Voitollista vedonlyöntiä etsimässä
Lähetetty:
Olen viihdetarkoituksessa yrittänyt nyt kuukauden ajan rakentaa jonkinlaista mallihahmotelmaa voitolliseen vedonlyöntiin jääkiekossa. Mallin kehittely on pahasti kesken, mutta seuraavia oppeja on kertynyt:
1. Valitse laji, josta tiedät oikeasti myös itse jotain.
2- Valitse sarja johon erikoistut. Lisävaatimuksena riittävä tietopohja aiempien otteluiden tuloksista joukkuekohtaisesti ja sarjassa yleisesti. Samalla tietopohjan tilastoista täytyy olla sellainen, että se ei ole vapaasti saatavissa, vaan vaatii tietojen yhdistelyä tai omaehtoista keräämistä.
3. Valitse sarja, jossa oletettavasti vedonlyöntimarkkina on ainakin jossain määrin tehoton.
4. Valitse sarjasta markkina, jossa teoreettinen todennäköisyys voitolle ei ole pienempi kuin 50%, koska helpottaa mallintamista.
Itse valitsin näillä premisseillä (jotka toki ovat kiistettävissä) jääkiekon ja Liigan, markkinasta vaihtoehdoiksi ML ja under/over -kohteet (totals). Näistä totals-kohteita on oletettavasti helpompi mallintaa aiempien otteluiden tulosten perusteella, joten valitsin ne. Oletettavasti niiden markkina on myös jonkin verran tehottomampi kuin ML-kohteissa, etenkin jos mukaan ottaa live-vedonlyönnin.
Totals-kohteista mahdollisia eräkohtainen totals ja varsinaisen peliajan totals. Edellisestä ei ole saatavilla avointa tilastotietoa, jälkimmäisestä on.
Valitsin kaksivaiheisen vedonlyöntistrategian: ennen ottelua 1.erän totals, ja koko ottelun totals 1.erän jälkeen livenä. Tämä siksi, koska kummastakaan ei ole markkinalla laajasti tietoa. 1. erän totals on haavoittuvainen korkeammalle varsianssille, joten edelleen pohdin onko sitä järkevää pitää mukana. Lähtökohtaisesti pitkässä juoksussa potentiaalisesti voitollisia ovat usein vain 2-kerrointa lähellä olevat over-vedot.
Tähän tarvittava tietopohja oman näkemyksen mukaan on aiempien otteluiden tulokset (outliereista puhtaaksi trimmattu keskiarvo), ottelun kokoonpanot (aloittava maalivahti ja mahdolliset kärkipelaajien poissaolot). Muita vaikuttavia seikkoja: onko back-to-back -peli, kriisijoukkue jne. Esim. lauantain b-to-b joukkueilla maaliodottama ensimmäisessä erässä on 0,2 korkeampi kuin viikkopeleissä. Aiempien otteluiden xG ja AV/YV % ja näihin liityyen otteluiden tuomarit (mahd. jäähyherkkyys) voisivat olla joku lisä, mutta näitä en ole vielä jaksanut mallintaa, koska tuomaritilasto pitäisi sekin näppäillä käsin.
Tietopohjan rakentaminen (kaikkien otteluiden tulokset käsin exceliin, josta johdettavissa joukkuekohtaiset ja koko sarjan tilastotieto) oli aivan helvetillinen homma, mutta tulipahan tehtyä. Tästä sitten voi laskea 1. erän maalimäärät (tehdyt/päästetyt/totals), josta johdettavissa eri U/O15 tilanteiden (0-0, 1-0/0-1, 1-1, 2-1/1-2 jne) ja ottelun lopputulosten suhde koko sarjassa ja joukkueittain. 1. erätauolla tekoälyä voisi soveltaa mm. poisson-jakauman laskemisen kautta, mutta en ole systemaattisesti näin tehnyt ja itse en pidä sen lisäarvoa tässä kovin suurena, ainakaan vielä. Rajakertoimien määrittäminen ja sitten vedot sisään. Useamman ottelun kohteissa aika tuppaa loppumaan kesken ennen kuin 2. erä alkaa.
Havaintoja tähän asti: joukkueilla yllättävän erilaiset profiilit sen suhteen, kuinka paljon 1. erässä tehdään maaleja. Joillain trimmattu keskiarvo joukkueilla on 1 pinnassa, toisilla 2 pinnassa. Samoin eroja on sen suhteen, kuinka paljon 1. erän tilanne (UO15) "ennustaa" ottelun totalsia. Esim. Sportilla ottelun maaleista 42% on thety ekassa erässä, kun taas vaikka Ässillä vastaava on 25%. Koko liigan keskiarvo on 30%.
Koko sarjan tasolla 1. erän jälkeisen tilanteen ja lopputuloksen osalta prosentit ovat tällä hetkellä seuraavat (U45/O45, U55/O55):
0-0: 59%/41%, 85%/15 %
1-0/0-1: 34%/66 %, 55%/45%
1-1: 32%/68%, 42%/58%
2-0/0-2: 7%/93%, 27%/73%
2-1/1-2: 17 %/83%, 28%/72 %
3-0,0-3: 14%/86%, 29%/71%
4+: 0%/100 %, 0%/100 %
Eli esimerkiksi sillä näyttäisi olevan myös lopputuloksen kannalta väliä onko O15 ekan erän jälkeen 2-0/0-2 vai 1-1. Ja näyttäisi että 2-1/1-2 voi jäädyttää ottelun totalsin kannalta peliä enemmän kuin 2-0/0-2. Otoskoon pienuuden takia ei tässä vaiheessa kannata vielä mallintaa koti/vieras maalien eroja.
Otoskoko on edelleen vähän pieni, mutta ehkä siinä rajoilla nyt että siihen voi jossain määrin alkaa luottamaan. Pohjimmiltaan näillä muuttujilla rajakerrointen määrittäminen on parhaimmillaankin perusteltua mutua ja hihavakioita. Joten ihan hirveän suurta luottamusta ei edelleenkään ole siihen, että tätä voitolliseksi saisi käännettyä edes pitkässä juoksussa. Mutta yritetään. Kommentit tervetulleita.
1. Valitse laji, josta tiedät oikeasti myös itse jotain.
2- Valitse sarja johon erikoistut. Lisävaatimuksena riittävä tietopohja aiempien otteluiden tuloksista joukkuekohtaisesti ja sarjassa yleisesti. Samalla tietopohjan tilastoista täytyy olla sellainen, että se ei ole vapaasti saatavissa, vaan vaatii tietojen yhdistelyä tai omaehtoista keräämistä.
3. Valitse sarja, jossa oletettavasti vedonlyöntimarkkina on ainakin jossain määrin tehoton.
4. Valitse sarjasta markkina, jossa teoreettinen todennäköisyys voitolle ei ole pienempi kuin 50%, koska helpottaa mallintamista.
Itse valitsin näillä premisseillä (jotka toki ovat kiistettävissä) jääkiekon ja Liigan, markkinasta vaihtoehdoiksi ML ja under/over -kohteet (totals). Näistä totals-kohteita on oletettavasti helpompi mallintaa aiempien otteluiden tulosten perusteella, joten valitsin ne. Oletettavasti niiden markkina on myös jonkin verran tehottomampi kuin ML-kohteissa, etenkin jos mukaan ottaa live-vedonlyönnin.
Totals-kohteista mahdollisia eräkohtainen totals ja varsinaisen peliajan totals. Edellisestä ei ole saatavilla avointa tilastotietoa, jälkimmäisestä on.
Valitsin kaksivaiheisen vedonlyöntistrategian: ennen ottelua 1.erän totals, ja koko ottelun totals 1.erän jälkeen livenä. Tämä siksi, koska kummastakaan ei ole markkinalla laajasti tietoa. 1. erän totals on haavoittuvainen korkeammalle varsianssille, joten edelleen pohdin onko sitä järkevää pitää mukana. Lähtökohtaisesti pitkässä juoksussa potentiaalisesti voitollisia ovat usein vain 2-kerrointa lähellä olevat over-vedot.
Tähän tarvittava tietopohja oman näkemyksen mukaan on aiempien otteluiden tulokset (outliereista puhtaaksi trimmattu keskiarvo), ottelun kokoonpanot (aloittava maalivahti ja mahdolliset kärkipelaajien poissaolot). Muita vaikuttavia seikkoja: onko back-to-back -peli, kriisijoukkue jne. Esim. lauantain b-to-b joukkueilla maaliodottama ensimmäisessä erässä on 0,2 korkeampi kuin viikkopeleissä. Aiempien otteluiden xG ja AV/YV % ja näihin liityyen otteluiden tuomarit (mahd. jäähyherkkyys) voisivat olla joku lisä, mutta näitä en ole vielä jaksanut mallintaa, koska tuomaritilasto pitäisi sekin näppäillä käsin.
Tietopohjan rakentaminen (kaikkien otteluiden tulokset käsin exceliin, josta johdettavissa joukkuekohtaiset ja koko sarjan tilastotieto) oli aivan helvetillinen homma, mutta tulipahan tehtyä. Tästä sitten voi laskea 1. erän maalimäärät (tehdyt/päästetyt/totals), josta johdettavissa eri U/O15 tilanteiden (0-0, 1-0/0-1, 1-1, 2-1/1-2 jne) ja ottelun lopputulosten suhde koko sarjassa ja joukkueittain. 1. erätauolla tekoälyä voisi soveltaa mm. poisson-jakauman laskemisen kautta, mutta en ole systemaattisesti näin tehnyt ja itse en pidä sen lisäarvoa tässä kovin suurena, ainakaan vielä. Rajakertoimien määrittäminen ja sitten vedot sisään. Useamman ottelun kohteissa aika tuppaa loppumaan kesken ennen kuin 2. erä alkaa.
Havaintoja tähän asti: joukkueilla yllättävän erilaiset profiilit sen suhteen, kuinka paljon 1. erässä tehdään maaleja. Joillain trimmattu keskiarvo joukkueilla on 1 pinnassa, toisilla 2 pinnassa. Samoin eroja on sen suhteen, kuinka paljon 1. erän tilanne (UO15) "ennustaa" ottelun totalsia. Esim. Sportilla ottelun maaleista 42% on thety ekassa erässä, kun taas vaikka Ässillä vastaava on 25%. Koko liigan keskiarvo on 30%.
Koko sarjan tasolla 1. erän jälkeisen tilanteen ja lopputuloksen osalta prosentit ovat tällä hetkellä seuraavat (U45/O45, U55/O55):
0-0: 59%/41%, 85%/15 %
1-0/0-1: 34%/66 %, 55%/45%
1-1: 32%/68%, 42%/58%
2-0/0-2: 7%/93%, 27%/73%
2-1/1-2: 17 %/83%, 28%/72 %
3-0,0-3: 14%/86%, 29%/71%
4+: 0%/100 %, 0%/100 %
Eli esimerkiksi sillä näyttäisi olevan myös lopputuloksen kannalta väliä onko O15 ekan erän jälkeen 2-0/0-2 vai 1-1. Ja näyttäisi että 2-1/1-2 voi jäädyttää ottelun totalsin kannalta peliä enemmän kuin 2-0/0-2. Otoskoon pienuuden takia ei tässä vaiheessa kannata vielä mallintaa koti/vieras maalien eroja.
Otoskoko on edelleen vähän pieni, mutta ehkä siinä rajoilla nyt että siihen voi jossain määrin alkaa luottamaan. Pohjimmiltaan näillä muuttujilla rajakerrointen määrittäminen on parhaimmillaankin perusteltua mutua ja hihavakioita. Joten ihan hirveän suurta luottamusta ei edelleenkään ole siihen, että tätä voitolliseksi saisi käännettyä edes pitkässä juoksussa. Mutta yritetään. Kommentit tervetulleita.