Teemulla oli harrastus. Harrastuksesta tuli työ. Työ on hyvin eriskummallinen. Eriskummallinen on myös kertoimenlaskijan sielunmaisema.
Mietihän tovi tilannetta, jossa olet laskenut kertoimet jääkiekon nuorten MM-finaaliin. Kohteeseen tulee satojen tuhansien eurojen edestä panoksia. Jos Ruotsi voittaa, koko kisat menisivät tappiollisiksi. Jos Suomi voittaa, voittaisivat asiakkaat vielä enemmän. Ainoa sauma tehdä positiivinen tulos lepää tasapelin varassa. Jännittäisitkö?
Jos on vedonlyönti parhaimmillaan hyvin stressaavaa, painetilassa tehtävien valintojen kyllästämää sekä kylmiä hermoja vaativaa, on humpan tahti kertoimentarjoajan puolella pitkälti samanlainen. Teemu Eirtovaara vastaa Veikkauksella jääkiekon arvoturnausten, SM-liigan, Mestiksen sekä pesäpallon kertoimista.
Innokas nuori
Pieni Teemu katsoi televisiosta lähes kaiken mahdollisen urheilun. Kun kuvaruutu oli pimeänä, innokas tilastonikkari raapusti vihon jos toisenkin täyteen numeroita. Tilastoja, pelaajien nimiä, joukkueita, lopputuloksia.
Hieman varttuneempi Teemu hankki Jorma Vuoksenmaan kirjoittaman vedonlyöntioppaan – ja luki sen samana päivänä, yhdeltä istumalta. Pitkäveto saapui Suomeen, pelaaminen oli sallittua alle 18-vuotiaille. Omat lappunsa hyvinkääläiselle R-kioskille toimitti myös Teemu, väinölinna eli 20 markan seteli kourassaan. Kohteet oli kuitenkin valikoitu tarkkaan, vielä alkeellisia vedonlyöntimenetelmiä käyttäen.
Elettiin 1990-lukua, Hyvinkään Ahmojen kukoistuksen aikaa. Ystävät saivat houkuteltua myös Eirtovaaran silloisen ykkösdivarin otteluihin. Jääkiekko ei ollut aiemmin ollut sydämen asia, mutta Ahmojen viihdyttävistä peleistä syntyi todellinen kipinä, joka ei ole edelleenkään sammunut.
Verkkoon
Vuonna 2001 perustettiin verkkosivusto Jatkoaika, jonne innokas Ahmojen sekä Mestiksen seuraaja kirjoitti aktiivisesti. Laatu noteerattiin, tuli kutsu sivuston toimituspuolelle. Harrastus alkoi saada hieman vakavampia piirteitä.
Muutama vuosi eteni.
Veikkaus otti yhteyttä Jatkoajan toimitukseen, sillä yhtiö halusi palkata avustajia, jotka seuraisivat yhtä Mestis-seuraa hieman tarkemmin ja raportoisivat joukkueesta sekä otteluista heille. Ahmat oli ehtinyt jo pudota Suomi-sarjaan, niinpä Teemu pohti tarkkaan. Kirkkonummella olisi Salamat, mutta matkaakin oli välissä.
Valinta kannatti. Veikkauksen väki tuli yhä tutummaksi, vedonlyöntimenetelmät kehittyivät ohessa, ja Teemu sai näytön paikan. Kun eräs kertoimenlaskija jäi vuoden virkavapaalle, Eirtovaara sai pestin.
– 20 prosenttia omistautumista ja innokkuutta. 80 prosenttia törkeän onnekasta sattumaa. Ilman kytköstä Jatkoaikaan ei olisi tullut kytköstä Veikkaukseen. Tai jos Ahmat ei olisi noussut Mestikseen, olisinko koskaan jääkiekosta edes innostunut?
Näin Teemu Eirtovaarasta tuli Veikkauksen kertoimenlaskija.
Ei ylireagoida
Kerrointen laskeminen on sinänsä hyvin mekaaninen, jopa tylsä tapahtuma. Taustalla pyörivät laukaisumallit ja -tilastot, joiden perustana joukkueiden voimatasot pyörivät. Laskuri sylkäisee tilastojen pohjalta alustavat arviot ulos, joita sitten viilataan poissaolojen ja rasituksen mukaan.
Turuilla sekä Esson baareissa keskustellaan usein loukkaantumisista ja spekuloidaan, miten kotijoukkueen saumat menivät käytännössä siinä. Kuinka joukkueelta puuttuu ykkössentteri ja kahden kentän laiturit. Että siinä sitä ollaan.
– Viime kaudella KooKoolla oli valmiiksi vähän poissaoloja ja sitten joutui myös tähtistatuksen Malte Strömwall sivuun. Loppujen lopuksi viilasin kouvolalaisilta vain kolme prosenttiyksikköä pois – ja sekin on jääkiekossa todella paljon. Eikä tuo vähennys johtunut yksistään Strömwallista.
Liverpool ilman Robert Firminoa ja Mo Salahia, Tottenham ilman Harry Kanea. Ehkä kaikki toivo ei tosiaan menekään muutamaan poissaoloon.
Vaikka työtehtävä on vastuullinen ja pelissä parhaimmillaan sadat tuhannet eurot, ei tämä kertoimenlaskija suostu liikaa stressaamaan. Ainakaan liikaa. Loppujen lopuksi tilanne on kovin kiitollinen, sillä jos vedonvälittäjä häviää, asiakkaat voittavat. Kylmäpäisyyttä toki tarvitaan.
– Menee hyvin tai huonosti, ei se vaikuta mihinkään. Pitää tietää, mitä tekee. Isoja riskejä tulee aika ajoin ja se kuuluu asiaan, mutta yhteisön tuki on aina taustalla.
Viimeisin isompi riski väijyi taustalla SM-liigan seitsemännessä finaalissa, kun HPK:n varsinaisen peliajan voitolla asiakkaat olisivat voittaneet useita satoja tuhansia.
– Ei niitä konkreettisia summia kannata enää siinä kohtaa mietiskellä. Vaikka isoja ulosmaksuja tulisikin, murehtiminen jälkikäteen on aivan turhaa. Asia käsitellään, että näin kävi ja viimeistään vartin päästä käännetään katse taas eteenpäin.
Aina valmiina
Teemu pitää työstään. Olkoonkin, että työajat ovat hyvin poikkeukselliset. Ottelut käydään pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin, lisäksi kertoimia on jatkuvasti avoinna. Sisään tulevaa rahaa seurataan riskienhallinnan vuoksi käytännössä koko ajan.
– Pitää olla pulssilla koko ajan, jos jotain yllättävää tapahtuu. Voi tulla loukkaantumistieto tai joku merkki on kerännyt peliä yli ennakkoon mietityn rajan. Töistä on välillä jopa mahdotonta irrottautua kokonaan.
Lomat jäävät usein tyngiksi. Joskus voisi tehdä ihmisen terveydelle hyvää nousta läppärin ääreltä ylös. Keho huutaa liikuntaa.
– On lyhyitä hetkiä, jolloin ajattelee, että olisi ihan kiva tulla kotiin ja unohtaa työasiat kokonaan, mutten siltikään vaihtaisi tätä mihinkään. Tämä on unelmaduuni. En ole huolissani jaksamisestani. En stressaa hirveästi, pidän huolta itsestäni syömällä ja nukkumalla hyvin. Ja tunti ulkoliikuntaa joka päivä.
Aina ei mene putkeen
Kertoimien asettaja on onnistunut, kun kohde herättää kiinnostusta ja peliä kerääntyy puoleen tai toiseen. Toki korkea pelivaihto ei hyvin kilpailuhenkistä Teemuakaan lämmitä, jos asiakkaat vievät kisassa voiton. Viivan alle pitää jäädä tulosta.
– Mielekästä pelattavaa pitää olla, jotta pelivaihtoa kerääntyy. Näin oli juuri käydyissä naisten jääkiekon MM-kisoissa, joissa tarjosimme kaiketi ainoana maalintekijäkohteita.
Myös virheitä sattuu, joista kokemusta karttuu. Viimeisimpänä Joensuulle tarjottiin Superpesiksen mestaruuskertoimissa liian suurta kerrointa, kun kausisimulaatiossa edellisen kauden otteluiden tulokset unohtuivat laskelmaan mukaan.
– Eihän pikkuvirheiltä voi välttyä, kun lävitseni menee tuhansia kertoimia ja kohteita jo yhdessä kaudessa. Itse asiassa pidän vahvuuksinani nimenomaan huolellisuutta ja tarkkuutta. Virheet ovat jääneet vähiin.
Syö taas kynsiään
Palataan vielä jutun alussa esitettyyn skenaarioon. Se on nimittäin tositapahtuma.
Malmö, viides tammikuuta vuonna 2014, jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-loppuottelu. Finaaliin tuli peliä ovista ja ikkunoista. Suomen kerrointa piti pudottaa, kahdesti. Tämä sai aikaan todella voimakkaan vastapelin Ruotsille. Teemu oli toden totta tilanteessa, jossa sekä Suomen että Ruotsin voitolla ei jää viivan alle yhtikäs mitään, vaikka kisat olivat muutoin menneet hyvin.
– Jatkoaika ja tasapeli oli se ainoa, hyvin epätodennäköinen saareke, jolla kisat eivät menisi täysin puihin.
Kolmannen erän loppupuolella tilanne on tasan. Jokainen Ruotsin hyökkäys on mertarantamaisesti vaarallinen. Suomen hyökätessä Teemu puristaa rystyset valkoisina. Älkää nyt ihan vielä.
Ottelu meni kuin menikin jatkoajalle ja Suomi vei maailmanmestaruuden Rasmus Ristolaisen maalilla. Kansa juhli, Teemu pelastui.
Jokaiselle tapahtumalle on todennäköisyytensä.
PETE KÄENMÄKI