Täältä löytyy yksi tilastotiedettä pääaineenaan jo liiankin monetta vuotta opiskeleva.
Ja toiseksi, vedonlyöntiä ajatellen matematiikka ja erityisesti todennäköisyyslaskenta, puhumattakaan ohjelmoinnista, voisivat olla paljon hyödyllisempiä aineita kuin tilastotiede.
Tilastotiede on juuri se tieteenala, joka käsittelee todennäköisyyslaskentaa - ei matematiikka. Oikeastaan kaikki tilastolliset analyysit perustuvat jollain tavalla todennäköisyyteen. Tilastotieteen opinnoista käydään läpi myös vedonlyöntiä ja vedonlyöntisuhteita, tosin kovin pintapuolisesti tällä hetkellä. Tilastotieteessä on pakollisena myös tietojenkäsittelytieteiden puolelta ohjelmoinnin kursseja, joita matikanopiskelijoiden ei tarvitse käydä. Syynä on se, että tilasto-ohjelmia on hankala käyttää ellei osaa koodata edes jollakin tavalla.
Kun aloitin opiskelut, oli pääaineen nimenä matematiikka/tilastotiede. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että ensimmäisen vuoden aikana suoritettiin sekä matematiikan että tilastotieteen perusopinnot (25op+25op). Toisen vuoden alussa piti sitten suunnilleen olla selvillä kumpaan näistä aineista haluaa erikoistua. Itselleni oli jo ennen opintojen alkua selvää, että valitsen tilastotieteen jo pelkästään sen takia, että siitä on mahdollista työllistyä huomattavasti monipuolisemmin kuin matematiikasta.
Suurin osa samaan aikaan aloittaneista valitsi toisen vuoden alussa matematiikan (~70/30). En tiedä vaikuttiko asiaan se, että tilastotiede aloitetaan yliopistossakin todella alkeista, eikä aiemmalla matemaattisella menestyksellä ole juurikaan merkitystä tilastotieteen perusopinnoissa. Olisiko jopa ollut niin, että tilastotieteen perusteita käydään lukiotasolla pitkää matematiikkaa laajemmin läpi lyhyen matematiikan opinnoissa.
Toisesta vuodesta lähtien tilastotiede on perustunut pitkälti todennäköisyyslaskentaan ja tilastolliseen mallintamiseen. Ensimmäisen vuoden reilusti yli sadan henkilön massakurssit ovat muuttuneet noin 30 opiskelijan kursseiksi, joissa on vielä muutamia matikanopiskelijoita. Ja kun vuosia kertyy enemmän, väki vähenee jatkuvasti. Nykyään syventävien opintojen luennoilla opiskelijoiden määrän voi laskea käytännössä aina yhden käden sormilla.
Matematiikkaa ja tilastotiedettä yhdistää moni asia, myös se, että molemmat ovat todella kuivia ja teoreettisia aineita. Matematiikka perustuu kuitenkin todella pitkälti lausekkeiden todisteluihin, kun tilastotiede on puolestaan hyvinkin käytännönläheistä. Lähes aina tutkitaan jotain asiaa ja vastaukseksi saadaan jotain muuta kun pieni neliö tai MOT paperin alareunaan. Itse tein alussa paljon harjoitustöitä itseäni kiinnostavista asioista, esimerkiksi jääkiekosta ja jalkapallosta, sillä tilastodataa löytyy netistä reilusti.
Tilastotieteen perusopinnoissa voi pärjätä loistavasti vaikkei lukiossa olisikaan pitkässä matematiikassa loistanut. Pitkän matematiikan taidoista alkaa olla hyötyä vasta toisesta vuodesta alkaen, jolloin meininki muuttuu aivan täysin. Kurssien vaikeustaso muuttuu hetkessä todella rajusti ja tämä tuottaa osalle vaikeuksia. Erään tutkimuksen mukaan matematiikka/tilastotiede oli koko yliopiston ylivoimaisesti vaihdetuin pääaine. Valmistumisprosentti on todennäköisesti koko yliopiston opetustarjonnan pienin. Yliopisto saa valmistuneista opiskelijoista rahaa, joten matemaattinen tiedekunta/yksikkö ei ole yliopistolle todellakaan mikään rahasampo. Varjopuolena tässä on se, että matemaattisella tiedekunnalla/yksiköllä ei ole resursseja tarjota kovinkaan kummoista kurssitarjotinta. Eli käytännössä tarjolla ei ole yhtään ylimääräistä kurssia. Aiemmin oli mm. peliteoriaa käsittelevä kurssi, mutta tuo on pudotettu listalta jo ajat sitten pois.
Täytyy kuitenkin muistaa, että koska tilastotieteestä valmistuu opiskelijoita hyvin vähän, on työllistymisprosentti todella korkea. Tilastotieteilijöistä monet menevät sivuaineensa työtehtävien pariin, hyvänä esimerkkinä pankki- ja vakuutusala. Myös yritykset tarvitsevat tilastotieteilijöitä esimerkiksi laadunvalvontaan. Lisäksi tutkijana voi olla tekemisissä esimerkiksi lääketieteellisten tutkimusten parissa. Oikeasti lista on loputon - tai sen ainakin pitäisi olla. Hieman skeptinen olen kuitenkin sen suhteen, että olen nähnyt tasan 0 kappaletta työpaikkailmoituksia, joissa haetaan tilastotieteilijää. Harjoittelupaikkoja löytyy toki jonkin verran, mutta niihin edellytetään usein kaupallista sivuainetta. Kesätyöpaikkoja tilastotieteilijän on vaikea saada, tosin usein tutkimukset ovatkin muutamia kuukausia pitempiä prosesseja. Olen kuitenkin käsittänyt, että tilastotieteilijät työllistyvät enimmäkseen pääkaupunkiseudulle pääkonttoreihin tai tutkijoiksi joihinkin muihin laitoksiin.
Matematiikasta monet lähtevät erikoistumaan opettajalinjalle. Tuo on sinällään ihan ok vaihtoehto, sillä monet tekevät omien opintojen ohella sijaisuuksia esimerkiksi lukioissa. Itse en vaan jaksa uskoa, että työllistymisprosentti olisi tilastotieteen kanssa lähellekään samaa luokkaa. Palkkauksen uskon olevan tilastotieteilijällä keskimäärin matemaatikkoa korkeampi. Keskimäärin sen vuoksi, että tilastotieteestä voi päästä tai joutua niin moneen eri työtehtävään, että palkankin skaala on aika laaja.
Sitä en osaa sanoa, kannattaako alaa alkaa vaihtamaan dippapuolelta tavallisen yliopiston tilastopuolelle, koska saatat kyllästyä aineeseen siinä missä muutkin. Itse tulen saamaan kandinpaperit käteeni pian, ja vaikka maisteriinkaan ei ole paljoa enää matkaa, saattaa ensi syksynä olla pääaineenani joku muu kuin tilastotiede.