Talousvaliokunta lausui, ei mitään ihmeellistä. Verotusta eikä markkinoinnin laajutta ei nähty ongelmana, myöskään affikieltoon ei annettu minkäänlaista mielipidettä.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausu ... +2025.aspx
Pääpointit:
Toinen näkökulma yhtäläisiin kilpailuedellytyksiin liittyy järjestelmän ulkopuolelle jääviin toimijoihin: on varmistettava, etteivät sääntelyn ulottumattomissa olevat yritykset pääse kilpailemaan samalla markkinalla sääntelyn piiriin kuuluvien yritysten kanssa ja tarjoamaan pelejään suomalaisille kuluttajille ilman, että ne noudattavat Suomen rahapelilainsäädäntöä tai maksavat arpajaisveroa. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella uudistukseen jälkeenkin on olemassa merkittävä riski siitä, että pelien tarjoaminen järjestelmän ulkopuolelta tulee olemaan jatkossakin helppoa ja siten monille yrityksille tulee houkutus jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle. Tämä liittyy läheisesti jäljempänä erikseen tarkasteltavaan kysymykseen kanavointiasteesta. Valiokunta yhtyy asiantuntijoiden huoleen siitä, että markkinoiden avautuessa kilpailulle kuluttajien haasteena voi olla tunnistaa toimiluvalliset toimijat toimiluvattomista. Pelaajan on tärkeä tietää ero myös veroseuraamusten vuoksi.
Talousvaliokunta kiinnittää toisaalta huomiota myös asiantuntijakuulemisessa esitettyihin arvioihin siitä, että esitykseen sisältyy varsin vähän keinoja, jotka ehkäisevät järjestelmän ulkopuolista pelaamista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty myös arvioita siitä, että järjestelmämuutoksen myötä Suomessa koetut rahapelihaitat tulisivat Suomessa todennäköisesti lisääntymään ja vakavoitumaan rahapelien saatavuuden ja markkinoinnin lisääntymisen myötä. On arvioitu, että kanavointiasteen nostaminen korostuu ehdotuksessa rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen sijaan. Talousvaliokunta korostaa toisaalta, että ehdotettuun sääntelyyn sisältyy myös rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tehokkaita keinoja kuten keskitetty pelikieltorekisteri, vaikuttajamarkkinointikielto, velaksi pelaamisen kielto, kryptovaluuttakäyttökielto ja keskitetty pelihaittarekisteri. Talousvaliokunta pitää kuitenkin keskeisenä arvioida jatkossa uudistuksen vaikutuksia ja kehittää erityisesti markkinoinnin sääntelyä, talletus- ja tappiorajoja ja muita pelaamisen hallinnan keinoja sekä seurata tarvetta suojella erityisesti 18—24-vuotiaita peliriippuvuuden kehittymiseltä ja ylivelkaantumiselta.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella valtion tulojen määrän kehittymisestä ei ole mahdollista tehdä tarkkaa arvioita, sillä tulojen määrään vaikuttavat muun muassa
Veikkaus Oy:n liiketoiminnan kehitys ja uuden järjestelmän kanavointiaste sekä rahapelaamisen määrän kehitys. Valtion tulot voisivat myös laskea nykyisestä. Valtiovarainministeriön alustavien arvioiden perusteella uuden järjestelmän valtiolle vuosittain tuottamien tulojen on arvioitu asettuvan 570–760 miljoonan euron välille riippuen edellä mainituista tulon muodostukseen vaikuttavista tekijöistä. Uudistuksen alkuvaiheessa valtion tulot olisivat edellä mainittuja arvioita suuremmat
Veikkaus Oy:n valtiolle maksaman yksinoikeuskorvauksen vuoksi. Valiokunta toteaa kuitenkin, että jos järjestelmä onnistuu tavoitellussa korkeassa kanavointiasteessa, lopullinen tuloutus valtiolle voi olla merkittävästi tätä arviota suurempi. Tämä alleviivaa tarvetta rakentaa järjestelmä, joka on kilpailukykyinen, houkutteleva ja vastuullinen — sekä jatkuvasti seurata ja kehittää sen toimivuutta.
Järjestelmän oikeutuksen ja EU-oikeudellisen hyväksyttävyyden kannalta kyse on siitä, onko järjestelmä uskottava rahapelihaittojen tavoitteen torjumiseksi ja saavutetaanko tavoitteet johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla, joka täyttää suhteellisuusperiaatteen vaatimukset.
Valiokunta painottaa tarvetta kehittää keinoja, joilla estetään järjestelmän ulkopuolista pelaamista. Valiokunta korostaa, että uudistuksen vaikutuksiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja pitää tärkeänä seurata sääntelyn tavoitteiden toteutumista ja arvioida sen mahdollisia muutostarpeita.
Järjestelmä siis lisäisi (ongelma)pelaamista, todennäköisesti vähentäisi valtion tuloja ja kanavoisi suurimman osan pelaajista tietämättään järjestelmän ulkopuolelle bruttoverotuksen piiriin, ei tämä nyt aivan putkeen mene

. On myös aika ironista että lausunnossa korostettiin suhteellisuusperiaatetta sekä pelaajien suojaa eikä verotuksen ongelmallisuutta edes pohdittu. Ei myöskään ehdotettu mitään ratkaisua ongelmiin, esimerkiksi siihen miten pelaajat voisivat erottaa toimiluvattomat sivut toimiluvallisista.
Miksi affit alunperinkin kiellettiin kun kyse on mainonnasta jota pelaaja itse hakee, ja joka nostaisi kanavintia huomattavasti (+20%)? Affimainonta myös vähentäisi perinteisen median mainontaa, sekä tekisi lisenssin hankkimisen kannattavaksi myöskin pienille yhtiöille joilla ei ole miljoonia pistää perinteiseen mainontaan tai sponsorointiin. Nyt tilanne on se että nykyesityksessä affimainonta ei missään mielessä vähene, mutta jokainen sivu johtaa järjestelmän ulkopuolelle.
Tämä johtuu siitä että esitystä valmistelleet virkamiehet luulivat affliaatin ja influensserin tarkoittavan samaa asiaa, koittivat siis estää influenssereiden somemainonnan, mutta samassa puolivahingossa estivät affitkin. (en vitsaile)
https://x.com/AkiPyysing/status/1905307622309593156
Myös valiokunnan asiantuntijakuulemiset julkaistiin, oli iloista nähdä että vihdoin noin kaksi vuotta ensimmäisistä lausunnoista ensimmäinen pelihaittajärjestö on huomannut verotuksen ongelmallisuuden, ikävä vaan että valiokunta ei tätä lausunnossan huomioinut. Jari Vähänen oli myös käynyt valiokunnassa puhumassa ja esitysmateriaalissa oli mainittu ongelmakohtana sama seikka, muissa 26 lausunnossa asiaa ei oltu huomioitu, edes verohallinto ei nähnyt asiassa huomioitavaa. Muissa lausunnoissa tuotiin usein ilmi kaikille pakollisia alhaisia tappiorajoja. Näytä ei onneksi olla ottamassa käyttöön, mutta voi kyllä tulevaisuudessa olla mahdollista. Tämäkin on pointti jonka vuoksi järjestelmän ulkopuolinen pelaaminen pitäisi olla mahdollista, vaikka
Pinnacle ja Betfair hankkisikin lisenssin, niin olisi melko turhauttavaa jos 2027 päätetäänkin asettaa kaikille pelaajille sadan euron kuukaisittainen tappioraja, tämä on kokoluokka jota lausunnoissa ehdotettiin.
EHYT kannattaa sitä, että ilman toimilupaa Suomessa pelattavaksi tarjotuista rahapeleistä saatavat voitot
säädetään veronalaisiksi, mutta huomauttaa, että vaarana on, että ongelmaisesti pelaavat saattavat joutua
entistä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon, mikäli häviöitä ei oteta verotuksessa huomioon.
Asia on vielä käsittelyssä perustuslakivaliokunnassa, perustuslakivaliokunta on siinä mielessä tärkeä valiokunta että heidän lausunnon pointteja ei saa sivuuttaa. (koska lausunnot on objektiivisia arvioita esitysten perustuslainmukaisuudesta). Eli jos näkisivät verotustyylin edes jollain tapaa perustuslain vastaisena, voitaisiin valtiovarainvaliokunnan lausunnolla pyyhkiä lattiaa ja esityksen kyseinen kohta olisi pakko muuttaa.
Mutulla voisin sanoa että tuo verotus saattaisi ainakin rikkoa perustuslain takaamaan omaisuudensuojaa (linkki) sekä ammattipelaajien elinkeinovapautta. Lisäksi sen yleinen kohtuuttomuus voisi olla perustuslain vastaista, erityisesti kun huomioidaan että käytännössä kaikesta muusta verotuksesta saa vähentää toimintaan liittyvät oleelliset tappiot ja verotus koskisi riippuvuuspelejä joiden pelaaminen olisi suurimmalle osalle pelaajista tappiollista. Verotuksen/verokohtelun pitää olla oikeasuhtaista suhteessa sen tavoitteisiin, tässä tapauksessa kun edellämainitut seikat yhdistää luulen että kyse ei todellakaan ole missään muodossa oikesuhtaisesta kohtelusta. Erityisesti kun verotusta perustellaan peliongelmaisten suojelemisella, kohtelu on täysin ristiriidassa sen perusteluihin.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009965297.html
Osa uutisesta:
Perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa lausunnossaan valtion ensi vuoden tuloveroasteikosta ja eräiden verolakien muuttamisesta.
Valiokunta totesi ensimmäistä kertaa koskaan, että ansiotuloverotusta tulee arvioida perusoikeuksien rajoituksilta edellytettävän oikeasuhtaisuuden näkökulmasta.
”Mitä ankarammaksi verotus muuttuu ja mitä lähemmäksi sen konfiskatorisuutta tullaan, sitä painavampia perusteita lain tueksi on esitettävä”, lausunnossa sanotaan.
Konfiskatorisuus tarkoittaa omaisuuden korvauksetonta pakko-ottoa valtiolle.
Tämän lisäksi esitys on mm oikeuskanslerin mukaan puhtaasti haitallisuudensa takia perustuslain vastainen, jos perustuslakivaliokunta jakaa oikeuskanslerin näkemyksen, kaatuisi tietysti koko esitys. Ei siis varmasti ole helppo käsittely tulossa.
Aikaisemmin kerroin että olin yhteydessä elinkeinoministeri Rydmaniin jolla on taustaa pelaajien oikeuksien puolustamisesta niin pokerin kun vedonlyönninkin saralla. Sain Willeltä lisätietoja esityksen julkaisun jälkeen:
Yhteydenottosi johdosta olin yhteydessä valtiosihteeri Antti Salmiseen, joka puolestaan tämän yhteydenoton johdosta oli yhteydessä Aki Pyysingiin. Heillä oli sitten tapaaminen näistä rahapelikysymyksistä.
Harmillista, ettei esitykseen ole noilta osin tullut muutosta. Muutokset eduskuntakäsittelyn aikana eivät kuitenkaan ole mahdottomia.
Asiaa tulee käsittelemään myös perustuslakivaliokunta. Kehottaisin olemaan sen jäseniin yhteydessä – ennen kaikkea puheenjohtaja Vestmaniin, varapuheenjohtaja Junnilaan ja jäsen Rostilaan. He ovat teräviä kavereita ja ymmärtävät, että tämä vaikuttaa myös pokeriammattilaisuuteen elinkeinona. Sitä kysymystä perustuslakivaliokunta joutunee joka tapauksessa lakiesityksen yhteydessä arvioimaan.
Lisäksi aiheesta kannattaa olla yhteydessä koko hallintovaliokuntaan. Hallintovaliokunta on se, joka laatii lopulta lakiesityksestä mietinnön, jonka pohjalta eduskunnassa sitten äänestetään.
Menestystä!
-Wille
Willelle annettava kyllä valtavat kiitokset, mutta tässä herää kyllä kysymys että minkälainen järjenjuoksu tuolla valtiosihteeri Antti Salmisella on? On siis sisäministeriön korkein virkamies joka hankkeen valmistelusta vastasi. Ei voinut olla mitenkään ymmärryksestä kiinni.
Olin tietysti yhteydessä myös perustuslakivaliokuntaan, sain Vilhelm Junnilalta (vpj) vastauksen jossa lupasi perehtyä asiaan.
Eilisestä perustuslakivaliokunnan kokouksesta näkyi eduskunnan sivuilla:
Valiokunta päätti pyytää lisäselvityksen sisäministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä.
Tuo selvityspyyntö valtiovarainministeriölle on sinäänsä mielenkiintoinen juttu, koska he eivät edes alunperinkään ollut valiokunnassa kuultavana. Toivon todella että liittyy verotukseen ja perustuslakivaliokunta ottaa sen kriittisesti huomioon, muista valiokunnista kun ei ole siihen ollut. Willekään tuskin huvikseen kehotti olemaan sinne yhteydessä.
Kehotan edelleen että jos haluatte vaikuttaa, niin ainoa keino siihen nyt on ottaa yhteyttä päättäjiin:
https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat ... fault.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat ... fault.aspx
Minikommentit