Golf US Open 2005
Lähetetty:
Taas on aika torstaista sunnuntaihin tuon hienon kisan, jota jaksaa jännittää myös moni golfista ei-niin-kiinnostunut henkilö! Laitetaan hieman omia ajatuksia kisasta niin toivottavasti joku muukin innostuu laittamaan ideoitaan.
Kenttä: Tämän vuoden kisa pelataan Pinehurstin kentällä Pohjois-Carolinassa, jossa viimeksi pelattiin vuonna 1999. Silloin voittajaksi selviytyi myöhemmin traagisesti menehtynyt Payne Stewart. Tämän vuoden kenttä on aavistuksen pitempi kuin edelliskerralla (7214 jaardia). Par 3 x 4 kpl, par 4 x 12 kpl ja par 5 x 2 kpl. Helpoin reikä viimeksi nro 5 (par 5), vaikeimmat reiät nro:t 4, 8 ja 16, joten tarkkaillaanpa.
Väylät: Kevät on ollut Carolinassa myöhässä ja testikilpailussa toukokuussa järjestäjät saivat palautetta siitä, että kenttä suosi liikaa pitkälyöntisiä pelaajia, koska roughit olivat vielä mitättömän helpot. Kevään edetessä kentästä on tehty nyt kuitenkin entistäkin vaikeampi kasvattamalla ruohon pituutta roughissa. Tämä suosii nimenomaan tarkkoja fairway-pelaajia, ei niinkään vain palloa mahdollisimman pitkälle lyöviä, vaikka fairwayt eivät erityisen kapeita olekaan.
Kentän ominaisuudet: Par 70 (35+35). Jotain kentän vaikeudesta kertoo se, että viimeksi vain yksi pelaaja, Stewart, pääsi alle parin (tosin olosuhteet olivat osin hankalat) tuloksella -1. Tänäkään vuonna punaisella tuskin liikaa pelaajia nähdään, riippuen tietysti olosuhteista. Väyläbunkkereita löytyy kentältä 52 kpl, joten niitäkin riittää. Greenibunkkereita on tehty 57 kpl ja vesiesteitäkin löytyy 1 kpl (reikä nro 16).
Sää: Moni sanoo, että vaikealla kelillä taitopelaajat nousevat esiin. Kuitenkin hankala ilma lisää myös tuurin ja yllättäjien mahdollisuuksia. Nyt ennustetaan ukkoskuuroja torstaille asti, jonka jälkeen pitäisi sään pysyä tasaisen hyvänä koko loppuviikon. Ukkoskuurojen mahdollisuutta minään päivänä ei voida silti sulkea pois kokonaan.
Uutta: Reikiä 2, 4, 11 ja 14 on hieman pidennetty ja niille on rakennettu uudet tiiauspaikat. Tämä tekee niistä siis mahdollisesti entistä hankalampia.
Ratkaisu: Tämän vuoden kisan ehdoton ratkaisu on nähdäkseni puttipeli, joka tulee korostumaan entisestään. Greenit ovat erittäin liukkaita ja moni pelaaja onkin sanonut, että pienellä voimanlisäyksellä putista tulee aivan erilainen. Kahta samanlaista puttia ei tuolla kentällä kuulemma ole eikä tule! Niinpä hyvän puttipelin omaavat golfarit ovat erityisen vahvoilla Pinehurstissa. Greenit on tehty niin hyvin kommenttien mukaan, että "pallo todellakin menee sinne, mihin se on lyöty" ja "greenit eivät anna mitään anteeksi". Tämän vuoden greenit on tarkoituksella tehty vielä hieman nopeammiksi kuin vuonna 1999, joten puttipeli todellakin korostuu.
Suosikit: Suurnimistä nostan ykköseksi kokeneen Phil Mickelsonin (kerroin 10.5). Miestä on sanottu kaveriksi, jonka hermot eivät kovassa paikassa kestä, mutta hyvät suoritukset viime aikoina saavat minut nostamaan hänet ykkössuosikiksi. Mies on parhaimmillaan maailman paras puttaaja, mutta osaa toki huonona päivänään olla myös maailman paras 10 cm:n päähän reiästä -puttaaja.
Vijay Singh, maailmanlistan ykkönen, olisi muuten ollut mukana omissa peleissäni, mutta mielestäni häntä on pelattu liikaa (kerroin 13) ja esitykset tuollaiseen asemaan ovat olleet turhan tasapaksuja. Loistokkuutta on löytynyt yleensä muualla kuin majoreissa.
Sergio Garcia on mielestäni paras pelivalinta tämän kisan voittajaksi (kerroin 27). Upea suoritus ja sitä kautta voitto viime viikonlopun Booz Allenissa. Mikä tärkeintä, hänen pelinsä parani mahtavasti kisan edetessä (kierrokset 71, 68, 66, 65). Miehen hermot eivät ole majoreissa juuri rautaa olleet, mutta viimeinen esitys kyllä vakuutti niin, että otan hänestä kisan pääpelikohteeni. Mies pystyy pelaamaan kyllä yhtä huonosti kuin Mikko Ilonen, mutta parhaimmillaan mies on maailman terävintä kärkeä. Lisäksi mies on erinomainen lähipelaaja.
Yllättäjät: Nosteessa olevan Luke Donaldin (kerroin 30), joka euroopan kiertueella on tehnyt tuhoisaa jälkeä. Miestä ei varsinaiseksi yllättäjäksi varmasti voi kutsua, mutta parempaakaan kategoriaa en hänelle keksinyt.
Kokenut Lee Westwood (kerroin 110) tietää mitä menestyminen vaatii ja voi yllättää tällä kertaa; hyvä puttaaja. Parhaimmillaan silloin, kun juuri kukaan ei mieheltä mitään odota (kuten nyt).
Kolmanneksi yllättäjäksi nostan oman suosikkini, Thomas Björnin (kerroin 150). Mies on monesti pelannut kisassa 2-3 erinomaista kierrosta ja ollut aivan kärjen perässä, mutta viimeinen terävyys on aina puuttunut. Josko nyt? Kysymysmerkkinä miehen vihoitellut selkä, mutta silti omaa varmasti kerrointaan paremmat mahdollisuudet menestyä.
Ohipelit: Tiger Woods on oma, varmasti ikuinen ohipelini (kerroin 6.6). Miestä pelataan liian paljon vanhojen meriittien perusteella vaikka jotain väläytyksiä on välillä nähtykin. Miehen hyvän ja huonon päivän ero on niin suuri, että hän pystyy pilaamaan kilpailunsa helposti yhteen huonoon kierrokseen kun hermostuu muutaman kerran omiin lyönteihinsä.
Ernie Els on myös toinen, yllättävämpi valintani ohipeliksi (kerroin 12.5). Mies lähes romahti (viimeiset 9 reikää +5) kummasti viime viikonlopun Booz Allenin viimeisellä kierroksella sijalle 7 taisteltuaan vielä voitosta viimeisen kierroksen puolivälissä. Tuo kyllä jättää niin epävarman kuvan, että miestä kannattaa mielestäni karttaa näissä karkeloissakin. Häntä vastaan pelaamalla voi saada makoisia kertoimia.
Tässä jotain ajatuksia. Laittakaahan muutkin ajatuksia tähän perään! 8)
Kenttä: Tämän vuoden kisa pelataan Pinehurstin kentällä Pohjois-Carolinassa, jossa viimeksi pelattiin vuonna 1999. Silloin voittajaksi selviytyi myöhemmin traagisesti menehtynyt Payne Stewart. Tämän vuoden kenttä on aavistuksen pitempi kuin edelliskerralla (7214 jaardia). Par 3 x 4 kpl, par 4 x 12 kpl ja par 5 x 2 kpl. Helpoin reikä viimeksi nro 5 (par 5), vaikeimmat reiät nro:t 4, 8 ja 16, joten tarkkaillaanpa.
Väylät: Kevät on ollut Carolinassa myöhässä ja testikilpailussa toukokuussa järjestäjät saivat palautetta siitä, että kenttä suosi liikaa pitkälyöntisiä pelaajia, koska roughit olivat vielä mitättömän helpot. Kevään edetessä kentästä on tehty nyt kuitenkin entistäkin vaikeampi kasvattamalla ruohon pituutta roughissa. Tämä suosii nimenomaan tarkkoja fairway-pelaajia, ei niinkään vain palloa mahdollisimman pitkälle lyöviä, vaikka fairwayt eivät erityisen kapeita olekaan.
Kentän ominaisuudet: Par 70 (35+35). Jotain kentän vaikeudesta kertoo se, että viimeksi vain yksi pelaaja, Stewart, pääsi alle parin (tosin olosuhteet olivat osin hankalat) tuloksella -1. Tänäkään vuonna punaisella tuskin liikaa pelaajia nähdään, riippuen tietysti olosuhteista. Väyläbunkkereita löytyy kentältä 52 kpl, joten niitäkin riittää. Greenibunkkereita on tehty 57 kpl ja vesiesteitäkin löytyy 1 kpl (reikä nro 16).
Sää: Moni sanoo, että vaikealla kelillä taitopelaajat nousevat esiin. Kuitenkin hankala ilma lisää myös tuurin ja yllättäjien mahdollisuuksia. Nyt ennustetaan ukkoskuuroja torstaille asti, jonka jälkeen pitäisi sään pysyä tasaisen hyvänä koko loppuviikon. Ukkoskuurojen mahdollisuutta minään päivänä ei voida silti sulkea pois kokonaan.
Uutta: Reikiä 2, 4, 11 ja 14 on hieman pidennetty ja niille on rakennettu uudet tiiauspaikat. Tämä tekee niistä siis mahdollisesti entistä hankalampia.
Ratkaisu: Tämän vuoden kisan ehdoton ratkaisu on nähdäkseni puttipeli, joka tulee korostumaan entisestään. Greenit ovat erittäin liukkaita ja moni pelaaja onkin sanonut, että pienellä voimanlisäyksellä putista tulee aivan erilainen. Kahta samanlaista puttia ei tuolla kentällä kuulemma ole eikä tule! Niinpä hyvän puttipelin omaavat golfarit ovat erityisen vahvoilla Pinehurstissa. Greenit on tehty niin hyvin kommenttien mukaan, että "pallo todellakin menee sinne, mihin se on lyöty" ja "greenit eivät anna mitään anteeksi". Tämän vuoden greenit on tarkoituksella tehty vielä hieman nopeammiksi kuin vuonna 1999, joten puttipeli todellakin korostuu.
Suosikit: Suurnimistä nostan ykköseksi kokeneen Phil Mickelsonin (kerroin 10.5). Miestä on sanottu kaveriksi, jonka hermot eivät kovassa paikassa kestä, mutta hyvät suoritukset viime aikoina saavat minut nostamaan hänet ykkössuosikiksi. Mies on parhaimmillaan maailman paras puttaaja, mutta osaa toki huonona päivänään olla myös maailman paras 10 cm:n päähän reiästä -puttaaja.
Vijay Singh, maailmanlistan ykkönen, olisi muuten ollut mukana omissa peleissäni, mutta mielestäni häntä on pelattu liikaa (kerroin 13) ja esitykset tuollaiseen asemaan ovat olleet turhan tasapaksuja. Loistokkuutta on löytynyt yleensä muualla kuin majoreissa.
Sergio Garcia on mielestäni paras pelivalinta tämän kisan voittajaksi (kerroin 27). Upea suoritus ja sitä kautta voitto viime viikonlopun Booz Allenissa. Mikä tärkeintä, hänen pelinsä parani mahtavasti kisan edetessä (kierrokset 71, 68, 66, 65). Miehen hermot eivät ole majoreissa juuri rautaa olleet, mutta viimeinen esitys kyllä vakuutti niin, että otan hänestä kisan pääpelikohteeni. Mies pystyy pelaamaan kyllä yhtä huonosti kuin Mikko Ilonen, mutta parhaimmillaan mies on maailman terävintä kärkeä. Lisäksi mies on erinomainen lähipelaaja.
Yllättäjät: Nosteessa olevan Luke Donaldin (kerroin 30), joka euroopan kiertueella on tehnyt tuhoisaa jälkeä. Miestä ei varsinaiseksi yllättäjäksi varmasti voi kutsua, mutta parempaakaan kategoriaa en hänelle keksinyt.
Kokenut Lee Westwood (kerroin 110) tietää mitä menestyminen vaatii ja voi yllättää tällä kertaa; hyvä puttaaja. Parhaimmillaan silloin, kun juuri kukaan ei mieheltä mitään odota (kuten nyt).
Kolmanneksi yllättäjäksi nostan oman suosikkini, Thomas Björnin (kerroin 150). Mies on monesti pelannut kisassa 2-3 erinomaista kierrosta ja ollut aivan kärjen perässä, mutta viimeinen terävyys on aina puuttunut. Josko nyt? Kysymysmerkkinä miehen vihoitellut selkä, mutta silti omaa varmasti kerrointaan paremmat mahdollisuudet menestyä.
Ohipelit: Tiger Woods on oma, varmasti ikuinen ohipelini (kerroin 6.6). Miestä pelataan liian paljon vanhojen meriittien perusteella vaikka jotain väläytyksiä on välillä nähtykin. Miehen hyvän ja huonon päivän ero on niin suuri, että hän pystyy pilaamaan kilpailunsa helposti yhteen huonoon kierrokseen kun hermostuu muutaman kerran omiin lyönteihinsä.
Ernie Els on myös toinen, yllättävämpi valintani ohipeliksi (kerroin 12.5). Mies lähes romahti (viimeiset 9 reikää +5) kummasti viime viikonlopun Booz Allenin viimeisellä kierroksella sijalle 7 taisteltuaan vielä voitosta viimeisen kierroksen puolivälissä. Tuo kyllä jättää niin epävarman kuvan, että miestä kannattaa mielestäni karttaa näissä karkeloissakin. Häntä vastaan pelaamalla voi saada makoisia kertoimia.
Tässä jotain ajatuksia. Laittakaahan muutkin ajatuksia tähän perään! 8)
