Ylikerroin.com - Parhaat veikkausvihjeet

lähde: http://www.palloliitto.fi

Kakkosen puolen kauden katsaus 8.8.

Kakkosessakin on jo ohitettu puoliväli. Lohkoissa on nähty runsasmaalisia otteluita ja useita yllätyksiä, kuten divisioonatasolla kuuluukin. Toisaalta kovimmat ennakkosuosikit ovat pitäneet pintansa.


Etelälohkossa nousijajoukkueet hyvissä asemissa

Etelälohkon valtikka on tällä hetkellä pääkaupungissa. Helsinkiläinen Pallokerho -35 johtaa sarjaa 31 pisteellä. PK-35 on ollut kauden paras niin kotona kuin vieraissa - kauden ainoa tappio tuli kesähelteellä Atlantis A:n kotiluolassa. Pallokerholaiset ovatkin petranneet viime vuoden yhdeksännestä sijasta niin reilusti, että kannattajiakin epäilyttää, josko joukkue jaksaa kauden loppuun asti.

Neljän pisteen päässä on FC Espoo. Espoolaisryhmä ehti välillä piipahtaa piikkipaikallakin, mutta PK-35:n voitto joukkueiden keskinäisestä ottelusta auttoi helsinkiläiset takaisin sarjakärkeen. FC Espoon tilanne näyttää silti hyvältä: tuloillaan on helpohko syysohjelma, johon mahtuu vain hankala vierasottelu IFK Mariehamnia vastaan. Espoolaiset tosin panevat varmasti ottelussa kovan kovaa vastaan, sillä hampaankolossa on kesäkuinen 6-1 -kotitappio ahvenanmaalaisten käsittelyssä. Tässä elokuun 24. päivänä pelattavassa ottelussa saatetaan hyvinkin ratkaista paitsi FC Espoon kunnia myös toinen nousukarsintapaikka. IFK Mariehamn on nimittäin FC Espoota yhden voiton jäljessä ja on siis tiukasti mukana kamppailussa kärkisijoista. Joukkueen terävin ase taistelussa on hyökkääjä David Carlsson, joka johtaa Kakkosen etelälohkon maalipörssiä yhdeksällä osumalla.

Neljäs nousupaikan kilpakumppani on Atlantis Akatemia, joka on pisteen maarianhaminalaisia perässä. Atlantis A:n nousukunto on hurja - kuudesta viimeisestä ottelusta on tullut viisi voittoa - ja joukkue saattaa hyvinkin vielä pyyhältää jopa ohi paikalliskilpailija PK-35:sta.

Sarjan viidennellä sijalla piilee kauden kirpein yllätys eli kirkkonummelainen nousijajoukkue FCK Salamat. Itsepintaisella pelityylillään ja peräänantamattomalla taktiikalla FCK Salamat on voittanut monen katsojan ja valmentajankin sydämen. Sitkeä joukkue lienee kuitenkin jo liian kaukana Ykkösen nousukarsinnasta, sillä eroa nousukarsintaviivaan on kuusi pistettä, ja FCK Salamat on pelannut yhden ottelun edellään olevia enemmän.

Takaa-ajajat sen sijaan hengittävät aivan FCK Salamoiden niskaan: kahden pisteen päässä ovat viime kaudella Ykkösestä pudonnut IF Gnistan ja Kolmosesta noussut FC Kontu. Tämän kaksikon pelisuoritukset ovat olleet varsin erilaisia. Gnistan ehti jo hallita lohkon piikkipaikkaakin ennen kuin sortui tehottomuuteen. Viimeisestä kuudesta pelistään oulunkyläläiset ovat saalistaneet vain neljä tasapelipistettä. FC Kontu puolestaan on pelannut taitojensa ylärajoilla, ja vain tarpeettomat rökäletappiot ovat laskeneet sarjasijoitusta. Joka tapauksessa FC Kontu on panoksellaan korottanut etelälohkon nousijoiden saalista.

FC Kontun alapuolelta alkaa vaaravyöhyke, jolla sijaitsevat joukkueet joutuvat vielä taistelemaan putoamista vastaan. Lähimpänä turvasatamaa on Hyvinkään Palloseura, jolla on kasassa 17 pistettä. HyPS on vakuuttavassa nousukunnossa napsinut voittoja suunnilleen joka toisesta pelistä ja onkin parissa viikossa kiivennyt putoajan paikalta lähes keskikastiin asti. Taakse ovat jääneet heikkokuntoinen FC Kiffen 08, arvaamaton Käpylän Pallo ja kotonaan onneton Jalkapalloseura Airport City Vantaa. Tästä kolmikosta löytyneekin se joukkue, joka osallistuu kauden päätteeksi putoamiskarsintaan. Heikoimmalta tilanne näyttää Kiffenillä, joka on jäänyt niin vertaistensa AC Vantaan, HyPS:n kuin KäPa:nkin jyrän alle yhteismaalein 2-15. Toisaalta Kiffen on kyllä onnistunut kiskottelemaan ylemmän keskitason joukkueista tasapelipisteitä.

Sarjan hännänhuippuna on elokuun ensimmäisellä viikolla FC Futura. Viime kaudella pirteästi esiintynyt porvoolaisryhmä unohti hyvän peliasenteensa talvitauolle, ja joukkue on luutinut peränpitäjänä avauskierroksilta lähtien. Pahimmin porvoolaisten taistelumoraalia syö se, ettei Futura ole vielä voittanut yhtään kotiottelua.

Lännessä yllätyskärki ja paljon putoajaehdokkaita

Länsilohkon kärjessä on käynyt tuulenpuhuri, kun yllättäjä Pallo-Iirot on noussut piikkipaikalle. Viime vuonna raumalaisryhmä keräsi koko kaudella 27 pistettä - tänä vuonna joukkueella oli jo puolivälin etapissa tilillä 32 pinnaa. Pallo-Iirojen menestyksen avain on ollut tasainen kehitys ja rauhallinen pelityyli. Joukkue on kärsinyt koko kaudella vain yhden tappion, joka tuli kauden ennakkosuosikin Tampereen Pallo-Veikkojen kotinurmella. TPV onkin ollut kotonaan voittamaton, tosin myöskään Pallo-Iirot ei omalla kotiareenallaan ole taipunut. Kaksikko on johtanut sarjaa vuorotellen jo parin kuukauden ajan.

Ainoa joukkue, joka enää voi viedä TPV:ltä tai Pallo-Iiroilta nousukarsintapaikan, on Ekenäs Idrottsförening, joka on länsilohkon kolmannella sijalla ja viiden pisteen päässä TPV:stä. EIF on ottanut kuudesta viime pelistä neljä voittoa, ja vieraskentillä ryhmä on ollut sarjan paras. EIF on poiminut keskimäärin reilut kaksi pistettä jokaisesta vierasottelusta. Tammisaarelaisilla on myös ryhmässään lohkon eittämätön maalitykki, Kenneth Pulkki, joka on osunut jo 12 kertaa. Tästä huolimatta sarjan alkupuoliskolla pelatut turhat tasurit saattavat kuitenkin pitää tammisaarelaiset kärkiparin takana.

Nousukisaajien takana taulukossa majailee Turun seudun kaksikko, Salon Palloilijat ja Kaarinan Pojat. Nämä joukkueet ovat käytännössä menettäneet nousuhaaveet, mutta ovat kuitenkin ylittäneet kriittisen 20 pisteen rajan, joten sarjapaikkakin on jo turvattu. SalPa:lle menestystä on kertynyt vieraskentiltä, joilta on pussissa vain yksi tappio. Kyseinen häviö tuli Apian Urheilupuistosta, jossa PS-44 murskasi salolaiset lukemin 6-1 ja ruttasi samalla myös SalPa:n toiveet paluusta Ykköseen kahden välivuoden jälkeen. KaaPo sen sijaan ei ole kärsinyt tappioita kuin sarjataulukon parhaalle kolmikolle, mutta lukuisat tasapelit ovat verottaneet pistepussia.

Perinteisesti sarjapaikka on varmistettu 20 pisteellä, ja tämä raja on vielä länsilohkossa ohittamatta kuudella joukkueella. Kaikkia viivan alla olevia joukkueita - PIF, MuSa, PS-44, MaPS, FC Rauma, PoPa ja FJK - voikin siis toistaiseksi pitää ehdokkaina ainakin putoamiskarsintaa silmällä pitäen. Lähimpänä vapautumista putoamiskurimuksesta on Pargas Idrottsförening, joka yhdellä voitolla nousisi tasapisteisiin KaaPo:n kanssa. Porilaisseura Musan Salama puolestaan on pisteen päässä PIF:sta. MuSa on pelannut koko kauden täsmälleen omalla tasollaan ilman sen kummempia venymisiä suuntaan tai toiseen - vähäinen omien rajojen ylittäminen saattaisi nyt riittää sarjapaikan varmistamiseen.

Sarjan häntäpään edustajista tilanne on huolestuttavin FC Raumalla, joka on reilussa laskukunnossa. FC Rauma ehti kesäkuussa viivähtää jopa nousukarsintaviivan paremmalla puolen Pallo-Iirojen kannassa, mutta riemua seurasi ensin tasapelien suma ja sitten pitkä putki tappioita. Vasta elokuun alussa FC Rauma nosti hiukan profiiliaan voittamalla vieraissa Maskun Palloseuran. Nousijajoukkue MaPS:lla onkin takanaan vaikea nousujen ja laskujen kausi: joukkue aloitti 6-1 -murskavoitolla PoPa:sta, mutta vajosi pian maalinteko-ongelmien myötä sarjan hännille. Keskikesän helteissä maskulaiset aloittivat nousuyritykset vähämaalisilla tasapeleillä, mutta syyskierroksilla on tullut kaksi peräkkäistä tappiota raumalaisryhmille. MaPS:n kunto loppukaudelle tuntuukin olevan täysi arvoitus.

MaPS:n kanssa tasapisteissä taulukossa on valkeakoskelainen Pallo-Sepot -44. Kahden viime vuoden sarjanelosen matka loistoon on tällä kaudella katkennut vieraskentille, joilla PS-44 on pystynyt voittoon vain kerran. Toisaalta myös riskinotto ja avoin peli ovat maksaneet pisteitä, sillä alkukauden niukat tappiot ovat sarjan edetessä kääntyneet runsasmaalisiksi otteluiksi, joissa on suosittu avointa pelityyliä. Viime kierroksilla PS-44 onkin intoutunut voittamaan ja noussut yli pudotuskarsintaviivan. PS-44:n takana perää pitävät Porin Palloilijat ja Forssan Jalkapalloklubi. Kumpikaan ei kuitenkaan ole kuin yhden voiton päässä paremmistaan, joten pyyhettä ei vielä ole heitetty kehään.

Itälohkossa kärkiryhmä on jyrännyt pienemmät

Idässä kärjessä on lohkon kiistamaton ennakkosuosikki Kings Kuopio. Kotonaan Kings on ollut voittamaton, ja vieraissa maalipaikat on käytetty hyväksi tappavalla teholla. Joukkue pysyi jopa puhtaasti voittojen tiellä aina juhannukseen asti, kunnes yksi sarjan silloisista menestyjistä, FCV, pystyi Kingsin pysäyttämään. Tuon tasapelin jälkeen Kings on myös kertaalleen joutunut taipumaan tappiolle MP:n edessä, mutta sarjan kärkipaikka on yhä kuopiolaisten. Eroa hyväkuntoiseen Mikkelin Palloilijoihin on kokonaista yhdeksän pistettä, joskin on huomioitava, että MP on pelannut kaksi ottelua Kingsia vähemmän. MP:llä on siis yhä ote jopa lohkovoitosta, ja ainakin paikasta nousukarsinnassa. Menestystä ovat siivittäneet rautaisen tiukka puolustus ja hyökkäyspään tehokaksikko Lasse Malhonen ja Iiro Kiukas, jotka johtavat itälohkon maalipörssiä 12 ja 10 osumallaan.

MP:n kanssa sarjan kakkossijasta taistelee vielä kolme joukkuetta: JJK Jyväskylä, WJK ja Pantterit. Näistä parhaissa asemissa on JJK Jyväskylä, joka on pelannut varsin epätasaisen kauden suurten odotusten varjossa. Joukkue on tehnyt 39 maalia eli itälohkossa enemmän kuin mikään muu ryhmä, mutta on myös kärsinyt odottamattomia tappioita. Yhtään tasapeliä ei jyväskyläläisten tilillä ole. Nyt JJK Jyväskylä on mikkeliläisistä vain pisteen jäljessä, mutta eroa piikkipaikalle on siis jo kymmenen pinnaa.

Jyväskyläläisten kannassa on viime vuoden ylivoimainen lohkovoittaja Warkauden Jalkapalloklubi. Tänäkään vuonna ei WJK ole kärsinyt tappioita kuin kärkijoukkueille, mutta muiden kisaajien vahva kunto on pitänyt varkautelaiset poissa pahanteosta. Sarjan viidennellä sijalla on Joutsenon ylpeys FC Pantterit, joka - kuten pahimmat kilpakumppanitkin - piipahti välissä jo nousukarsintaviivan yläpuolella. Juhannuksen tienoilla kärsityt kaksi tappiota pudottivat kuitenkin Pantterit tiukassa sarjassa välittömän kärjen taakse.

Tämän ryhmän jälkeen taulukossa on paljon tyhjää: sarjan viidennen ja kuudennen sijan välillä on eroa kahdeksan pistettä. Kärkiviisikko on ollut tällä kaudella niin tasaisen voittamaton, että muut ovat jääneet kauas taakse. Kuudentena ja jo putoamisuhalta turvassa on Säynätsalon Riento, joka viime vuonna säilyi Kakkosessa vain täpärästi. Pisteen SäyRi:ä jäljessä on iisalmelainen Pallo-Kerho-37, joka on keskikastin joukkueena kunnostautunut maalinteossa. Iisalmelaiset ovat pussittaneet 24 osumaa, kun SäyRi:llä vastaava lukema on 19. Kahdeksannella sijalla oleva Kajaanin Haka puolestaan on osunut vain 13 kertaa. Kajaanilaisten sarjapaikan ovatkin turvanneet puolustus, joka on ollut keskikastin varmin, sekä vielä KajHa:akin heikommin pelanneet häntäpään joukkueet.

Keskitasosta jo viisi pistettä ja yli ovat jälkeen jääneet itälohkon neljä heikointa joukkuetta. Näistä lupaavin asema on FC Vaajakoskella, jolla on yhden voiton mittainen kaula JIPPO:on. JIPPO tosin on kauden edetessä parantanut juoksuaan. Joukkue pelasi avauskierroksilla hyviä tasureita, mutta vaipui sen jälkeen epätoivoiseen viiden ottelun mittaiseen tappiokierteeseen. Jopa sarjajumbo TP-Lahti rökitti joensuulaiset. Tämän jälkeen JIPPO:ssa vaihdettiin valmentajaa, eivätkä maalimarginaalit ole enää repeilleet.

Voittoja JIPPO silti tarvitsee, sillä peränpitäjät Lahden Työväen Palloilijat ja Soccer Club Kuopio-Futis -98 eivät ole kuin kädenmitan päässä. Nousijajoukkue KuFu-98:n kuntokäyrä tosin on niin laskusuuntainen, että kuopiolaisista on vaikea uskoa olevan vaaraa ryhdistäytyneelle JIPPO:lle. TP-Lahden ongelmana puolestaan on kotikentän pelko - joukkue ei ole pystynyt kotonaan vielä kertaakaan voittoon ja tasapeliinkin vain kahdesti.

Pohjoislohkossa tuttu ykkösnimi hallitsee

Pohjoislohkossa on pelattu tällä kaudella harvempaan tahtiin kuin muualla Kakkosessa, sillä lohkossa on mukana vain yksitoista joukkuetta FC Korsholman noustua peruutuspaikalle Ykköseen. Tilanne on silti yhtä lailla jännittävä kuin muissakin lohkoissa.

Johdossa on 13 kierroksen jälkeen Palloseura Kemi Kings, joka lähti kauteen viime vuoden lässähdyksen jälkeen vahvistuneena ja selvänä ennakkosuosikkina. Kemiläiset ovatkin lunastaneet kaikki odotukset: maaleja on tehty lohkossa eniten ja päästetty vähiten. Tappioitakin on tilillä vain yksi, joka tosin tuli kotiareenalla. Vastustaja oli kuitenkin mahdollisimman kova, eli sarjakakkonen Terjärv Ungdoms SK. TUS on kuitenkin kemiläisiä jo kuusi pistettä jäljessä, vaikka plakkarissa on myös yksi rästiottelu.

TUS:n ensisijainen mielenkiinto kiinnostuukin selkäpuolelle, sillä vain yhden pisteen päässä teerijärveläisistä on yllättäjä Vasa IFK, joka on siis vielä täysillä mukana nousukisassa. VIFK:n heikko paikka on ollut vieraskentillä, eikä hyökkäyspääkään aina toimi toivotulla tavalla. Viime peleissään VIFK on kuitenkin oppinut käyttämään paitsi taitoa myös tahtoa voittaakseen, joten TUS voi vielä joutua koville taistellessaan paikasta nousukarsinnassa.

Kuusi pistettä karsintaviivan alla on toinen vaasalaisjoukkue, FC Kiisto. FC Kiisto on pelannut tällä kaudella varsin arvaamattomasti: vuoroin joukkue on esittänyt riemastuttavan avointa palloa, ja toisinaan taas otteet ovat olleet niin tahmeita, ettei sarjajumbokaan ole kaatunut. Kuten paikalliskilpailijan VIFK:n, myös FC Kiiston isoimmaksi pulmaksi ovat nousseet heikot vieraspelit. Kotietu on yleisesti merkinnyt pohjoislohkossa paljon isännästä tai vieraasta riippumatta.

FC Kiiston perässä on koko tukku joukkueita, jotka yhdellä voitolla voisivat saavuttaa vaasalaiset tai jopa siirtyä heidän edelleen. Todennäköisin ohittajista on Jakobstads Bollklubb, joka on vain yhden pisteen päässä, mutta on pelannut yhden ottelun FC Kiistoa vähemmän. JBK:n kannassa puolestaan on kärjestä pudonnut seinäjokelainen Törnävän Pallo -55, joka on pelannut kuin vuoristoradalla vuoroin upporikasta ja vuoroin rutiköyhää. Nyt TP-Seinäjoki kuitenkin on lohkon keskimmäinen joukkue.

Yllättäen vasta seinäjokelaisten perässä, seitsemännellä sijalla, on KPV:n Juniorit, joka on osoittanut divaritason häilyväisyyden: viime vuonna KPV-j putosi Ykkösen nousukarsinnasta vain maalieron vuoksi. KPV-j ei ole tainnut päästä kohmelostaan yli lainkaan, sillä joukkue on varsinkin kotonaan Kokkolassa ollut todella heikko. Ainoa kotivoitto on ehtinyt vanheta jo yli kaksi kuukautta. Joukkueen onkin ollut pakko keskittyä sarjapaikan turvaamiseen sen sijaan, että unelmoisi sijoituksista kärkiryhmässä. KPV-j:n takana on kuitenkin onneksi vielä neljä joukkuetta, joista tasapisteissä kokkolalaisten kanssa on ylivieskalainen sarjanousija FC YPA.

Pohjoislohkon kolmea viimeistä sijaa pitävät hallussaan oululainen Tervarit sekä Kaskö Idrottsklubb ja Öja-73. Näillä kaikilla on tilillään enemmän pelkkiä tappioita kuin yhteensä voittoja ja tasapelejä. Kolmikon kulku sarjassa onkin ollut varsinaista kituuttamista ja yllätysten toivomista, kun pisteitä on irronnut vain pahimmilta kilpakumppaneilta. On todennäköistä, että pohjoislohkon ainoa putoaja löytyy tästä otteluitaan ristiin pelaavasta joukosta - ehkä vielä YPA mukaan lukien.

lähde: http://www.palloliitto.fi

Ykkösen kausi puolivälissä

Ykkösen kaikki joukkueet ovat nyt pelanneet ainakin puolet otteluistaan, kun FC Honkakin ylitti viikonloppuna 13 pelin rajapyykin. Sarja on ollut alkukauden ajan tasainen, mutta viime viikkoina piste-erot ovat revähtäneet suuriksi. Kärkijoukkueen ja peränpitäjän välillä on eroa jo 27 pistettä.

Nousukisassa runsaasti osanottajia

Elokuun ensimmäisen kierroksen jälkeen Ykköstä johtaa kauden ennakkosuosikki Tornion Pallo -47, joka onkin ollut piikkipaikalla jo yli kaksi kuukautta. TP-47:n ase on ollut pitkäjänteisyys. Avauskierroksilla torniolaisten hyökkäys oli vielä jäässä, mutta pakkovoitot tulivat panostamalla puolustukseen. Vähämaalisia otteluita TP-47 tosin on pelannut kärkimiestensä lämmettyäkin: suurin maalimarginaali syntyi kauden ainoassa tappio-ottelussa, kun PP-70 voitti torniolaiset kotonaan lukemin 4-0. Murskatappion jälkeen TP-47 on ottanut kolme puhdasta voittoa ja onkin onnistunut tekemään kärjessä kuuden pisteen pesäeron takaa-ajajiin. Suora nousu Veikkausliigaan on siis omissa käsissä.

TP-47:n sarjavoitollekaan ei välittömiä uhkaajia näistä asetelmista löydy, sillä takaa-ajajat ovat kukin pelanneet jokseenkin epätasaisesti. Nousukarsinnan paikkaa jahtaa kuitenkin jo koko joukko kelpo jalkapallojoukkueita. Näistä parhaissa asemissa on sarjakakkonen Rovaniemen Palloseura, jolla on tilillään 25 pistettä. RoPS:n esitykset ovat kuitenkin olleet hyvin ailahtelevia erityisesti maalinteon saralla. Rovaniemeläiset eivät ole saaneet otteluissaan päälle sellaista pelottavaa vyöryä kuin viime vuonna; toisaalta viimevuotista vyörytystä ja ylimielisyyttä seurasi loppukauden lässähdys.

Kolmantena ja neljäntenä ovat tasapisteissä sarjan kaksi yllättäjää, naantalilainen VG-62 ja helsinkiläinen FC Viikingit. Tästä kaksikosta tasaisempi sarja on FC Viikingeillä. Joukkue kuitenkin joutui keskikesällä tasapelien kierteeseen, jonka aikana Viikingit menetti sekä paikan karsintaviivan yläpuolella että hankkimansa etumatkan. Tappioita on kuitenkin tullut vain taitaville nousukuntoisille joukkueille. Viikinkien salainen ase on kuuluisa Viikinki-henki, joka auttaa vuosaarelaisia nousemaan tappiolta ainakin tasoihin. Lisäksi joukkueen aarteina on kaksi sarjan maalitilaston kärkimiestä, konkari Viacheslav Malakeev ja kapteeni Ilkka Jäntti.

VG-62 mainittiin kauden alla joissakin arvioissa mustana hevosena, mutta harva tosissaan uskoi naantalilaisten pystyvän nousemaan kärkikamppailuun. Joukkueen kuntokäyrä on kuitenkin ollut tasaisen nouseva varsinkin tappavan tehokkaan hyökkäyspään ja monien murskavoittojen ansiosta. Maalinteon vastuu on jakautunut tasaisesti monille harteille, eikä VG-62 ole riippuvainen yhden tai kahden miehen loukkaantumisesta. VG-62:lla on kuitenkin tilillä neljä tappiota, mikä on enemmän kuin yhdelläkään muista nousukarsinnan tosikisailijoista. Joukkueen olisi löydettävä peliinsä rauhoittava tekijä, jotta myös tasaiset ottelut kääntyisivät omaksi eduksi.

Todennäköisesti viimeinen nousukarsintapaikasta kisaava joukkue on espoolainen FC Honka, jota pidettiin ennen kauden alkua Etelä-Suomen suurena toivona pohjoisen joukkueiden jyllätessä. Honka kuitenkin kohtasi avauskierroksilla kolme sarjan kovinta joukkuetta - Viikingit, TP-47:n ja RoPS:n - ja kaatui rähmälleen. Vasta sitten, kun mahdollisuuksien ajateltiin jo olevan mennyttä, polkaisi joukkue koneen isolle vaihteelle. Honka ei ole kärsinyt tappiota Ykkösessä kahteen kuukauteen ja on hitaasti noussut pudotuspaikalta kärkiviisikkoon. Espoolaisilla on kasassa 20 pistettä, mutta otteluita on pelattuna yksi vähemmän kuin muilla kärkipään joukkueilla. Mikäli Honka ottaa rästipelistään voiton, on se jo aivan laskukuntoisten Viikinkien ja VG-62:n kannassa.

Keskiraskaassa sarjassa harvinaisen tiukkaa

Vaikkeivät erot ole pieniä Ykkösen kärkiviisikon sisälläkään, vielä mitättömämpiä ne ovat sarjan keskikastissa. Syyskauden avauskierroksen jälkeen seitsemän joukkuetta mahtuu kolmen pisteen sisään, mukaan lukien vähemmän otteluita pelannut FC Honka.

Keskitason joukkueista vain Gamlakarleby Bollklubb on ylittänyt 20 pisteen rajan. Kohtalaisesta menestyksestä huolimatta GBK ei ole täyttänyt odotuksia, sillä joukkueesta uumoiltiin jopa kauden mustaa hevosta. Toiveilta vei pohjan jo avauskierrosten tasapelisuma. GBK:n on pitänyt mukana sarjan yläpäässä sarjan tasaisuus ja hyvä kotipelien saldo.

Heti GBK:n kannassa ovat 19 pisteellä AC Oulu ja Peli-Pojat-70, joiden kuntokehitys on kauden aikana ollut varsin vastakkaissuuntaista. PP-70 aloitti pelinsä 5-1 -nöyryytyksellä RoPS:n käsittelyssä, minkä jälkeen joukkueelta kesti hyvän tovin hankkia suoritusvarmuutta. Tamperelaisryhmän nousun takuumies on ollut kärkäs hyökkääjä Mikko Mäkelä, joka johtaa Ykkösen maalipörssiä yhdeksällä osumallaan. PP-70 ei kuitenkaan ole kärkijoukkueille uhka, mutta yllätyksiin se pystyy - tästä todisteena parin viikon takainen 4-0 -kotivoitto sarjajohtaja TP-47:sta.

AC Oulu puolestaan otti päivää aiemmin takkiin Lappeenrannassa 3-0, eikä ole sen jälkeen noussut konttausasennosta. Oululaisryhmällä on nyt takana kuuden voitottoman ottelun putki ja pudotusta on sarjassa tullut suunnilleen yhtä monta sijaa. Vaikka AC Oulu olikin tätä ennen hurjassa vireessä, saa joukkue kuopata nousuhaaveensa ja keskittyä oikeaan tavoitteeseensa, eli sarjapaikan varmistamiseen. Joukkueen johdossa realistinen asenne on osattu säilyttää koko kauden ajan, sillä turhia nousuhaaveita ammuttiin alas jo varsin varhaisessa vaiheessa kautta.

Taulukon yhdeksännellä sijalla on Närpes Kraft, joka on esiintynyt kauden ajan tasaisen epätasaisesti. Joukkue on otellut kärkiryhmässä hyvinkin tasaväkisesti, mutta on polvistunut häntäpään vastustajien edessä. Hyvät otteet kärkijoukkueita vastaan ovat merkki Kraftin piilevästä potentiaalista, joka saattaa puhjeta kukkaan jo loppukauden mittelöissä.

Tasaisen keskikastin viimeisinä ovat 17 pisteellä Vaasan Palloseura ja Rakuunat, jotka ratkaisevat ensi viikonlopun keskinäisessä ottelussaan sen, kumpi joukkueista saa jo teoriassakin unohtaa nousuhaaveet. VPS:lle ottelulla on vielä enemän painoarvoa, sillä se on pelannut yhden ottelun muita joukkueita enemmän ja on kerta kaikkiaan ajautunut syvään epäonnistumisen suohon. VPS-miehistö on ollut laiska eikä ole pystynyt voittoon yli kahteen kuukauteen. Nuori ja lupaava joukkue on väsähtänyt kesken kauden, eikä saa enää itsestään irti parasta osaamistaan. Alkukaudesta liigaputoajat saivat kiitosta ammattimaisesta palloilustaan ilman alasarjojen roiskintaa - mutta juuri divarissa vaadittavan asenteen puutos on koitunut vaasalaisten kohtaloksi. Rakuunoiden ongelmana sen sijaan oli pitkään maalinteko. Joukkue onnistui vasta heinäkuun puolivälissä tekemään enemmän kuin yhden osuman ottelua kohden.

Putoamiskisa on nyt kolmen kauppa

Ykkösen häntäpäähän on hiipumassa kolme joukkuetta, jotka ratkaissevat keskenään kahden pudotuskarsinnan paikan kohtalon. Viime kaudella kakkosesta noussut Oulun Luistinseura on putoamisviivasta kolmen pisteen päässä. OLS on ollut koko kauden ajan sitkeä ja pystynyt yllättämään isompiaan – pisteet ovat kuitenkin jääneet puuttumaan. Tulisieluinen oululaisryhmä on taipunut tappioille niukasti, mutta tilillä on vain kolme voittoa. Viime viikkojen aikana OLS onkin hitaasti vajonnut paikkaamaan putoamiskamppailussa hyvävireistä Rakuunoita.

FC Kuusankosken taival sen sijaan on koko kauden ajan ollut mollivoittoinen. Tappioita on tullut jo nyt saman verran kuin viime kaudella yhteensä – tosin joukkueita silloisessa etelälohkossa oli viisi vähemmän. Tänä vuonna FC Kuusankosken ongelmaksi on huhuttu joukkueen sisäisiä erimielisyyksiä. Ryhmässä näyttäisi kenttätapahtumien perusteella olevan potkua, mutta taitoa uupuu. Tilanne on siis sama kuin OLS:lla, ja toinen putoamiskarsinnan paikka ratkaistaneenkin asenteen perusteella. Tärkeään asemaan nousee joukkueidenvälinen, syyskuun lopulla pelattava ottelu.

Sarjajumbon paikka alkaa kuitenkin olla jo selviö: FC Korsholm on pitänyt perää avauskierroksen 5-0 -tappiosta lähtien. Joukkueella on kasassa vaivaiset neljä pistettä, ja eroa karsintaviivan paremmalle puolen on jo kymmenen pinnaa. Heinäkuun puolivälissä mustasaarelaiset nostivat lainapelaajien avulla hiukan profiiliaan ottaessaan komeasti kauden ensimmäisen voittonsa, mutta sittemmin tappiokierre on ottanut taas FC Korsholman haltuunsa. Häviöitä kertyi kaikkiaan viisi peräkkäistä ennen pientä valon pilkahdusta - viime kierroksella pahasti alaviereinen FC Korsholm pystyi maalittomaan tasapeliin alavireisen paikallisvastustajan VPS:n kanssa.

En jaksa uutta otsikkoa avata mutta sanon että Tervarit pelasi TUSsun totaalisesti kahveelle. En siis tarkoita että huikeita maalitilanteita oli joka hetki mutta peli oli täysin oululaisten hallussa eikä TUSsun pelätty hyökkäys(Widjeskog ja kumppanit) saanut koko ottelussa käytännössä yhtään maalipaikkaa.

Niin ja katsomossa nähtiin soihtu.

quu-hasa-hasa-hasa..

lähde: http://www.palloliitto.fi

Naisten SM-sarja puolessa välissä

Naisten SM-sarjassa on edetty yli puolenvälin, ja joukkueet ovat saaneet täyden höyryn päälle. Mestaruudesta taistelevat pääasiassa MPS ja HJK, mutta kolme takaa-ajajaa on vielä kärkkymässä kultamitalia. Putoajien paikoille ovat vahvimmin ehdolla Honka ja FC Sport, joilla on iso työ tehtävänä muiden kiinnisaamiseksi.

Puolet joukkueista mukana mitalitaistossa

Kymmenestä ryhmästä kokeneimmat ovat onnistuneet repäisemään pienen etumatkan muihin joukkueisiin. Piikkipaikalla on viime vuoden pronssimitalisti, Malmin Palloseura. MPS on viisaasti säästänyt voimiaan eikä ole sortunut ylimielisyyteen. Joukkueen ainoa tappio on tullut Raision Kerttulassa - voittoja sen sijaan on kertynyt pussiin tasaisesti. Juuri tasaisuus onkin nostanut malmilaiset ykkössijalle, kun kilpakumppanit ovat kärsineet turhia pistemenetyksiä. MPS:n kentällisessä on monta tehomimmiä, joista parhaat löytyvät myös maajoukkuevalmentajan suosikkilistalta. Erityisen hyvin on menestynyt hyökkäys Susanna Heikkilän johdolla.

MPS ei kuitenkaan voi hengittää vielä vapaasti, sillä rakas vihollinen on joukkuetta vain pisteen verran perässä. Helsingin Jalkapalloklubi ei vielä ole kärsinyt ainuttakaan tappiota tällä kaudella, mutta muutaman turhan tasapelin kyllä. Sarjajumbo FC Sport piti helsinkiläisjättiläiset maalittomissa tasalukemissa kotikentällään, eikä sen paremmin HJK kuin MPS pystynyt kaatamaan SCR:ta vieraskentällä. Kauden eittämätön mestarisuosikki onkin pelannut hiukan alle odotusten. Vaikeina aikoina ovat joukkueen tärkeimmiksi pelaajiksi nousseet kokeneet Anna-Kaisa Rantanen ja kapteeni Christina Forssell, jotka ovat pitäneet uudistuneen joukkueen pystyssä.

Sarjaa johtavasta kaksikosta on hiukan jäänyt jälkeen kolmen kopla: FC United, SCR ja FC Espoo. Muutaman onnistumisen myötä joku näistä kolmesta varsin erilaisesta joukkueesta voisi vielä ratkaista kirkkaimpienkin mitalien kohtalon. Parhaalla paikalla on tällä hetkellä pietarsaarelainen FC United, jolla on tilillään 20 pistettä. FC United pelasi alkukaudella vakuuttavan ylivoimaisesti. Erityisesti Petra Vaelman johtama puolustus vakuutti, ja kunniamaininnan sai myös myös maestro Katri Nokso-Koivisto keskikentällä. Heinäkuussa pietarsaarelaiset sitten kärsivät yllättäen kaksi tappiota peräjälkeen, eikä kesätaukokaan auttanut hallitsevaa mestaria kokoamaan itseään. Voitottoman putken vuoksi FC Unitedin matka toiseen peräkkäiseen mestaruuteen on mutkistunut mittavasti.

Yhden pisteen FC Unitedia ja myös SCR:ta jäljessä on nuori ja pirteä FC Espoo. Espoolaiset ovat pussittaneet kaudella toistaiseksi 29 maalia eli eniten koko sarjassa. Hyökkäyspään haikalat, Tjederin kaksoset Jannica ja Daniela, sekä hiukan alempaa paikkaa pelaava Päivi Kivistö ovatkin olleet ryhmän valopilkkuja. Mutta numero ei kuitenkaan kerro koko totuutta: suurin osa osumista on tullut, kun FC Espoo on murskannut sarjan häntäpään joukkueita. Kärkiryhmiä vastaan nuoriso on ollut vaisuna - esimerkiksi HJK kävi lyömässä espoolaiset kotimaisemissaan lukemin 4-0. Voikin olla, ettei FC Espooseen vielä ole päässyt syntymään sellaista voittamisen kulttuuria, jota vaadittaisiin ainakaan taistelussa kirkkaimmista mitaleista.

Sporting Club Raisiolla ongelma taas on aivan vastakkaisessa laidassa kuin FC Espoolla: raisiolaiset häviävät helposti pienemmille joukkueille. Joukkue pystyy kyllä virittäytymään parhaimmilleen isoja vastaan, mikä voi tuoda viime kauden neloselle tärkeitä pisteitä syyskauden isoista peleistä. Taipumus lupaa myös SCR:lle menestystä Suomen Cupissa, jossa ryhmä on yhä mukana. SM-sarjassa SCR:n tavoitteena on mitali, joka on kyllä hyvinkin näppien ulottuvilla, jos raisiolaiset välttyvät notkahduksilta. Lisäongelmana on joukkueen kapea materiaali.

Mestaruustaistelusta kehittyy vielä syksyn mittaan erityisen jännittävä, jos joku takaa-ajajista yltää vielä MPS:n ja HJK:n takaa kärkkymään kultamitaleita. Varteenotettavin ehdokas lienee FC United, jolla on paras voittamisen rutiini. Viime aikojen heikot otteet tosin ovat saattaneet verottaa joukkueen itseluottamusta. FC Espoo ja SCR puolestaan olisivat piristäviä poikkeuksia kärkisijoilla, kun viime vuosina mitalikolmikossa ovat vaihtuneet lähinnä sijoitukset.

Keskikastissa odotettavissa kuhinaa

SM-sarjan keskikastin positiivinen yllättäjä on Kuopion Mimmifutis. KMF nousi viime kauden päätteeksi Ykkösestä ja on nyt vakiinnuttanut paikkansa sarjakuutosena. Joukkue on erityisesti vieraskentillä pystynyt vahvoihin esityksiin. Pelaajiston tähdeksi on noussut maalivahti Riikka Pehkonen. Tähti on kuitenkin hiukan hiipunut ja tahti taantunut, ja kesätauon jälkeen tappio sarjajumbolle oli jo lähellä. Nuoren joukkueen taistelutahto auttoi nousuun, joka toivottavasti jatkuu syyskierroksillakin. Kysymysmerkki on se, kestääkö kuopiolaisten kantti nyt, kun isommatkin joukkueet osaavat odottaa kunnon vastusta.

KMF muodostaa tällä hetkellä yksin ylemmän keskitason, sillä Ilves ja HJK-juniorit ovat viisi ja kuusi pistettä kuopiolaisia jäljessä. Molempien kuntokäyrä on kuitenkin nousujohteinen, ja KMF saakin todennäköisesti vielä puolustaa kuudetta sijaansa vähintään jompaa kumpaa vastaan. Ainakin Junioriklubin ennakkoluuloton peli on ollut lupaavaa. Pelin paras alue on ollut keskikenttä, joka on ollut luova, taitava ja hyvin liikkuva. Kaiken kaikkiaan Junioriklubi on vilautellut niin taitoa kuin asennetta. Helsinkiläisten huonon sijoituksen takana on peliohjelma: Junioriklubi ehti kauden ensimmäisellä puoliskolla kohtaamaan kaikki sarjan kärkijoukkueet kotikentillään.

Ilves puolestaan paransi keskikesällä koko kentällisen voimin, mutta kolmea tappiotonta ottelua seurasi heti syyskaudella 4-0 -tappio SCR:lle. Joukkueessa näkyvimpään rooliin ovatkin nousseet vuotavan puolustuksen takana torjuneet maalivahdit Satu Peltonen ja Minna Kallio. Maalivahtien panoksesta huolimatta Ilveksen verkko on soinut jo 36 kertaa, eli enemmän kuin edes sarjan peränpitäjän.

Putoajaehdokkaat jo liian kaukana muista?

Sarjan hännille ovat reiluilla piste-eroilla jääneet FC Honka ja FC Sport -39, joille voittaminen on harvinaista herkkua. FC Sport ei ole onnistunut saalistamaan täyttä pistepottia vielä kertaakaan, ja Hongankin ainoa voitto on tullut toukokuun lopulla nimenomaan vaasalaisjoukkueesta. Joukkueilla onkin edessään runsaasti työsarkaa, mikäli aikovat ensi kaudella jatkaa SM-tasolla. Kun taulukossa lähimpänä olevat Ilves ja Junioriklubi ovat vielä parantaneet otteitaan, vaikuttaa niin Hongan kuin FC Sportin kohtalo sinetöidyltä.

Molempien joukkueiden ongelmana on ollut heikko hyökkäyspää. Hongan tärkein maalintekijä, Sanna Syrjälä, joutui kesäkuussa pitkälle sairaslomalle, eikä Syrjälälle ole löydetty minkäänlaista paikkaajaa. Pakkotilanteessa on paine ollut puolustuksen niskoilla, eikä Honka tunnu kentällä saavan aikaan edes kunnollisia maalipaikkoja. FC Sport sen sijaan on pystynyt luomaan tilanteita, muttei hyödyntämään niitä. Joukkueelta puuttuu viimeistelijä.

Näistä kahdesta tulevaisuus näyttää synkemmältä Hongalle. Kauden loppuohjelma ei ole helppo, eikä joukkueen ongelmiin ole näkynyt mitään ratkaisua. FC Sport sentään on viime peleissään näyttänyt pystyvänsä hallitsemaankin ottelua, vaikkei maalipaikoista olekaan onnistunut pinnoja tuomaan. Vaasalaisjoukkueen pistetilin voisi kuitenkin arvella karttuvan, kun sillä on edessään kotiotteluita sarjan häntäpään ryhmiä vastaan. Näistä ensimmäisenä saapuu Hietalahteen vieraaksi juurikin Honka elokuun 16. päivänä. Tämä ottelu saattaa ratkaista sen, kumpi joukkueista karsii putoamisesta ja kumpi suuntaa suoraan Ykköseen.