Sivu 3/3

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja Julius
Uusimaa Riikka Purra (ps)

Kysyin Purralta twitterissä pyysingin kolumni liitteenä mitä mieltä hän on asiasta-

"Moi, vastaan ihan markkinaliberaaliudesta ja sensuurin vastustamisesta juontaen näin: En ymmärrä, miksi suomalaisten pelaajien vapautta valita pelikenttänsä pitäisi näin rajoittaa. Veikkaus on paisunut ja politisoitu jättiläinen enkä siinäkään mielessä henk.koht. jaksa puolustaa sen monopolia. Päinvastoin sille pitäisi tehdä jotakin.

Yst. Riikka Purra

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja JQ2
Uutta Satakuntaan vielä. Kansanedustaja vuodesta 2007 lähtien.

Krista Kiuru (SDP) 46

"Hei Juha

On mahdotonta rajoittaa rajattomassa internetin maailmassa ihmisten käyntiä tietyillä sivuilla. Koskee myös pelaamista.

Keskittyisin mieluummin siihen, miksi opetamme jo lapsemme hedelmäpeleihin kauppareissulla. Ja mahdollisuuksiin saada apua peliriippuvuuteen.

Krista"

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja credit
Nimimerkki toimitusjohtajan viesti, jossa hän ilmoitti äänestävänsä perussuomalaisten Juho Eerolaa, sai minut tajuamaan, että täällä Ylikertoimen foorumilla saattaa olla kuvittelemaani enemmän niitä, jotka eivät ajattele strategisesti valitessaan puoluetta/ehdokasta, jota aikovat tulevissa eduskuntavaaleissa äänestää tai jota ovat jo äänestäneet. Strateginen ajattelu on kuitenkin välttämätöntä, jos haluaa maksimoida omasta äänestään tulevan hyödyn - vaikkakin pienen - ja edistää urheiluvedonlyöjä- ja pokerinpelaajayhteisön tavoitetta estää rahapelisivustoille suuntautuvan internet-liikenteen tai rahansiirtojen blokkaaminen tulevalla vaalikaudella. Niinpä - silläkin uhalla, että joku saa paskahalvauksen (Donskoin tapauksessa toisen paskahalvauksen) - listaan tähän mahdollisimman lyhyesti muutamia pointteja, jotka kannattaa ottaa huomioon omaa äänestyspäätöstä tehdessään.

Minulla ei ole mitään pysyvää puoluekantaa enkä yritä saada ketään äänestämään mitään tiettyä puoluetta. Jos joku kokee, että hänen on kerta kaikkiaan pakko äänestää persuja tai kommareita tai femakkoja, se sopii minulle aivan hyvin. Näin tehdessään kannattaa kuitenkin tiedostaa, että silloin äänestää ensisijaisesti jollakin muulla perusteella kuin nettiblokkien estämiseksi ja että oma ääni saattaa pahimmillaan mennä nettiblokkeja kannattamaan päätyvälle puolueelle.

Ne pointit:

1) Vaalitavasta johtuen Suomessa äänestetään ensisijaisesti puoluetta, vasta sitten ehdokasta. Suuri osa äänestäjistä toimii kuitenkin toisin päin eli äänestää ihmistä puolueesta riippumatta. Tällaiselle äänestäjälle käy monesti niin, että hän auttaa eduskuntaan ehdokkaan, jota ei todellakaan olisi sinne halunnut. Tärkein vaihe äänestyspäätöstä tehtäessä onkin oman puoluekannan määrittäminen. Ehdokkaan valinta on vasta toisella sijalla.

Näissä vaaleissa, jos äänestää nimenomaan estääkseen nettiblokit eivätkä muut asiat vaikuta äänestyspäätökseen, varmoja valintoja puolueiden suhteen ei ole. Edes kokoomusta ei voida pitää täysin varmana blokkien vastustajana. Piraattipuolue vastustaa blokkeja varmasti, mutta ei todennäköisesti saa yhtään edustajaa läpi. Ja vaikka saisikin, puolueen vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Piraattipuolueen äänestäjä voi kuitenkin nähdä äänestyspäätöksensä sijoituksena tulevaisuuteen; piraattipuolue on nuorten keskuudessa suosittu ja saattaa jo neljän vuoden päästä saada läpi useamman ehdokkaan. Äänestämällä piraatteja nyt on tukemassa nousevaa liikettä, joka voi aikanaan nousta merkittäväksi poliittiseksi voimaksi.

2) Aina ei kannata äänestää sitä puoluetta, jota haluaisi äänestää. Jos näyttää siltä, että "oma puolue" on joutumassa oppositioon, voi olla järkevää äänestää kakkos- tai kolmosvaihtoehtoa. Pitämällä jääräpäisesti kiinni omasta suosikistaan kaikissa tilanteissa, voi heittää äänensä hukkaan. Monet äänestäjät näyttävät tajuavan tämän, sillä kun jonkin puolueen kannatus nytkähtää gallupeissa ylös, se alkaa usein kerätä lisää kannatusta ilman näkyvää syytä äänestäjien hypätessä kannatustaan menettävien puolueiden riveistä voittajan kelkkaan. Sama toimii myös toisin päin: kannatustaan menettäneen puolueen on vaikea kääntää nopeasti käyrää ylöspäin, kun äänestäjien luotto siihen, että se voisi päästä seuraavien vaalien jälkeen valtaan, on vähissä tai kokonaan mennyt.

Tällä kertaa huonoja valintoja tästä näkökulmasta ovat persut ja keskusta. Persut voi päästä hallitukseen oikeastaan vain nousemalla edustajanpaikoilla mitattuna suurimmaksi puolueeksi, ja keskusta on ottamassa niin rökälemäisen vaalitappion, ettei sen ole mitään järkeä edes lähteä hallitusneuvotteluihin (vapaaehtoinen oppositioon meneminen on pitkällä tähtäimellä parempi vaihtoehto).

3) Varmaa läpimenijää ei kannata äänestää, vaan oma ääni kannattaa antaa sellaiselle ehdokkaalle, joka ei voi olla varma läpimenostaan. Äänestämällä varmaa läpimenijää ei voita mitään, mutta jos onnistuu auttamaan epävarman läpimenijän juuri sille viimeiselle sijalle, jolta vaalipiiristä pääse eduskuntaan, on voittanut paljon. Jos ehdokas, jota äänestää, ei tulekaan valituksi, ääni on joka tapauksessa mennyt puolueelle eli käytännössä kaikille valituiksi tulleille.

Valitettavasti on pakko sanoa, että Juho Eerolan kaltaiset varmat tai melkein varmat läpimenijät, ovat strategisesti todella huonoja valintoja, jos haluaa estää nettiblokit. Samaa voidaan sanoa Helsingissä ehdolla olevasta Juhana Vartiaisesta ja Uudeltamaalta eduskuntaan pyrkivästä Elina Lepomäestä, vaikka kyseiset ehdokkaat ovatkin profiloituneet nettiblokkien vastustajina ja moni varmasti mielellään äänestäisi heitä. Helsingissä asuvien on - mikäli kokoomus puolueena kelpaa - huomattavasti fiksumpaa äänestää esim. Wille Rydmania, jonka läpimeno ei ole lainkaan niin varmaa kuin Coolbetin 1,10-kertoimesta voisi päätellä. Vastaavasti jos asuu Uudellamaalla, ääntään ei kannata tuhlata Elina Lepomäkeen vaan katsoa, onko alempana kokoomuksen listalla joku oikein kiivas nettiblokkien vastustaja, jonka valituksi tuleminen on mahdollista mutta enemmän tai vähemmän epävarmaa.

4) Jos näyttää siltä, että "oman puolueen" läpimenijät ovat aika lailla selvillä ja varmoja, kannattaa miettiä, pitäisikö sittenkin vaihtaa puoluetta ja yrittää saada toisen puolueen listoilta läpi joku sellainen ehdokas, joka jakaa omat arvot ja joka ajaa asioita, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä. Tällaisesta äänestä saattaa olla jopa enemmän hyötyä kuin oman puolueen äänestämisestä, jos sillä pystyy vaikuttamaan kokonaisen puolueen linjaan! (Itse olen tällaisessa tilanteessa. En tiedä vielä varmasti, äänestänkö sitä puoluetta, jota vielä vuoden alussa ajattelin äänestä, vai annanko ääneni puolueelle, joka voi voittaa paljon lisää paikkoja.)

Esimerkiksi Helsingissä tämä tarkoittaa sitä, ettei kokoomusta ehkä kannatakaan äänestää. Vihreät voi olla parempi vaihtoehto. Kokoomus oli neljä vuotta sitten lähellä seitsemää paikkaa, mutta nyt seitsemäs paikka on melkein utopiaa. Jääminen viiteen paikkaan on jopa hieman sitä todennäköisempää. Kokoomuksen sijaan on ehkä parempi äänestää vihreiden listalta sellaista ehdokasta, joka vastustaa blokkeja, sillä vihreät kasvattaa paikkamääräänsä lähes varmasti ja sen listalla on monia vähemmän tunnettuja ehdokkaita, jotka kamppailevat viimeisistä paikoista varsin tasaväkisesti.

***

Jos tällainen analyysi ei modejen mielestä sovi tähän ketjuun, en vastusta kokonaan uuden ketjun avaamista. Mielestäni äänestyspäätöksen strateginen tarkastelu on kuitenkin asia, joka on itse tavoitteen (eli mahdollisimman monen nettiblokkeja vastustavan ehdokkaan saaminen läpi tulevien hallituspuolueiden listoilta) kannalta hyvin olennainen. Siksi postaan tämän viestin nimenomaan nettiblokkeja vastustavista ehdokkaista kertovien viestien jatkoksi.

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja ron
Credit sinänsä oikeassa mitä tulee noihin taktikointiin, mutta mun mielestä tossa mennään lopulta metsään noin kuitenkin.
Voidaan ajatella askel eteenpäin, tän hetkisessä tilanteessa Vihreät hallitusneuvotteluissa Antti Rinteen kanssa, niin tämä blokki asia menisi täysin SDP:n toivomuksen mukaan ja siellä Vihreät vaan ajaisi omia ydin asioitaan läpi, ja suostuisivat varmasti blokki asian osalta siihen mitä SDP ehdottaa, ei tämä olisi heille millään tavalla kynnyskysymys.

Jos tämä blokki asia itselleen tärkein, niin kyllä se kannattaa valita kuitenkin lähtökohtaisesti puolue, joka blokkeja vastustaa ennemmin kun puolue, joka niitä kannattaa. Puolue joka ei sano kantaansa, niin tämä asia heitä ei kiinnosta, joten tekevät sen mitä isoin puolue sanelee, kunhan saavat vain omia tärkeimpiä asioita läpi.

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja pka
credit kirjoitti:
09.04.2019, 01:43
Tällä kertaa huonoja valintoja tästä näkökulmasta ovat persut ja keskusta. Persut voi päästä hallitukseen oikeastaan vain nousemalla edustajanpaikoilla mitattuna suurimmaksi puolueeksi,
Creditin viestissä tosi paljon hyviä pointteja ja olen lähes kaikista samaa mieltä, mutta tässä yllä olevassa lainauksessa (sekä muutoinkin) on credit mielestäni aliarvioinut persujen mahdollisuutta päästä hallitukseen. On totta, että ennen vaaleja se on leimattu hylkiösi, jonka kanssa kukaan ei halua tehdä yhteistyötä. Se ei silti mielestäni mitenkään 100% varmasti takaa, että tämä olisi vielä tilanne vaalien jälkeen. Joku puolueiden keskinäinen taktikointi saattaa tuoda lopulta yllättävänkin hallituksen. Näin siitä huolimatta, että Suomessa ei yleensä ole tällainen ollut tapana.

Mietitäänpä vaikka tilannetta, jossa kolmen kärki on sdp, kokoomus ja persut (tässä järjestyksessä). Kokoomukselle saattaa tarjoutua tilaisuus pääministeripuolueeksi, jos onnistuu liittoutumaan persujen ja joidenkin muiden (keskusta varmaan tarvittaisiin, lisäksi kenties kd ja/tai rkp). Tällainen hallitus saattaisi olla lopulta kuitenkin poliittisesti yhtenäisempi ja kokoomukselle mieluisampi kuin yhteistyö demareiden ja muiden vasemmistopuolueiden kanssa.

Vastaavan kaltainen tilanne nähtiin juuri Virossa. Suurin puolue pelattiin hallituksesta ulos kolmen muun yhteistyöllä. Mukaan hallitukseen pääsi "Viron persut", Ekre, jonka kanssa kukaan suurista ei ollut halukas yhteistyöhön ennen vaaleja annettujen kommenttien perusteella.

En minäkään persuja kovin todennäköisenä hallituspuolueena pidä. Kuitenkin, jos persut hallitukseen pääsevät, niin mielestäni todennäköisempi skenaario on jokin muu kuin se, että pääsisivät sinne siksi, että ovat suurin puolue (minkä taas minä näen hyvin epätodennäköiseksi).

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja credit
pka kirjoitti:
09.04.2019, 12:21
credit kirjoitti:
09.04.2019, 01:43
Tällä kertaa huonoja valintoja tästä näkökulmasta ovat persut ja keskusta. Persut voi päästä hallitukseen oikeastaan vain nousemalla edustajanpaikoilla mitattuna suurimmaksi puolueeksi,
Creditin viestissä tosi paljon hyviä pointteja ja olen lähes kaikista samaa mieltä, mutta tässä yllä olevassa lainauksessa (sekä muutoinkin) on credit mielestäni aliarvioinut persujen mahdollisuutta päästä hallitukseen.
Kun olen tässä aamupäivän kuluessa pohtinut persujen hallituskelpoisuutta vaalien jälkeen, olen itse asiassa päätynyt siihen, että aiempi arvioni saattaa olla jopa liian "optimistinen". En nimittäin aiemmin ottanut kunnolla huomioon sitä, että Suomesta tulee heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaa puoleksi vuodeksi. Muut puolueet eivät varmasti halua, että hallituksessa on silloin EU-vastainen ja "ilmastonmuutosskeptinen" puolue.

Voi siis käydä niin, että persut pelataan tylysti ulos, vaikka se olisikin noussut vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, ja maahan muodostetaan väliaikaisesti joko demarien, vasemmistoliiton, vihreiden ja rkp:n vähemmistöhallitus tai sinipunapohjainen enemmistöhallitus, joka pidetään vaikka väkisin pystyssä puheenjohtajuuskauden ajan sillä ajatuksella, että riidat riidellään myöhemmin. Persuille voi aueta paikka hallituksessa myöhemmin vaalikauden aikana, mutta todennäköisyys, että puolue olisi nimenomaan seuraavassa hallituksessa, on todella pieni.

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja Tenkrat
Oulun vaalipiiri:

SDP:

Tytti Tuppurainen (nro 21): VALITAAN
  • Tervehdys,
    Tätä asiaa selvitetään parhaillaan sisäministeriössä, ja otan tarkemmin kantaa selvityksen saatuani. Lähtökohtaisesti pidän vaikeana ajatusta rajata ulkomaisten yhtiöiden toimintaa, vaikka tietysti edunsaajien näkökulma on ymmärrettävä.

    Ystävällisin terveisin,
    Tytti Tuppurainen

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja Tenkrat
Oulun vaalipiiri:

Keskusta:

Juha Pylväs (nro 115): VALITAAN
  • Terve,
    Meillä on Suomessa edelleen rahapelimonopoli, jota ei ole harkittu lopetettavan.

    Veikkauksen voittovaroille tuetaan merkittävästi kolmannen sektorin tukevaa työtä koko yhteiskunnalle. Monopolin purkaminen romuttaisi tämän järjestelmän ja se pitäisi kompensoida verotusta kiristämällä. Tähän yhtälöön en vielä ainakaan näillä pelaamisen haitoilla ole innostunut.

    Mukavaa kevättä!
    -Juha

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja credit
Juha Pylväs kirjoitti: Veikkauksen voittovaroille tuetaan merkittävästi kolmannen sektorin tukevaa työtä koko yhteiskunnalle. Monopolin purkaminen romuttaisi tämän järjestelmän ja se pitäisi kompensoida verotusta kiristämällä. Tähän yhtälöön en vielä ainakaan näillä pelaamisen haitoilla ole innostunut.
Hieman erikoisesti muotoiltu tämä Juhan vastaus. Tarkoittaako hän, että peliongelmaisia pitäisi olla vieläkin enemmän, ennen kuin Veikkauksen monopolin purkamista olisi syytä harkita?

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja Ylikerroin.com
Tuossa vielä juuri päivitettyä yhteenvetoa Ylikertoimen etusivuilta:

Eduskuntavaalit 2019 - Blokkien vastustajat

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja bethog
Varsinais-Suomi

Liina Veronica Isto (PS, Perussuomalaisten Nuorten 1. varapuheenjohtaja) nro 87

Kävin juttelemassa hänen kanssaan. Blokkiaihe ei ollut ennalta tuttu, mutta hän oli harrastanut vedonlyöntiä hieman itsekin ja tajusi heti osan vaikutuksista joita tuo alan harrastajille toisi mm. pelikohteiden vähentymisen myötä. Sanoi vastustavansa kyseisiä blokkeja. Keskustelimme myös muista aiheista ja olen tyytyväinen, että ääneni meni hänelle.

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja Tietäjä
Noniin hallituspohja, jota lähdetään hakemaan, on nyt kaikkien pelkäämä hallituspohja vedonlyönnin jatkon kannalta. Kaikkien näiden vastauksien yms pohjilta on selvää, että jos asia otetaan pöydälle, niin harrastuksemme ja työmme on lopussa ainakin Suomessa. Katsotaan vielä tuleva hallitusvääntö, mutta kyllä tässä aikamoista taistelua nyt tarvitsee kaikilla rintamilla, että kauhukuvat eivät osoittaudu todeksi.

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja Hiishanhei
Moro myös tänne Ylikertoimen puolelle!

Pokeripiireistä olen yksi niistä, jotka teki aktiivisesti töitä ennen vaaleja ehdokkaiden kantojen selvittämisessä ja olen nyt jatkanut asiasta sivistämistä läpimenneiden osalta, ja etenkin nyt niiden puolueiden osalta, jotka hallitusneuvotteluja käyvät.

Hienoa työtä ootte tehnyt jo tähänkin asti ja kiitos siitä. Päätin nyt tehdä uuden tunnuksen tänne, kun vanhasta ei mitään muistikuvia, ja kannustaa jatkamaan ennen kuin on liian myöhäistä. Oli kyllä hienoa nähdä miten pelikansa niin vedonlyönnin kuin pokerinkin puolelta on yhdistänyt voimansa tätä järjetöntä Veikkauksen hanketta vastaan ja saatiin kasaan hieno lista ennen vaaleja. Lisäksi vielä luultavasti vaikutimme muutamaan läpimenijään.

Nyt vaan entistä enemmän sähköposteja, puheluja mitä vaan sisään näille meidän hallitusneuvotteluissa mukana oleville puolueille! :peukku:

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja hankkija
Kokoomuksen meppiehdokas Eija-Riitta Korholan blogiin on listattu hänen näyttöjään 15-vuoden ajalta. Seuraava "näyttö" pisti erityisesti silmään.
15.toukokuu 2019 - 18:00

Toisella kaudella Eija-Riitta onnistui kaatamaan komission aikeet avatarahapelimarkkinat vapaalle kilpailulle. Ratkaiseva taistelu käytiin parlamentin suurimmassa ryhmässä, jonka kannasta vastannut Eija-Riitta taisteli enemmistön puolelleen. Suomalaiset saavat edelleen käyttää rahapelituottonsa itse: 1,2 miljardilla vuodessa tuetaan hyviä hankkeita.
http://www.korhola.com/lang/fi/2019/05/ ... en-ajalta/

Re: Ehdokkaat jotka vastustavat nettiblokkeja

Lähetetty:
Kirjoittaja fac
Onkos nykyisten kansanedustajiemme joukossa monia nettiblokkeja vastustavia tai lakiesitystä kritisoivia?

Tietenkin aihe on erittäin arka kun Veikkauksen lonkerot ylettyvät pitkälle pitkälle poliittisen uran kehitysmahdollisuuksiin, mutta luulisi että joku uskaltaisi ees kirjoittaa twiitin "ei mitään järkeä, ei tehdä tätä kiitos." tai julkisesti peesata Aki Pyysingin kirjoituksia.

Jos näitä rohkeita kansanedustajia löytyy niin tänne vaan nimiä, ääniä tulossa!

Akin pokeritiedon kirjoituksen mukaan kesäkuussa annettaisiin lakiesitys:

https://www.pokeritieto.com/kolumnit/lex-taikuri/
Maksublokkien torjuntavoitto

Kirjoitin sunnuntaina maksublokkien olevan tulossa pehmennettynä versiona, eli vain Suomeen markkinointia jatkavat ulkomaiset pelintarjoajat blokattaisiin. Tack till Paf och Åland. Viisikko olisi kyllä yrittänyt blokata ihan kaikki, ellei Paf olisi arpajaislainsäädännöllisesti ulkomailla ja Suomi EU:ssa.

Tämäkin tosin olisi tyhmää ja kansantaloudellisesti kannattamatonta lainsäädäntöä. Veikkaus arveli tuotoiksi 5-15 miljoonaa euroa, eli käytännön nollan. Lopetetut ravintolapelit tuottivat muuten 14 miljoonaa euroa ja siviilivahinkoina reilut 300 työpaikkaa.

Finanssiala ry:stä, joka edustaa 12 pankkiryhmää, saadun tiedon mukaan pankkien osalta maksuliikenne-estojen kustannusvaikutukset vaihtelisivat sadoista tuhansista euroista muutamiin miljooniin euroihin kunkin pankkiryhmän osalta. Suomessa toimii muuten yli 200 pankkia. Lisäksi Suomeen sijoittautuneita maksulaitoksia on Finanssivalvonnan rekisterissä vajaa 20 ja notifikaatiolla maksupalveluja tarjoavia yhteisöjä 800. Tähän sitten blokkihenkilökunta ministeriöön ja luottokorttiyhtiöiden kustannukset päälle.

Tarkemmin laskemattakin selviää, että pankkien, maksulaitosten, luottokorttiyhtiöiden ja ministeriön varmat kustannukset ylittäisivät moninkertaisesti Veikkauksen arvioimat tuotot.

Olin alun perin sitä mieltä, että kun esitys tulee sisäministeriöstä ulos, kaikki on tehty mitä tehtävissä oli. Enemmistöhallitusten lakiesitykset kun tuppaavat olemaan hyvin läpimenotaipuvaisia.

Mutta kun tähän maksublokkiesitykseen saivat virkamiehet puristettua Veikkaukselta virallisen vaikutusarvion, luulisi hallituspuolueissakin kuuluvan vielä kaikenlaista nurinaa. Rahan perässähän viisikko blokkiensa kanssa juoksi. Joten on nähdäkseni vielä pieni mahdollisuus, että maksublokkihanke kaatuu kalkkiviivoilla.

Hallituksen tavoitteena on, että ehdotetut lait tulisivat pääosin voimaan vuonna 2022. Lisäksi tavoitteena oli, että lakiesitys annettaisiin eduskunnalle kesäkuussa. Näistä ainakin jälkimmäinen on kovin haasteellinen, hanke on Paf-vääntöjen jälkeen nähdäkseni jo kuukauden myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan. Voisi myös luulla, että EU-notifikaatiot eivät näin koronan ja tuoreen Brexitin aikoina tule Brysselistä mitenkään tavallista nopeammin takaisin.

Lisäksi kuvittelisin, että tällä kertaa joku taho toimittaisi EU:lle muutakin tietoa, kuin Raha-automaattiyhdistyksen Leppävaarassa laatiman selvityksen, jonka mukaan Suomen rahapelimonopolin tarkoitus on pelkästään suojella peliongelmaisia eikä suinkaan tuottaa miljarditolkulla rahaa.

EU:han siis antoi monopolille puhtaat paperit vuonna 2013. En muuten suosittele pokeria pelinä kenellekään, joka vilpittömästi uskoo, että Suomen rahapelimonopolin tarkoitus on peliongelmaisten suojelu. Mikä tosin on monopolin ainoa oikeutus EU:n suuntaan. Suomessa ollaan yleensä EU:n mallioppilaita, paitsi jos kyseessä ovat veikkaushäviövarat. Tarpeeksi isosta korvamerkitystä rahasta voidaan Suomessakin EU:ta viilata linssiin siinä missä Etelä-Euroopassakin.
Ja varmuuden vuoksi tämä A.P.:n aiempi kirjoitus Sijoitustiedosta:

Viisikko blokkaa pelkästä rajoittamisen ilosta
https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusar ... sen-ilosta

Pitäkää hyvät ihmiset meteliä aiheesta, tykätkää, jakakaa, painetta, keskustelua, pöhinää, vielä kun tälle on mahdollista tehdä jotain.