Re: Ammattilaisuus
Lähetetty:
Oma osuus tähän keskusteluun:
Hienoja mielipiteitä ja tarinoita tosielämästä vedonlyöjänä olen saanut tästä keskustelujonosta lukea! Samaistun hyvin paljon moniin kokemuksiin, mitkä edellä olevat ovat jo tuoneet ilmi.
Itse voin sanoa, että olen syntynyt tähän ammattiin. Lapsena toiset leikki barbeilla ja sotilailla, mulla leikkikalu oli vanha puhelinluettelo, josta kattelin hauskoja puhelinnumeroita ja miten ne yhdistyi osoitteisiin jne. Ne olivat silloin vielä 6-numeroisia ja vielä muistan kun joutui pyörittämään numerot puhelimessa, että sai mummille ja ukille soittaa Kun sain ensimmäisen ilmakiväärin, niin ammuttiin serkun kanssa pihamaalle asetettuja sotilaita ja panssarivaunuja. Kyllä ne aika kivasti pomppas kun osui kunnolla
Pokeriin siirryin opiskeluaikana. Siitä saikin aikamoisen euforian tunteen, kun sai lennellä saittien piikkiin turnausmatkoille ja majoittua 5* hotelleissa peliviikot. Pelas samoissa pöydissä näyttelijöitten, Loddenin ja Wahlroosin kanssa ja upean näköiset naiset vaihtu yöstä toiseen huoneessa. Euforian tunnehan oli ihan järetön kun meni hyvin. Kun meni huonosti niin silloin ei mennyt hyvin avopuolison kanssa kotona. Noh, elämä oli sellaista, että avopuolisonkin oli parempi lähteä elämään omaa menestyksekästä elämää silläaikaa kun itse jäi "pelihelvettiin". Toisaalta kun Suomessa ja Helsingissä varsinkin talvi pukkas päälle ja satoi räntää poikittain, niin mikäs sitä olikaan mukavampaa kun postailla rantakuvia Phuketin Karon Biitsiltä Suomeen ja kommenteissa todeta moneen otteeseen, että hajotkaa paskaan keliin, täällä setä lähtee taas pillubaariin tasottaa eilisillan kännit!
Pokeribisneksen muuttuessa apuohjelmien ja tiukentuvien pelien myötä, vedonlyönti astui sitten isommassa kaavassa kuvioon. Lapsesta asti tosiaan lukujen ymmärtäminen tosiaan ollut se oma juttu. Vetoahan voi lyödä mistä vain. Kun saanut sellasen pelattavan kassan kuntoon niin ei tämä loppujen lopuksi etes kovin vaikea homma ole elättää ittensä. Vetoa voi nykyään lyödä kaikessa ja kun on oppinut kerroinvertailun ja perusniksit ja on hyvät tietotekniset taidot niin voin suositella tätä kaikille vähintään tilastotieteen perusopinnot taitavalle junnulle!
Toiset kun lähtee tuonne -20 pakkaseen odottamaan bussia, että pääsevät istumaan 7h45min työpaikalla ja kuuntelemaan 50+ naisten lapsenlapsitarinoita ja muuta niggashittii kahvipöydissä, niin heti aamusta voi itse kääntää kylkeä ja pierasta ja jatkaa uniaan ja herätä silloin kun ite huvittaa. Voi vedellä maanantaikännejä ja siirtää työhommia muutamilla päivillä eteenpäin sopivien festareitten käyntien krapulan jälkeen, esittää treffeillä aurinkolasit päässä olevansa vähintään kylän keisari tai kaupungin kuningas ja ostaa lähikaupasta Pirkkaoluen sijasta Eurooppalaisia olutmerkkejä kassillisen.
Kun tappioputki iskee, mitä tälläkin palstalla näkee huippuvihjaajillekin tulevan, voi perustella itselleen kuten pokeritilastoista, että paskaa runia. Se kääntyy. Kun paskaruni jatkuu ja jatkuu niin tekee vaan voimakkaampia paukkuja. Kyllä se siitä. Vaimo on jo pakannut kamppeensa ja ulosotto kolkuttaa ovella ja maksamattomat puhelinlaskut vie viimeisetkin sosiaaliset kontaktit kun lapsuudenkaverit eivät saa enää yhteyttä. Makaroonikaan ei enää maistu kun ei ole varaa ostaa ketsuppia kylkeen... Mutta Kyllä se runi siitä vielä kääntyy! Pakkohan se on!
Tervetuloa vedonlyöntiammattilaiseksi! Voin suositella tätä aivan jokaiselle!
tj
Hienoja mielipiteitä ja tarinoita tosielämästä vedonlyöjänä olen saanut tästä keskustelujonosta lukea! Samaistun hyvin paljon moniin kokemuksiin, mitkä edellä olevat ovat jo tuoneet ilmi.
Itse voin sanoa, että olen syntynyt tähän ammattiin. Lapsena toiset leikki barbeilla ja sotilailla, mulla leikkikalu oli vanha puhelinluettelo, josta kattelin hauskoja puhelinnumeroita ja miten ne yhdistyi osoitteisiin jne. Ne olivat silloin vielä 6-numeroisia ja vielä muistan kun joutui pyörittämään numerot puhelimessa, että sai mummille ja ukille soittaa Kun sain ensimmäisen ilmakiväärin, niin ammuttiin serkun kanssa pihamaalle asetettuja sotilaita ja panssarivaunuja. Kyllä ne aika kivasti pomppas kun osui kunnolla
Pokeriin siirryin opiskeluaikana. Siitä saikin aikamoisen euforian tunteen, kun sai lennellä saittien piikkiin turnausmatkoille ja majoittua 5* hotelleissa peliviikot. Pelas samoissa pöydissä näyttelijöitten, Loddenin ja Wahlroosin kanssa ja upean näköiset naiset vaihtu yöstä toiseen huoneessa. Euforian tunnehan oli ihan järetön kun meni hyvin. Kun meni huonosti niin silloin ei mennyt hyvin avopuolison kanssa kotona. Noh, elämä oli sellaista, että avopuolisonkin oli parempi lähteä elämään omaa menestyksekästä elämää silläaikaa kun itse jäi "pelihelvettiin". Toisaalta kun Suomessa ja Helsingissä varsinkin talvi pukkas päälle ja satoi räntää poikittain, niin mikäs sitä olikaan mukavampaa kun postailla rantakuvia Phuketin Karon Biitsiltä Suomeen ja kommenteissa todeta moneen otteeseen, että hajotkaa paskaan keliin, täällä setä lähtee taas pillubaariin tasottaa eilisillan kännit!
Pokeribisneksen muuttuessa apuohjelmien ja tiukentuvien pelien myötä, vedonlyönti astui sitten isommassa kaavassa kuvioon. Lapsesta asti tosiaan lukujen ymmärtäminen tosiaan ollut se oma juttu. Vetoahan voi lyödä mistä vain. Kun saanut sellasen pelattavan kassan kuntoon niin ei tämä loppujen lopuksi etes kovin vaikea homma ole elättää ittensä. Vetoa voi nykyään lyödä kaikessa ja kun on oppinut kerroinvertailun ja perusniksit ja on hyvät tietotekniset taidot niin voin suositella tätä kaikille vähintään tilastotieteen perusopinnot taitavalle junnulle!
Toiset kun lähtee tuonne -20 pakkaseen odottamaan bussia, että pääsevät istumaan 7h45min työpaikalla ja kuuntelemaan 50+ naisten lapsenlapsitarinoita ja muuta niggashittii kahvipöydissä, niin heti aamusta voi itse kääntää kylkeä ja pierasta ja jatkaa uniaan ja herätä silloin kun ite huvittaa. Voi vedellä maanantaikännejä ja siirtää työhommia muutamilla päivillä eteenpäin sopivien festareitten käyntien krapulan jälkeen, esittää treffeillä aurinkolasit päässä olevansa vähintään kylän keisari tai kaupungin kuningas ja ostaa lähikaupasta Pirkkaoluen sijasta Eurooppalaisia olutmerkkejä kassillisen.
Kun tappioputki iskee, mitä tälläkin palstalla näkee huippuvihjaajillekin tulevan, voi perustella itselleen kuten pokeritilastoista, että paskaa runia. Se kääntyy. Kun paskaruni jatkuu ja jatkuu niin tekee vaan voimakkaampia paukkuja. Kyllä se siitä. Vaimo on jo pakannut kamppeensa ja ulosotto kolkuttaa ovella ja maksamattomat puhelinlaskut vie viimeisetkin sosiaaliset kontaktit kun lapsuudenkaverit eivät saa enää yhteyttä. Makaroonikaan ei enää maistu kun ei ole varaa ostaa ketsuppia kylkeen... Mutta Kyllä se runi siitä vielä kääntyy! Pakkohan se on!
Tervetuloa vedonlyöntiammattilaiseksi! Voin suositella tätä aivan jokaiselle!
tj