni vahvempi kuin viime kaudella ja itse odottelen vähintäänkin pudotuspelipaikkaa.
Minnesota Wild
Saapuneet: Christoph Bertschy (kh/lh), Stephen Michalek (mv), Zac Dalpe (kh/lh), Mike Reilly (p), Tyson Strachan (p)
Lähteneet: Kyle Brodziak (kh), Sean Bergenheim (lh), Chris Stewart (lh), Jordan Leopold (p), Keith Ballard (p), Jonathon Blum (p), Stephane Veilleux (lh, UFA), John Curry (mv, UFA)
Minnesotan rosteri on suunnilleen samaa tasoa Dallasin kanssa. Wild menetti muutaman pelaajan eikä tehnyt merkittäviä hankintoja, joten joukkueen syvyys hieman kärsi mutta toisaalta nyt nuorilla pelaajilla on paikka ottaa itselleen suurempi rooli. Wildissä onkin paljon nuoria pelaajia joista osa on isossa roolissa jo nyt. Ylipäänsä Wildin rosteri näyttää erittäin hyvältä tulevaisuuden kannalta.
Wild teki kesällä ison, 6 vuoden ja 26 miljoonan, sopimuksen maalivahti Devan Dubnykin kanssa. Mielestäni tämä on riskialtis sopimus Wildin kannalta sillä Dubnyk on pelannut vasta puolikkaan kauden huipputasolla ja tämä ei vielä todista sitä että Dubnyk pystyy pelaamaan samalla tasolla tulevaisuudessakin. Uskon itse että Dubnyk pelaa hyvän kauden mutta Wild on ongelmissa tämän sopimuksen kanssa jos Dubnyk syystä tai toisesta floppaa.
Mike Yeo jatkaa Minnesotan päävalmentajana ja hänen peluuttamansa kiekkokontrollipeli toimi hyvin erityisesti kauden loppupuolella kun Wild teki ison nousun pudotuspeleihin.
Nashville Predators
Saapuneet: Cody Hodgson (kh/lh), Barret Jackman (p), ), Jamie Devane (lh), Max Reinhart (kh/lh), Kristian Näkyvä (p), Juuse Saros (mv), Conor Allen (p), Cody Bass (kh/lh), Vladislav Kamenev (lh/kh), Steve Moses (lh)
Lähteneet: Cody Franson (p, UFA), Taylor Beck (lh), Anton Volchenkov (p, UFA), Matt Cullen (kh), Mike Santorelli (kh/lh), Viktor Stålberg (lh), Joe Piskula (p), Rich Clune (lh)
Nashville Predators oli viime kaudella yksi liigan suurimpia tasonnostajia kun se keräsi 104 pistettä ja eteni pudotuspeleihin kahden vuoden tauon jälkeen. Suurimpia tekijöitä Nashvillen nousussa olivat hyvät hankinnat, Pekka Rinteen huippukausi ja nuorten pelaajien onnistuminen. Predators menetti kauden jälkeen muutaman viime kauden runkopelaajan eikä Cody Hodgsonin ja Barret Jackmanin hankkiminen täysin paikkaa menetyksiä. Tästä huolimatta Predators on edelleen kova joukkue mutta joidenkin pelaajien täytyy nyt nostaa tasoaan ja ottaa isompi rooli kuin viime kaudella.
Kokonaisuudessaan Nashvillen rosteri on hyvin tasapainossa. Ykkösketjun harteilla on kaikkein suurin tulosvastuu mutta myös kakkosketju pystyy tekemään pisteitä. Bottom-6 hyökkääjistä Kevin Fialaa lukuun ottamatta kaikki pelasivat lähes täyden kauden viime kaudella ja uskon että nämä pelaajat täyttävät roolinsa hyvin. Puolustus on kovaa tasoa. Josi-Weber pari on NHL:n huippua ja muut 4 pakkia pystyvät pelaamaan hyvällä tasolla joten puolustus on kunnossa. Maalinsuulla pelaa maailman toiseksi paras maalivahti ja kakkosveskari Carter Hutton on tarpeeksi hyvä kakkosveskari. Veskariosastolle suomalaisväriä tuo myös huippulupaava Juuse Saros ja on mielenkiintoista nähdä miten hänen uransa lähtee liikkeelle rapakon takana.
St. Louis Blues
Saapuneet: Kyle Brodziak (kh), Troy Brouwer (lh), Jordan Caron (lh), Peter Harrold (p), Andre Benoit (p), Scott Gomez (kh, tryout)
Lähteneet: T.J. Oshie (lh), Barrett Jackman (p), Marcel Goc (kh,UFA), Zbynek Michalek (p), Chris Porter (lh), Adam Cracknell (lh), Olli Jokinen (kh/lh, UFA)
St. Louis Blues lähtee kauteen jälleen kovalla nipulla. Suurin muutos tapahtui kun T.J. Oshie kaupattiin Washingtoniin ja tilalle saatiin Troy Brouwer, Pheonix Copley ja 3. varausvuoro ensi kesän draftiin. Bluesin TOP6-hyökkääjät ovat liigan eliittiä ja kärkiketjuihin sekä ylivoimalle löytyy useita toimivia variaatioita. Myös alemmat ketjut ovat keskitasoa parempia. Puolustus on hyökkäyksen ohella huipputasoa, Pietrangelo, Shattenkirk ja Bouwmeester kantavat suurimman vastuun ja muut puolustajat ovat roolissaan liigan keskitasoa tai parempia. Maalivahtiosasto ei ole NHL:n parhaimmistoa mutta kuitenkin tarpeeksi hyvä jotta joukkue voisi menestyä.
Bluesin kausi on päättynyt kolmena edellisvuotena ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle. Erityisesti kahtena viime keväänä Bluesilta on odotettu paljon kovempaa suoritusta tosipeleissä. Mielestäni ei ole kuitenkaan sattumaa että taktisesti järkevästi pelannut kiekkokontrollijoukkue on pudottanut Bluesin kahdesti peräkkäin 1. kierroksella. Bluesin pelitapa perustuu pystysuunnan kiekkoon ja siihen kuuluu nopea fyysinen pelaaminen ja kova karvauspeli. Tämä pelitapa on melko yksinkertainen mutta se tuo hyvää menestystä runkosarjassa. Keväällä tosipelien alkaessa tie nousee kuitenkin pystyyn, kun taktisesti viisaampi ja monipuolisempi vastustaja löytää avaimet Bluesin voittamiseen. Oma arvioni on että Blues pärjää jälleen hyvin runkosarjassa mutta ei ole vakavasti otettava mestarisuosikki, jos valmentaja Ken Hitchcock ei keksi mitään uutta pelikirjaansa.
Winnipeg Jets
Saapuneet: Matt Fraser (lh), Alexander Burmistrov (kh), Chase De Leo (kh), Andrew MacWilliam (p)
Lähteneet: Jiri Tlusty (lh, UFA), Jim Slater (kh, UFA), Lee Stempniak (lh, UFA), Michael Frolik (lh), Julien Brouillette (p), T.J. Galiardi (kh/lh), Keaton Ellerby (p), Eric O’Dell (kh)
Winnipeg Jets oli pirteä yllätys viime kaudella kun se pelasi hyvän runkosarjan ja eteni pudotuspeleihin ensimmäistä kertaa organisaation siirryttyä Winnipegiin. Kesän aikana Jets menetti muutaman viime kauden vakiopelaajan ja hankki Matt Fraserin ja Alexander Burmistrovin. Hankinnoista huolimatta Jets-hyökkäys on tällä hetkellä kapeampi kuin viime kaudella ja joukkue kaipaisi vielä vahvistusta tuolle osa-alueelle. Jetsin cap hit on tällä hetkellä vain 57,3M$, joten on hyvin mahdollista että joukkue hankkii vielä hyökkääjän ennen kauden alkua.
Puolustuksen osalta Winnipegin tilanne on parempi sillä puolustus on heittämällä tarpeeksi hyvä NHL-mittakaavassa. Neljä kärkipakkia pystyvät kaikki huippupeliin ja myös kolmosparissa pelaavat pakit täyttävät roolinsa. Jetsin maalinsuulla Ondrej Pavelec ja Michael Hutchinson kamppailevat peliajasta. Pavelec pelasi uransa parhaan kauden torjuttuaan kiekkoja 92,0 % varmuudella, nähtäväksi jää pystyykö hän jatkamaan samalla tasolla. Hutchinson nousi kesken kauden ykkösvahdiksi mutta menetti paikkansa kauden lopulla, hänen torjuntaprosenttinsa oli 91,4 %.
Winnipegin penkin takana jatkaa viime kaudella puikkoihin astunut Paul Maurice, viime kauden perusteella hän on hyvä valmentaja ja pystyy saamaan kaiken irti joukkueestaan. Pudotuspelipaikan saavuttaminen tulee kuitenkin olemaan hyvin vaikeaa NHL:n kovimmassa divisioonassa pelaavalle Jetsille.
Pacific Divisioona
Anaheim Ducks
Saapuneet: Carl Hagelin (lh), Anton Khudobin (mv), Kevin Bieksa (p), Shawn Horcoff (kh), Chris Stewart (lh), Mike Santorelli (kh/lh), Chris Mueller (kh/lh), Matt Hackett (mv), Harry Zolniercyk (lh), Brian McGrattan (lh), Shane O’Brien (p)
Lähteneet: Kyle Palmieri (lh), James Wisniewski (p), Emerson Etem (lh), Francois Beauchemin (p), Matt Beleskey (lh), Tomas Fleischmann (lh/kh), Jason LaBarbera (mv)
Anaheim Ducks pelasi hyvän kauden kun se voitti Pacific-divisioonan ja eteni konferenssifinaaleihin. Joukkueen runko pysyi hyvin kasassa suuresta vaihtelusta huolimatta. Tärkeimmät runkopelaajat jatkavat Ducksin riveissä ja lähteneille pelaajille on löydetty hyvät korvaajat. Anaheimin hyökkäys on hyvin tasapainossa. Ykkösketjun tutkapari Getzlaf-Perry on liigan parhaimmistoa, toisessa ketjussa monipuolinen Kesler-Silfverberg kaksikko saa rinnalleen Carl Hagelinin ja alemmat ketjut pystyvät täyttämään roolinsa hyvin ja antamaan tukea kärkiketjuille. Puolustus on hyökkäyksen ohella hyvä ja sieltä löytyy osaamista molempiin suuntiin. Maalivahtiosastolla käydään kovaa kilpailua kun Ducks hankki Anton Khudobinin Carolinasta kirittämään Frederik Andersenia. Kaikki kolme maalivahtia pystyvät pelaamaan NHL:ssä hyvällä tasolla mutta todennäköistä on että kaksisuuntaisen sopimuksen omaava John Gibson pelaa pääosin farmissa.
Ennakoin että Anaheim pelaa jälleen hyvän runkosarjan ja on ehkä suurin suosikki Pacific-divisioonassa. Anaheimin kohdalla kuitenkin pätee osittain samat asiat mitä kirjoitin St. Louis Bluesista. Boudreaun pelitavalla pudotuspelimenestys voi olla vaikeaa vaikka viime kautena finaalipaikka oli hyvin lähellä. Täytyy kuitenkin muistaa että Ducks raivasi tiensä konferenssifinaaleihin helpohkolla tavalla sillä ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli puolikuntoinen Winnipeg Jets ja toisella kierroksella kauden yllättäjä Calgary Flames.
Arizona Coyotes
Saapuneet: Boyd Gordon (kh), Nicklas Grossmann (p), Steve Downie (lh), Antoine Vermette (kh), Anders Lindbäck (mv), Zbynek Michalek (p), Brad Richardson (lh/kh), John Scott (lh), Matthias Plachta (kh/lh), Dakota Mermis (p), Dustin Jeffrey (kh/lh), Alex Grant (p), Derek Smith (p), Michael Bunting (lh), Dylan Strome (kh/lh), Niklas Treutle (mv)
Lähteneet: Lauri Korpikoski (lh), Sam Gagner (kh/lh), Mark Arcobello (kh/lh), John Moore (p), B.J. Crombeen (lh, UFA), Martin Erat (lh, UFA), David Moss (lh, UFA), Alexandre Bolduc (kh), Justin Hodgman (kh), Tye McGinn (lh), Andrew Campbell (p), Mike McKenna (mv)
Bödker-Hanzal-Doan
Duclair-Vermette-Domi
Downie-Gordon-Rieder
Chipchura-Vitale-Richardson
Scott
Arizona jäi viime kaudella NHL:n toiseksi viimeiseksi 56 pisteellä eikä mitään isoa parannusta ole tulevallakaan kaudella luvassa. Coyotes teki hyviä hankintoja, joilla se paikkasi lähtijöitä lisäksi muualla pätkätöissä käyneet Vermette ja Michalek tekivät paluun kojoottipaitaan. Tästä huolimatta joukkue on aivan liian heikko jotta se voisi menestyä ja tulevalla kaudella katseet kohdistuvatkin lähinnä nuorten pelaajien kehittymiseen. Nuorille tullaan todennäköisesti antamaan paljon vastuuta ja on mielenkiintoista nähdä mihin Anthony Duclair, Max Domi ja tänä kesänä kolmantena varattu Dylan Strome pystyvät NHL-tasolla.
Ratkaisevin tekijä Coyotesin pärjäämisessä on maalivahtipeli. Peliä tullaan pelaamaan paljon Arizonan puolustusalueella joten maalivahdin suhteellinen merkitys kasvaa. Mike Smith on aikaisempina vuosina onnistunut hyvin mutta viime kausi oli vaikea ja Smithin torjuntaprosentti oli vain 90,4 %. Jos Smith pelaa huipputasolla, Arizona pystyy kiusaamaan parempiaan ja pääsemään hyviin tuloksiin mutta jos maalivahtipeli on yhtä heikkoa kuin viime kaudella niin Coyotes jää auttamatta sarjan hännille.
Calgary Flames
Saapuneet: Dougie Hamilton (p), Michael Frolik (lh), Jakub Nakladal (p), Derek Grant (kh/lh), Hunter Smith (lh), Oliver Kylington (p)
Lähteneet: David Schlemko (p), Raphael Diaz (p), John Ramage (p), Devin Setoguchi (lh), Brad Thiessen (mv), Brian McGrattan (lh), Corey Potter (p), David Wolf (lh)
Calgary Flames oli viime kauden suurin yllättäjä kun se keräsi runkosarjassa 97 pistettä ja eteni pudotuspeleissä toiselle kierrokselle kun ennen kauden alkua Flamesin ei uskottu edes pääsevän pudotuspeleihin. Calgaryn viime kauden runko pysyi koossa, eikä se menettänyt yhtään avainpelaaja. Sitä vastoin Flames hankki Michael Frolikin ja Dougie Hamiltonin.
Flamesin hyökkäyksestä pitäisi löytyä hieman enemmän tulivoimaa. Tehojen tekeminen on liikaa ykkösketjun varassa ja Flames on todellisissa ongelmissa jos nuoret pelaajat Johnny Gaudreau ja Sean Monahan epäonnistuvat. Sikäli Flamesin tilanne on yhtää aikaa lupaava ja kyseenalainen koska nuoret pelaajat ovat valtavassa vastuussa. Viime kauteen he pääsivät lähtemään ilman isoja paineita kun kukaan ei odottanut heiltä paljoa mutta nyt tilanne on eri kun koko kiekkomaailma odottaa yhtä kovaa kautta.
Jos hyökkäyksessä tehojen tekeminen on liikaa ykkösketjun varassa, niin puolustuksessa tilanne on päinvastainen. Flamesin puolustus on hyökkäystehoja ajatellen liigan paras ja peräti 4 tämän kauden puolustajaa teki yli 40 pistettä viime kaudella. Lisäksi Kris Russell pääsi 34 pisteeseen. Flamesin puolustus on hyvä myös kokonaisuutena ajatellen ja tämä on selvästi joukkueen vahvin osa-alue.
Calgaryn maalivahtitilanteeseen liittyy pieniä kysymyksiä. Ykkösvahti Jonas Hiller on ehkä hieman liian ailahteleva ollakseen ykkösluokan veskari NHL:ssä, Karri Rämön perustaso ei mielestäni riitä ykkösvahdin rooliin ja Joni Ortio on nuori ja lupaava mutta hänellä ei ole paljoa NHL-kokemusta. Jokaisella kolmella maalivahdilla on yksisuuntainen sopimus joten on todennäköistä että joku kaupataan vielä ennen kauden alkua.
Edmonton Oilers
Saapuneet: Lauri Korpikoski (lh), Eric Gryba (p), Cam Talbot (mv), Connor McDavid (kh), Andrej Sekera (p), Mark Letestu (kh), Griffin Reinhart (p), Anders Nilsson (mv), Todd McLellan (valmentaja)
Lähteneet: Boyd Gordon (kh), Derek Roy (kh), Martin Marincin (p), Matt Fraser (lh), Viktor Fasth (mv), Todd Nelson (valmentaja)
Oilers on vahvistunut kovasti surkeasta viime kaudesta ja tällä kertaa on lupa odottaa parempaa. Viime kaudella Oilers päästi eniten maaleja ottelua kohti (3,71). Tätä heikkoutta paikattiin onnistuneilla hankinnoilla kun puolustukseen hankittiin Andrej Sekera ja maalin suulle Cam Talbot. Talbot on pelannut viime vuodet Rangersin kakkosvahtina (57 peliä 93,1 %) ja nyt hän saa loistavan tilaisuuden ottaa ykkösvahdin rooli.
Edmonton saa ensi kaudelle uuden valmentajan kun aiemmin San Josea luotsannut Todd McLellan astuu penkin taakse. Viime kaudella Oilers aloitti kauden Dallas Eakinsin alaisuudessa pelaamalla hyvin vahvasti kiekkokontrollilätkää. Minun silmääni Eakinsin pelityyli oli taktisesti järkevää ja toimivaa mutta tuloksellisesti alkukausi oli surkea kun 31 ottelusta tuli vain 7 voittoa. Eakins sai potkut joulukuussa ja puikkoihin astui Todd Nelson. Hän muutti Oilersin pelitapaa hieman nopeammaksi ja vähensi hieman kiekkokontrollia. Nelsonin pelitavan voisi kuitenkin luokitella enemmän kiekkokontrollipeliksi kuin pystysuunnan kiekoksi. Uskon että McLellan muuttaa pelitapaa vielä piirun verran enemmän nopeatempoisemmaksi ja enemmän pystyyn pelaavaksi tyyliksi mutta ero tuskin on kovin iso aiempaan Nelsonin suosimaan pelitapaan. Edmontonissa on paljon nuoria ja nopeita pelaajia joten McLellanin pelitapa voi hyvinkin toimia siellä.
Los Angeles Kings
Saapuneet: Milan Lucic (lh), Jhonas Enroth (mv), Christian Ehrhoff (p), Alex Lintuniemi (p), Peter Budaj (mv)
Lähteneet: Martin Jones (mv), Robyn Regehr (p), Jarret Stoll (kh), Justin Williams (lh), Andrej Sekera (p), Mike Richards (kh), David van der Gulik (lh)
Toissa kauden Stanley Cup-voittaja jäi päättyneellä kaudella tylysti pudotuspelien ulkopuolelle. Kesän aikana Kings menetti neljä viime kauden vakiopelaajaa ja kakkosmaalivahdin. Tilalle tuli Milan Lucic Bostonista, Christian Ehrhoff Pittsburghista ja maalivahti Jhonas Enroth Dallasista. Lucic on hyvä hankinta ja hän sopii erinomaisesti Kingsiin mutta silti joukkueen hyökkäyksestä puuttuu tulivoimaa. Ykkösketjun lisäksi Carterilta ja Toffolilta voidaan odottaa kovia tehoja mutta alemmista ketjuista ei paljoa tukea ole luvassa. Lisäksi Kingsin sentteriosasto on melko kapea.
Kesällä näytti vielä että Kings lähtee kauteen tavanomaista heikommalla puolustuksella mutta Christian Ehrhoffin hankinta muutti tilannetta parempaan suuntaan. Puolustus näyttää tällä hetkellä riittävän hyvältä mutta rightin puolen pakeista on pulaa, erityisesti jos pahoinpitelystä tuomittu Slava Voynov ei pelaa tulevalla kaudella Kingsissä. Los Angelesin maalivahtitilanne on hyvä kun ykkösveskana jatkaa Jonathan Quick ja kakkosmaalivahti Enroth on vaikeasta viime kaudesta huolimatta tarpeeksi hyvä tuohon rooliin.
Tämän vuoden Kings-joukkue ei mielestäni ole aivan viime vuosien tasolla johtuen lähinnä sentteriosaston kapeudesta ja hyvien kahden suunnan pelaajien menettämisestä. Tästä huolimatta uskon että Kings tulee pelaamaan hyvän kauden viime vuoden pettymyksen jälkeen ja joukkue pystyy menestymään pudotuspeleissä.
San Jose Sharks
Saapuneet: Martin Jones (mv), Paul Martin (p), Joel Ward (lh), Joonas Donskoi (lh), Mark Cundari (p), Frazer McLaren (lh), Peter DeBoer (valmentaja)
Lähteneet: Antti Niemi (mv), Matt Irwin (p), Scott Hannan (p), John Scott (lh), Taylor Fedun (p), Eriah Hayes (lh), Daniil Tarasov (lh), Todd McLellan (valmentaja)
San Jose jäi viime kaudella pitkästä aikaa pudotuspelien ulkopuolelle ja sen kohdalla on kauden jälkeen puhuttu nuorennusleikkauksesta ja sukupolvenvaihdoksesta. Vaikka joukkueesta lähti kokeneita pelaajia, niin mistään varsinaisesta nuorennusleikkauksesta ei voida vielä puhua sillä Sharksiin myös hankittiin kokeneet Paul Martin ja Joel Ward.
Sharks-joukkue on mielestäni suunnilleen samantasoinen kuin viime vuonna. Toki sillä ehdolla että kokematon maalivahtikaksikko pystyy astumaan Antti Niemen saappaisiin. Kummallakaan Sharks-vahdeista ei ole kokemusta ykkösvahdin roolista. Martin Jones pelasi viime vuonna 15 ottelua Kingsin paidassa torjuntaprosentilla 90,6 %. Alex Stalock torjui Niemen varaveskarina 22 ottelussa 90,2 % varmuudella. Sharksin hyökkäys on perustasoa mutta nuorten pelaajien (Nieto, Hertl, Tierney) pitäisi nostaa tasoaan viime kaudesta, jotta menestys olisi mahdollista. San Josen vahvin osa-alue on puolustus. Marc-Eduard Vlasic ja Brent Burns ovat huippupakkeja ja takaa tulevat Paul Martin, Justin Braun sekä Brenden Dillon ovat myös tasokkaita puolustajia. Mielenkiintoinen nimi puolustuksessa on myös nuori sveitsiläinen Mirco Mueller, jolla on hyvä tilaisuus vakiinnuttaa paikkansa NHL-miehistössä. Sharks lähtee kauteen uudella valmentajalla, kun pitkäaikainen koutsi Todd McLellan siirtyi Edmontoniin. Uusi valmentaja Peter DeBoer aloitti viime kauden New Jersey Devilsissä mutta sai potkut alkukaudella.
Vancouver Canucks
Saapuneet: Brandon Sutter (kh), Brandon Prust (lh), Matt Bartkowski (p), MacKenze Stewart (p), Jordan Subban (p), Taylor Fedun (p), Richard Bachman (mv), Blair Jones (kh/lh), Adam Cracknell (lh)
Lähteneet: Nick Bonino (kh), Zack Kassian (lh), Kevin Bieksa (p), Eddie Lack (mv), Brad Richardson (kh/lh), Ryan Stanton (p), Shawn Matthias (kh/lh), Adam Clendening (p), Tom Sestito (lh), Brandon DeFazio (lh), Brandon McMillan (kh/lh, UFA)
Vancouverin off-season ei mennyt mielestäni aivan putkeen, sillä GM Jim Benning teki erikoisia kauppoja. Ensimmäinen kyseenalainen kauppa oli Zack Kassianin ja 5. kierroksen varausvuoron vaihtaminen Brandon Prustiin. Mielestäni Prust ei ole parempi pelaaja, lisäksi hän on vanhempi ja pelaa isommalla palkalla. Toinen huono kauppa oli Nick Boninon, Adam Clendeningin ja 2. kierroksen varausvuoron vaihtaminen Brandon Sutteriin ja 3. kierroksen varausvuoroon. Pelaajien vertailu on tietysti hankalaa mutta joukkueen kannalta Sutter ei mielestäni ole Boninoa arvokkaampi varsinkaan kun Sutter vie enemmän tilaa palkkakatosta.
Canucksin hyökkäyspeli on hyvin vahvasti Sedinin veljesten varassa, sillä alemmista ketjuista tuskin tulee tarpeeksi apuja. Joukkueen bottom-6 hyökkääjät ovat kuitenkin NHL:n yleistasoon nähden hyviä ja pystyvät hoitamaan roolinsa. Puolustuksesta löytyy monta hyvää puolustajaa sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta sieltä puuttuvat sellaiset hyökkäävät puolustajat jotka pystyisivät tukemaan hyökkäyksiä tehokkaasti. Maalivahtitilanne on hyvä vain jos Ryan Miller pystyy pelaamaan tasollaan ja pysyy terveenä. Jacob Markström voi tuurata Milleriä ajoittain mutta hän ei mielestäni ole tarpeeksi hyvä tälle tasolle.
Ranking hahmotelma runkosarjaan, välit kuvaavat voimasuhteita. Nämä voimasuhteet saattavat muuttua omassa systeemissäni kun olen nähnyt joukkueiden käyttämät pelitavat ja mahdolliset taktiset muutokset aiempaan kauteen.
Tampa Bay
St. Louis
Anaheim
Chicago
Rangers
Los Angeles
Pittsburgh
Washington
Dallas
Detroit
Islanders
Nashville
Minnesota
Boston
Columbus
Montreal
Philadelphia
San Jose
Calgary
Vancouver
Ottawa
Winnipeg
Florida
Toronto
Edmonton
Colorado
Carolina
New Jersey
Arizona
Buffalo
Rankingiin muodostuvien ryhmien sisällä marginaalit ovat pienet ja näiden joukkueiden keskinäistä järjestystä on vaikea arvioida. Esimerkiksi Florida on tuossa listauksessa vasta sijalla 23. mutta onnistuessaan se voi hyvinkin nousta pudotuspelijoukkueeksi.
Pinnacle avasi divisioonien voittokertoimet ja nämä kelpaa tänne:
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Atlantic voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Atlantic voittaja
veto
Tampa Bay
kerroin
3.220(Pinnacle)
panos
1.7 yks.
Huti: -1.70 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Atlantic voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Atlantic voittaja
veto
Detroit
kerroin
8.330(Pinnacle)
panos
0.85 yks.
Huti: -0.85 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Atlantic voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Atlantic voittaja
veto
Boston
kerroin
7.280(Pinnacle)
panos
0.45 yks.
Huti: -0.45 yks.
Nämä perustuu siihen että markkina arvostaa Montrealia huomattavasti enemmän kuin minä. Prosentit ovat suuntaa antavia mutta saan ~65-70% sille että joku näistä kolmesta (TBL, DET, BOS) voittaa divisioonan.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Central voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Central voittaja
veto
St. Louis
kerroin
4.420(Pinnacle)
panos
0.5 yks.
Huti: -0.50 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Central voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Central voittaja
veto
Dallas
kerroin
9.260(Pinnacle)
panos
0.2 yks.
Osuma! +1.65 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Pacific voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Pacific voittaja
veto
Anaheim
kerroin
2.850(Pinnacle)
panos
0.5 yks.
Osuma! +0.93 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Metropolitan voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Metropolitan voittaja
veto
Washington Capitals
kerroin
6.640(Pinnacle)
panos
0.3 yks.
Osuma! +1.69 yks.
Metropolitanissa kärki on mielestäni aika tasainen, eikä Rangers ole kertoimien mukainen suosikki.
Vihjeet yhteensä: panokset 4.50, palautukset 5.27, tulos +0.77 yksikköä.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Colorado Regular Season Wins - peliaika päättynyt
kohde
Colorado Regular Season Wins
veto
U 40.5
kerroin
1.925(Pinnacle)
panos
2 yks.
raja
1.818
todennäköisyysarvio
arvio 55%
Osuma! +1.85 yks.
Myös Tampan O 48.5 voittoa (1,925) riittäisi mutta pelasin jo Tampaa divisioonan voittajaksi joten skippaan tämän. Luulen että Lightningin luisteluvoimainen joukkue on vahvoilla kun jatkoajat pelataan kolmella kolmea vastaan.
Lähinnä itselle muistutukseksi laitan nämä tänne, pitkä kausi kuitenkin edessä. Kaipa näistä joku muukin voi kostua. Jos/kun jotain todennäköisyysarvioitakin tähän osioon tulee heittää niin molempiin uskallan luvata helposti 60/100. OEL kuitenkin huomattavasti maistuvampi kevyemmän loukkaantumishistorian ansiosta.
Vedonlyöntivihje: - Oliver Ekman-Larsson(PHX) syöttöpisteet runkosarjassa - peliaika päättynyt
kohde
Oliver Ekman-Larsson(PHX) syöttöpisteet runkosarjassa
veto
yli 22.5
kerroin
1.860(Nordic Bet)
panos
7 yks.
Osuma! +6.02 yks.
Vedonlyöntivihje: - Mikael Granlund(MIN) maalit runkosarjassa - peliaika päättynyt
kohde
Mikael Granlund(MIN) maalit runkosarjassa
veto
yli 10.5
kerroin
1.860(Nordicbet)
panos
5 yks.
Osuma! +4.30 yks.
Vihjeet yhteensä: panokset 12.00, palautukset 22.32, tulos +10.32 yksikköä.
Anteeksi näin etukäteen, kun tarkat rajat puuttuu. Ajattelin kuitenkin herätellä tähän ketjuun, että Veikkauksella NHL futuurit auki. Mestari ja finaalipari löytyy kiinteäkertoimisina voittajavedoista. Valitettavasti konferenssi tai divisioonavetoja ei (ainakaan vielä) näy missään.
Kerroinvertailulla ja mutulla tällaista
Vedonlyöntivihje: - Stanley cup voittaja 2015/2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley cup voittaja 2015/2016
veto
Anaheim
kerroin
10.500(veikkaus)
panos
2 yks.
Huti: -2.00 yks.
Vedonlyöntivihje: - Stanley cup voittaja 2015/2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley cup voittaja 2015/2016
veto
Tampa Bay
kerroin
12.500(veikkaus)
panos
2 yks.
Huti: -2.00 yks.
Vedonlyöntivihje: - Stanley cup voittaja 2015/2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley cup voittaja 2015/2016
veto
Washington
kerroin
21.000(veikkaus)
panos
1.5 yks.
Huti: -1.50 yks.
Vihjeet yhteensä: panokset 5.50, palautukset 0.00, tulos -5.50 yksikköä.
Nopeesti muutama sananen alkavasta kaudesta. Ehkä lähinnä vain sekalaista ajatusten virtaa. Kirjotusvirheitä on varmasti.
WEST
Central on edelleen liigan kovin divisioona. Hyvin todennäköisesti Centralin jokainen joukkue Coloradoa lukuunottamatta olisi playoffeissa muissa lohkoissa. Pinnaclen futuresvedoissa Chicago on selvä suosikki divisioonan voittajaksi, mutta mulla central on tosi tasainen. Minnesotalta voisi odottaa pientä parannusta mikäli Koivu, Parise, Pominville ja Suter vielä jaksavat ja nuoriso kehittyy eteenpäin. Minnesota on kyllä aliarvostetun leveä ja syvä joukkue mistä on hyötyä pitkän runkosarjan aikana. Dubnyk on kelpo veskari ja Minnesotalle se riittää. Dallas oli maalipaikka tilastoissa jo ihan hyvä viime kaudella joten parempaa olis luvassa jos Lehtosen numerot "korjaantuisivat" viime vuosien keskiarvotasolle. Niemen pitäisi olla selkee 2mv kaiken järjen mukaan (toki aika kallis). Nashville vaikuttaa myös yhtä hyvälle kuin viime vuonna. Rinne tietysti yliarvostettu, mutta riittänee playoffeihin asti. Chicago teki hyökkäyksessä ihan jees hankintoja, mut puolustuksessa top4 ikääntyy ja Daley nyt ei ollu mikään huikea vahvistus. Riittääkö syvyys lyhyen kesän jälkeen kovassa Centralissa edes playoffeihin? Crawford torjui mestaruuden viime vuonna mut pystyykö pelaamaan kahta hyvää kautta peräkkäin? Winnipeg Mauricen johtamana kelpo joukkue myös mut Pavelec ykkösveskarina edelleen heikoin lenkki. Onko St.Louisissa aika ajanut jo Hitchcockin ohi? Colorado nyt on mitä on niin kauan kuin Patrick Roy yrittää tsemppaamalla ja huutamalla johdattaa joukkuettaan menestykseen. Talenttia kärkiketjuissa kyl riittäis paljo parempaankin.
Pacific on selvästi heikompi. Anaheim ja Los Angeles etenee hyvin todennäköisesti helpommin playoffeihin kuin Centralin kärkijoukkueet. San Josella riittäisi edelleen talenttia mut suurin kysymysmerkki on miten DeBoer tulee muuttamaan pelitapaa. Edmontonissa Mclellan pitkässä juoksussa parantaa suoritustasoa mutta arvoituksia on mm. kauanko siinä menee ja miten Cam Talbot onnistuu maalissa. Edmonton oli viime kauden alun jo pitkästä aikaa oikea jääkiekkojoukkue mutta osittain huono tuuri, osittain isot virheet maksoi maaleja ja lopulta silloisen valmentajan Dallas Eakinsin työpaikan. Loppukausi taas meni paljon huonommin myös pelillisesti. Eli potentiaalia kyllä olisi niin talenttien tasolla kuin kiekkokontrolliin pyrkivän pelitavan toteutuksessa. Calgaryn esitys kaudella 2014-2015 oli periaatteessa ylisuoritus joillakin mittareilla, mut toisilla mittareilla "juuri niin hyvä tai huono kuin pitikin". Dougie Hamiltonin kaappaus offseasonilla iso plussa. Maalivahtitilanne hieman outo kun rosterissa kolme ykssuuntaista. Rämö olisi paras valinta ykkösmokeksi, mutta hänkään ei ole liigan kärkeä. Vancouver saattaa romahtaa täydellisesti tai voiko noin edes sanoa. Offseasonilla joukkueen voimaluku, taso, pelivoima vain heikentyi. Maalissa ikääntyvä Ryan Miller laskevine prosentteineen. Pacificista tuskin kolmea joukkuetta enempää menee playoffeihin ja vaikea nähdä et Vancouver kiilaisi Kalifornian joukkueiden ohi 82 ottelun runkosarjan aikana. Arizona tank tank
Metropolitanista löytyy kaksi liigan kärkihyökkäystä. NY Islandersissa tuskin mikään muuttuu hirveästi. Laatujoukkue ja aivan idän kärkeä. Halak riittää vaikkei ole aivan huippu. Pittsburghista löytyy nyt pitkästä aikaa leveä hyökkäys. Crosby, Malkin, Bonino liigan paras sentterikolmikko? Viime kevät pysähtyi puolustuksen loukkaantumisiin. Numerot oli hyvät viime vuonna, vaikee nähdä miks tänä vuonna menisi yhtään huonommin. Letang ja Määttä avainpelaajat ja terveenä puolustus on riittävä idän kärkisijoille. Samoin Fleury maalissa. Washington hiipui hieman runkosarjan edetessä eikä Barry Trotz nyt mikään velho ole. Mike Green paha menetys. Holtby kuitenkin huippuveskarina paikkaa ja yv toimii varmaan taas. Kelpo joukkue, mut ei taida riittää aivan kärkeen. NY Rangers aika sama kuin Washingtonilla eli Lunkka (jos jaksaa vielä?) antaa etua muihin divisioonan joukkueisiin nähden vaikka pelitapa sitä ei anna. Philadelphian uus koutsi täysi arvoitus suoraan yliopistojoukkueesta. Voiko kuitenkaan olla huonompi kuin Berube? Ei kovin leveä materiaali mutta toimivalla systeemillä ja Masonin viime vuoden vireellä mahdollista vääntää vaikka playoffeihin. Carolinan kausi ratkeaa pitkälti maalivahtivalinnassa. Cam Ward on todella huono ja Eddie Lack melko hyvä. Columbuksella on huippuveskari ja hyökkäysvoimaa mutta heikko puolustus ja valmentaja Richards tuskin riittää kovin pitkälle. Kekäläinen GM:nä on muuten tehnyt aika kyseenalaisia siirtoja. Ihme kun saa vielä jatkaa hommassaan. New Jersey olisi melkoista tank tankkia mutta Schneider maalissa torjuu voittoja vaikka kui haluaisivat hävitä. Uus koutsi ja surkea rosteri ilman sen suurempia lupauksia.
Atlanticista löytyy joukkueita laidasta laitaan. Tampa Bay ykkösenä samalla joukkueella kuin kevään finaaleissa. Bishop kelpo veskari ja se riittää Tampalle. Detroit suorittanee taas hyvin Babcockin lähdöstä huolimatta. Korvaaja löytyy omasta organisaatioista ja tuskin nähdään isoja muutoksia pelitavassa. Jotain kertoo Detroitista se että vähän paremmalla maalivahtipelillä olisivat tiputtaneet Tampan 1.kierroksella viime kevään. Huippumaalivahdilla olisi selvä contenderi mutta Howard & Mrazek ei aivan riitä. Ottawassa nuori joukkue jatkaa siitä mihin jäi Cameronin alaisuudessa. Viime kaudella Paul Macleanin potkujen jälkeen Ottawa paransi välittömästi jokaisella osa-alueella. Hamburglar toki vei kaiken huomion Ottawan loppukirissä, mutta joukkue oli oikeasti hyvä. Maalivahdit kuitenkin rajoittaa menestysmahdollisuuksia tänä vuonna. Anderson on jo vanha ja tuskin pystyy takavuosien lukemiin ja Hammond ei voi olla keskimääräistä kakkosmokkea parempi. Boston menetti Hamiltonin mutta joukkueesta löytyy vielä pelipaikkojensa huiput Rask, Bergeron ja vanha Chara. Kelpo joukkue edelleen. Florida on aika tasapaksu joukkue joka ei saa etua edellä mainittuihin nähden oikein millään osa-alueella. Muutamia nuoria hyviä pelaajia mut vastapainona surkeita vanhuksia (ei Jagr vaan ne muut). Vain näennäisesti playofftaistelussa mukana. Montreal = Carey Price. Price parhaimmillaan vie Montrealin playoffeihin vaikka divisioonasta löytyy parempia kiekkokontrollijoukkueita useampi. Toronto pelitavallinen etu idän huonoihin joukkueisiin tulee löytymään joskus tulevaisuudessa Babcockin takia. Materiaali ja taito ei tällä hetkellä päätä huimaa. Bernier on kelpo veskari, eikä niin huono kuin viime vuonna. Hankala arvioida kauanko Babcockilla menee uudistaa pelitapa. Ei tule kuitenkaan olemaan niin huono kuin esim Arizona.Buffalolla takana lähihistorian huonoin kausi koko NHL:ssä. GM on tehnyt kuitenkin nopean rebuildin ja nyt joukkue alkaa näyttämään oikealta. Offseasonilla nappasivat laatua kuten Bylsma, O'Reilly, Franson ja tietysti Eichel. Lehner ei ole vielä esittänyt NHL-urallaan kummoisia otteita. Hankala arvioida vielä paljonko parantavat viime kaudesta, mutta parantavat aivan varmasti.
Pisteitä
Pisteitä yhteensä: 17.Antamasi peukut: 0.
Minikommentit
08.10.2015 15:42 <Mannyy> Cam Ward is Confirmed to start for the Carolina Hurricanes
maibou kirjoitti:Pinnacle avasi divisioonien voittokertoimet ja nämä kelpaa tänne:
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Atlantic voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Atlantic voittaja
veto
Tampa Bay
kerroin
3.220(Pinnacle)
panos
1.7 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Atlantic voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Atlantic voittaja
veto
Detroit
kerroin
8.330(Pinnacle)
panos
0.85 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Atlantic voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Atlantic voittaja
veto
Boston
kerroin
7.280(Pinnacle)
panos
0.45 yks.
Nämä perustuu siihen että markkina arvostaa Montrealia huomattavasti enemmän kuin minä. Prosentit ovat suuntaa antavia mutta saan ~65-70% sille että joku näistä kolmesta (TBL, DET, BOS) voittaa divisioonan.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Central voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Central voittaja
veto
St. Louis
kerroin
4.420(Pinnacle)
panos
0.5 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Central voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Central voittaja
veto
Dallas
kerroin
9.260(Pinnacle)
panos
0.2 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Pacific voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Pacific voittaja
veto
Anaheim
kerroin
2.850(Pinnacle)
panos
0.5 yks.
Vedonlyöntivihje: - NHL 15-16 - Metropolitan voittaja - peliaika päättynyt
kohde
Metropolitan voittaja
veto
Washington Capitals
kerroin
6.640(Pinnacle)
panos
0.3 yks.
Metropolitanissa kärki on mielestäni aika tasainen, eikä Rangers ole kertoimien mukainen suosikki.
Nostellaas sen verran tätä ylös ja varmistetaan onko nämä regular seasonille vai pleijareissa pisimmälle mennyt divisioonassaan? Itellä WSH lyötynä pinnaclella.
Tässä kohdin on syytä päivitellä NHL:n voittajavetoja. Pari kandidaattia hyppii hyvin silmään. Pensin 26.00 myös Maralla kiva, mutta ei maistu itselle.
%Arviot tuttuun tyyliin täysin kanin hatusta, mutta kuhan on arviot
Vedonlyöntivihje: - Läntisen Konferenssin voittaja 2016 (sisältää playoffit) - peliaika päättynyt
kohde
Läntisen Konferenssin voittaja 2016 (sisältää playoffit)
veto
Tampa Bay Lightning
kerroin
10.000(Unibet)
panos
1.5 yks.
~ 17-18%
Huti: -1.50 yks.
Vedonlyöntivihje: - Stanley Cup voittaja 2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley Cup voittaja 2016
veto
Tampa Bay Lightning
kerroin
20.000(Unibet)
panos
1 yks.
~8%
Huti: -1.00 yks.
Vedonlyöntivihje: - Stanley Cup-voittaja 2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley Cup-voittaja 2016
veto
Nashville
kerroin
34.000(Bet365)
panos
1 yks.
~5% ; marathonbet 36.00, mutta ottaa 5e sisään
Huti: -1.00 yks.
Vihjeet yhteensä: panokset 3.50, palautukset 0.00, tulos -3.50 yksikköä.
Pisteitä
Pisteitä yhteensä: 0.Antamasi peukut: 0.
Minikommentit
19.01.2016 03:50 <Dyny> itäisessä lohkossa tuo tampa taisi viime näkemässä pelata...
Nämä vedot menee aika ohueen marginaaliin, ellei sitten Fletcher päädy tekemään erittäin mullistavia treidejä deadlinella, mikä näyttää lausunnoista päätellen aika epätodennäköiseltä. Otetaan kuitenkin talteen. Uskon Wildin olevan vahvoilla lännen pleijari racessa Coloradoa vastaan. Muut uhkaajat vaikuttaa aika aseettomilta.
Vedonlyöntivihje: - Läntisen Konferenssin voittaja 2016(sisältää playoffit) - peliaika päättynyt
kohde
Läntisen Konferenssin voittaja 2016(sisältää playoffit)
veto
Minnesota Wild
kerroin
21.000(Bet365)
panos
1 yks.
~5%
Huti: -1.00 yks.
Vedonlyöntivihje: - Stanley Cup-voittaja 2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley Cup-voittaja 2016
veto
Minnesota Wild
kerroin
41.000(Bet365)
panos
0.55 yks.
~2.5%
Huti: -0.55 yks.
Vihjeet yhteensä: panokset 1.55, palautukset 0.00, tulos -1.55 yksikköä.
Itään vielä yksi heppa mukaan. Nuo kesken kauden lyödyt tuntuvat olevan aika hyvissä.
Pens on ollut vuodenvaihteen jälkeen yksi liigan parhaista joukkueista. Tässä pitäisi olla odotusarvot kohdillaan. Lyödään nyt vielä ennen kuin saavuttavat elintärkeän kotiedun ekalle kierrokselle, joka pelataan oletettavasti Rangersia vastaan. Tuon toteutuessa tämä outright-kerroinkin rommaa melkoisesti, joskin tuo 8.50 saattaa hyvinkin pudota ennen pleijareiden alkua, vaikkei kotietua joukkue saavuttaisikaan.
~16-17%.
Vedonlyöntivihje: - NHL:n Itäisen Konferenssin voittaja 2016 - peliaika päättynyt
kohde
NHL:n Itäisen Konferenssin voittaja 2016
veto
Pittsburgh Penguins
kerroin
8.500(Bet365)
panos
3.5 yks.
Osuma! +26.25 yks.
Pisteitä
Pisteitä yhteensä: 1.Antamasi peukut: 0.
Minikommentit
28.03.2016 13:50 <Jagr68> Nordicbetillä kerroin 10, jos sinne joku saa peliä
Parit loukkaantumiset ei Tampaa huimaa, eli otetaan lisää. Toivon mukaan tietysti suurin osa ratsuista palailee kevään aikana. Helpohko DET avauskierroksella niin maistuu pirun hyvin.
Vedonlyöntivihje: - Itäisen Konferenssin voittaja 2016 - peliaika päättynyt
kohde
Itäisen Konferenssin voittaja 2016
veto
Tampa Bay Lightning
kerroin
12.500(Bet365)
panos
1.4 yks.
Huti: -1.40 yks.
Vedonlyöntivihje: - Stanley Cup-voittaja 2016 - peliaika päättynyt
kohde
Stanley Cup-voittaja 2016
veto
Tampa Bay Lightning
kerroin
24.000(Bet365)
panos
0.6 yks.
Huti: -0.60 yks.
Vihjeet yhteensä: panokset 2.00, palautukset 0.00, tulos -2.00 yksikköä.
Pisteitä
Pisteitä yhteensä: 0.Antamasi peukut: 0.
Minikommentit
13.04.2016 10:49 <Gambler> Tampan Stanley Cupista tarjolla 24x myös Veikalta.
Vihjeet yhteensä: panokset 25.25, palautukset 43.87, tulos +18.62 yksikköä.
Pisteitä
Pisteitä yhteensä: 7.Antamasi peukut: 0.
NHL 2022-2023: Panostus: 1-10/10. Kelly/8molemmista päistä kuristettuna+joskus vähän mutua. Pääosa vedoista lähellä otteluiden alkua. https://twitter.com/tenki62
Minikommentit