Aloittelevalle ja edistyneemälle vedonlyöjälle helpottaisi, jos jossain olisi lueteltuna kaikki käyttökelpoiset kaavat. Helpottaisi ainakin allekirjoittanutta, jos kaikki löytyisi samasta paikasta.
Poissonin kaava:
P(x) = (e^-µ * µ^x) / x!
x = tapahtumien määrä, esim. maaliluku 3
x! = kertoma luvusta x, esim. 3! = 1*2*3 = 6
On myös asetettu että 0! = 1
µ = tapahtumien esiintymisen keskiarvo, esim. maaliodotusarvo 2,70
e = Neperin luku, joka on vakio (~2,7183)
Lähetetty:
Kirjoittaja Mikezu
Pelikassan kiertonopeus (esbc.fi):
G = (1+x(k-1))^p *(1-x)^(1-p)
G=kassan kasvunopeus
x=panososuus pelikassasta (esim. 0,05 eli 5%)
k=kerroin
p=osumistodennäköisyys
Lähetetty:
Kirjoittaja credit
Kellyn kaava (eli kuinka suuri osuus pelikassasta yksittäiseen vetoon kannattaa sijoittaa):
B = (P*K-1) / (K-1)
B = yksittäiseen vetoon sijoitettava osuus pelikassasta
P = vedon osumisen todennäköisyys (desimaalimuodossa tai prosentteina, ei "oddseina")
K = vedolle saatu kerroin (eurooppalaisittain desimaalimuodossa ilmoitettuna)
Esimerkki: Veto osuu (vedonlyöjän arvion mukaan) 43 prosentin todennäköisyydellä. Kerroin on 2.50. Tällöin pelikassasta kannattaa sijoittaa kyseiseen vetoon
credit kirjoitti:Kellyn kaava (eli kuinka suuri osuus pelikassasta yksittäiseen vetoon kannattaa sijoittaa):
B = (P*K-1) / (K-1)
B = yksittäiseen vetoon sijoitettava osuus pelikassasta
P = vedon osumisen todennäköisyys (desimaalimuodossa tai prosentteina, ei "oddseina")
K = vedolle saatu kerroin (eurooppalaisittain desimaalimuodossa ilmoitettuna)
Esimerkki: Veto osuu (vedonlyöjän arvion mukaan) 43 prosentin todennäköisyydellä. Kerroin on 2.50. Tällöin pelikassasta kannattaa sijoittaa kyseiseen vetoon
Kellyn kaavassa kannattaa käyttää isoa jakajaa ns kellyn jakajaa(6,8,tai 12) koska ison oa:n vedossa saattaa saada kassan todelliseen syöksykierteeseen. Esim veto jossa 2.3 kerroin ja arvio 70% tuottaisi seuraavan lopputuloksen:
(0.70 x2.30-1) / (2.3-1) = 0.61/ 1.3 = 0.47 = 47%
Yksittäinen maximi panos kannatta pitää hätäisilläkin pelureilla alle 5% suuruisena pelikassan nähden.
Lähetetty:
Kirjoittaja credit
Brittiläisten kertoimien eli "oddsien" muuttaminen desimaalimuotoon:
Kun kerroin on muotoa X/Y (tai X:Y), on se desimaalimuodossa
(X+Y) / Y
eli "laske luvut yhteen ja jaa summa jälkimmäisellä luvulla".
Esimerkkejä:
2:1 = (2+1) / 1 = 3.00
3:2 = (3+2) / 2 = 2.50
5:4 = (5+4) / 4 = 2.25
11:8 = (11+8) / 8 = 2.375
Lähetetty:
Kirjoittaja credit
pösilö kirjoitti:
Kellyn kaavassa kannattaa käyttää isoa jakajaa ns kellyn jakajaa(6,8,tai 12) koska ison oa:n vedossa saattaa saada kassan todelliseen syöksykierteeseen.
Korjaus/tarkennus: Kellyn kaavassa kannattaa käyttää jotain jakajaa, koska käytännössä parhaimmatkin todennäköisyysarviot ovat vain arvioita. Jos tarkka todennäköisyys olisi tiedossa, kannattaisi aina panostaa Kellyn kaavan suosittama osuus pelikassasta riippumatta siitä, kuinka suuri tämä osuus on. Käytännössä arviot eivät kuitenkaan koskaan ole tarkkoja, joten Kellyn kaavan mukaan panostaminen saattaa johtaa ns. ylipanostamiseen, mikä hidastaa pelikassan kasvua, vaikka itse pelatut vedot olisivatkin (keskimäärin) odotusarvoisesti voitollisia.
Lähetetty:
Kirjoittaja credit
Jenkkityylisten (esim. +120 ja -110) kertoimien muuttaminen desimaalimuotoon:
Mikäli luvun edessä on plusmerkki, muutetaan kerroin desimaalimuotoon seuraavalla kaavalla:
K = (X / 100) + 1,
missä
K = kerroin desimaalimuodossa
X = kerroin amerikkalaiseen tapaan ilmoitettuna.
Mikäli luvun edessä on miinusmerkki, muutetaan kerroin desimaalimuotoon seuraavalla kaavalla: