Ylikerroin.com - Parhaat veikkausvihjeet

Suosikkisarjani (vedonlyöntimielessä) on pärähtänyt käyntiin. Laitoinpa nyt tännekin, kun taululla on muistini mukaan joku silloin tällöin Meksikoakin tipsannut. Vähän jälkijunassa tosin tulevat...


PUMAS (U.N.A.M)

Kaupunki: México City (Distrito Federal)
Stadion: Olímpico Universitario
Liigamestaruudet (5): 1977, 1981, 1991, Claus. 2004 ja Apert. 2004
CONCACAF-cup (3): 1980, 1982, 1989
Copa Libertadores: karsiutui alkulohkossa 2003

APERTURA 2004: Liigamestari. (Runkosarjassa 9. 17 7 2 8 25-31 23)

YLEISARVIO: Pumas on vahvistunut , sillä sarjan maalikuninkuuden keväällä 2004 voittanut Bruno Marioni palasi joulutauon aikana mestareiden leiriin. Argentiinalaiselle teki tilaa fanien jumaloima Francesco "Kikin" Fonseca, joka lähti hakemaan säännöllistä peliaikaa paikalliskilpailija Cruz Azulin riveistä. Muita lähtijöitä ei ole, joten Hugo Sanchezin luotsaama ryhmä lukeutuu jälleen sarjan suurimpien ennakkosuosikkien joukkoon.

Seurajohto onkin asettanut tavoitteeksi kolmannen peräkkäisen mestaruuden voittamisen ja pelaajamateriaalin puolesta tämä on täysin mahdollista. Joukkueen vahvimpana valttina voi pitää sen hyökkäystä, joka vaikuttaa Marionin paluun myötä entistä tulivoimaisemmalta. Argentiinalaissentterin ja Joaquin Boteron muodostama kärkipari kuuluu sarjan vaarallisimpiin ja joukkueen taitava keskikenttä takaa puolestaan sen, että hyökkääjien kaipaama palvelu pelaa. Keskikentältä löytyy myös maalintekotaitoa, joten viimeistelyvastuu on jakaantunut joukkueessa useamman pelaajan kontolle.

Hyökkäysvoimaa seura kieltämättä kaipaakin, sillä joukkueen puolustus ei kuulunut syysturnauksessa sarjan pitävämpiin. Sanchez ei ole lähtenyt kuitenkaan rukkaamaan alakerran kokoonpanoa ja aiempien näyttöjensä perusteella joukkue pystyykin puristamaan päästettyjen maalien määrän likellä sarjan keskiarvoa. Puolustuksen pitävyys riippuu tosin paljolti siitä, missä määrin avainkalustoon kuuluvat Dario Véron ja Joaquin Beltran ovat kauden aikana Puumien käytettävissä. Varsinkin edellinen on mestareille äärimmäisen tärkeä ja paraguaylaisen poissaolot näkyvätkin välittömästi puolustuksen esityksissä.

Puumien tulevaa kautta puntaroidessa on syytä nostaa esiin myös Meksikon liigan erikoisuuksiin kuuluva "edellisen kauden finalistien kirous". Viittaan tällä siihen ilmiöön, että edellisen turnauksen loppuottelijoilla on taipumus kompuroida yllättävästi seuraavan turnauksen aikana. Tämä on puolestaan melko suoraa seurausta siitä, että finalistien kausi on venynyt kilpailijoita pidemmäksi. Näin pelaajien kaipaama tuiki tärkeä lepo sekä valmistautuminen uuteen kauteen jää loppuottelijoilta usein kilpakumpaneita vaillinaisemmaksi. Erityisen hyvin tämä pätee mestareihin, jotka saavat tittelin kylkiäisenä osallistumisvelvollisuuden erinäisiin kissanristiäisiin, mikä tuo oman lisähäiriönsä uuteen kauteen valmistauduttaessa. Tämä loppuottelijoiden kirous iskee varmemmin kevätturnausten aikana, sillä joulutauko on Meksikon sarjassa jo muutenkin äärimmäisen lyhyt.

Puumien edellinen kausi on erinomainen esimerkki näistä ongelmista, sillä lahjakas joukkue kompuroi todella pahasti alkusyksystä ja vain loppukauden pitkä voittoputki nosti ryhmän täpärästi liguillaan. Hankaluuksia voi olla edessä nytkin, joskin avauskierrosten 0-1-tappiot menevät pitkälti myös huonon onnen piikkiin (6 tolppalaukausta).

VEIKKAUS: Pumas on materiaalinsa puolesta mestariainesta. Jos joukkue kykenee pelaamaan tasonsa mukaan, niin se tavoittelee runkosarjassa sijoja 1.-3. (31-34 p). Edellä mainitun finalistikirouksen vuoksi petsareiden on kuitenkin syytä suhtautua joukkueeseen varovaisuudella varsinkin sarjan avauskierroksilla.

AVAINPELAAJAT: Darío Verón (p), Bruno Marioni (h), Joaquin Botero (h), Jaime Lozano (kk), Leandro Augusto (kk), Joaquin Beltran (p,c)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Verón (Par), Botero (Bol), Lozano (Mex), Gonzalo Pineda (p, Mex), Gerardo Galindo (kk, Mex), Ismael Iniguez (Mex, Oly 04)



TOLUCA

Kaupunki ja osavaltio: Toluca (Estado de México)
Stadion: Nemesio Díez Riega (La Bombonera, "Infierno")
Liigamestaruudet (7): 1967, 1968, 1975, kesä 1998, kesä 1999, kesä 2000, Apert. 2002
CONCACAF Cup (2): 1968 ja 2003.

APERTURA 2004: Liguillan 1. kierros. (Runkosarjassa 2. 17 10 2 5 27-15 32)

YLEISARVIO:
Toluca ei ole tehnyt merkittäviä liikkeitä pelaajamarkkinoilla, joten Punaiset Paholaiset jatkavat käytännössä viime syksyn vahvalla miehistöllään. Seuran joulutauon suurin uutinen onkin Enrique Mezan paluu joukkueen päävalmentajaksi. "Ojitos" nosti edellisellä pestillään Tolucan Meksikon jalkapallon huipulle luotsaten joukkueen kolmeen liigamestaruuteen 1990-luvun lopulla. Seurajohto toivoo, että hänen paluunsa katkaisee Tolucan mittapuulla pitkän kolmen vuoden tittelittömän putken.

Mahdollisuudet tähän ovatkin hyvät, sillä pelaajamateriaalinsa puolesta joukkue kuuluu sarjan eliittiin. Tolucan vahvuuksiin kuuluu hyvä hyökkäyspeli, jota johtaa vaarallinen kärkipari José Saturnino Cardozo - Vicente Sanchez. Edellinen lukeutuu sarjan supertähtiin ja on tälläkin kaudella vahva ehdokas sarjan maalikuninkaaksi. Paragualaistähti on voittanut kyseisen tittelin neljästi ollen samalla 241 liigamaalillaan sarjan tehokkain nykyhyökkääjä. Guaranin yhteistyö toimii hyvin uruguaylaissentteri Sanchezin kanssa ja yhdessä he muodostavatkin erään sarjan dynaamisimmista hyökkääjäpareista.

Tolucan kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että joukkueen muu hyökkääjäkaarti ei ole aivan edellä mainitun kaksikon tasolla. Vaikeuksia on ollut varsinkin silloin, kun Cardozo on ollut sivussa kokoonpanosta. Tolucan hyökkäyspeli menee tällöin huolestuttavan usein saamattomaksi nuhjaamiseksi ja tiivisti sumputtavien joukkueiden murtaminen on osoittautunut seuran muille hyökkääjille vaikeaksi. Tästä saatiin tuorein näyttö Copa Libertadores-karsinnoissa, joissa maalipaikkojen luonti ilman joukkueen paraguaylaistalismania oli hyvin vaikeaa.

Vahvan, joskin laadullisesti kapeahkon, kärjen ohella joukkueella on myös mukiin menevä puolustus, joka tarjoaa hyvän perustan mestaruustaistelua ajatellen. Joukkueen alakerta on tiivistynyt selkeästi Paulo Da Silvan tulon jälkeen ja menneellä kaudella se olikin koko sarjan pitävin. Osa kunniasta tosin mennee ex-valmentaja Ricardo "Tuca" Ferretin oppien piikkiin, joten on kiintoisaa nähdä, miten puolustus toimii uuden luotsin alaisuudessa. Oma veikkaukseni on, että päästettyjen maalien määrä lisääntyy jonkin verran, mutta mitään romahdusta tuskin nähdään.

Tolucasta mahdollisuuksista puhuttaessa ei voi sivuuttaa myöskään joukkueen kotikenttää Nemesio Díez Riegaa ja sen tarjoamaa kotietua. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja eräs näistä "Helvetti", kuvaa hyvin stadionin vaikeutta vierasjoukkueille. Tolucan tapoihin ei olekaan kuulunut pudottaa kovin montaa pistettä faniensa silmien edessä ja tappioton kotisaldo on tälläkin kaudella varsin todennäköinen vaihtoehto.

VEIKKAUS: Sarjan kestosuosikki taistelee jälleen kerran mestaruudesta. Runkosarjassa eväät sijoille 1.-3.

AVAINPELAAJAT: José Saturnino Cardozo (h), Paulo Da Silva (p), Antonio Naelson "Zinha" (kk), Israel Lopez (kk), Vicente Sánchez (h)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005: Zinha (Mex), Israel Lopez (Mex), Mario Méndez (p, Mex), José Saturnino Cardozo (Par), Paulo Da Silva (Par), Vicente Sanchez (h, Uru), Fabio Escobar (Par U 23)



TIGRES (U.A.N.L.)

Kotikaupunki ja osavaltio: Monterrey (Nuevo León)
Stadion: Universitario (El Volcan)
Liigamestaruudet (2): 1978 ja 1982

APERTURA 2004: Runkosarjan 8. (17 6 5 6 37 27 23)

YLEISARVIO: Vuoden 2003 loistavan syysturnauksen jälkeen Tigresillä on nyt takanaan pari heikompaa kautta, jotka ovat päättyneet playoffseista karsiutumiseen. Päävalmentaja Nery Pumpido saikin lopulta lähteä ja hänen tilalleen on nostettu hieman yllättäen seuran omasta organisaatiosta Leonardo Álvarez. Uusi luotsi on pääsarjatasolla kokematon, minkä myötä valmentajakysymykseen liittyvä huhumylly on pyörinyt Tigresin ympärillä villinä. Pohjoisen suurseuraan on liitetty Puumien Hugo Sanchezista lähtien kaikki mahdolliset ja mahdottomat valmentajat, mutta toistaiseksi seurajohto on pysynyt uskollisena valinnalleen. Álvarez puolestaan vastasi organisaation luottamukseen johtamalla joukkueen kauden alla pelatun Interliigan voittoon, mikä tietää kissapedoille himoittua paikkaa helmikuussa alkavassa Copa Libertadores-cupissa.

Kyseiseen turnaukseen osallistuminen on samalla tekijä, joka heittää varjon Tiikereiden liigamenestystoiveiden ylle. Nyrkkisääntönä voi näet pitää, että ainakin ns. kakkoskastin kärkiseurojen sarjamenestys kärsii selvästi kyseiseen cup-kilpailuun osallistumisesta. Perusyynä tähän on se, että Copa Libertadores vaatisi, lukuisine otteluineen ja pitkine lentomatkoineen, mieluiten kahta joukkuetta, joista toinen osallistuu kotimaan sarjaan ja toinen cup-peleihin. Harvoilla seuroilla on tähän kuitenkaan mahdollisuutta, joten niiden on tehtävä valinta kumpaan turnaukseen panostaa. Ei liene mikään yllätys, että tämä valinta kohdistuu käytännössä aina Copa Libertadoresiin.

Myös Tigreksen johdolla lienee edessään tämä valinnan paikka, sillä Àlvarez ei ole katsonut tarpeelliseksi muuttaa juuri lainkaan Pumpidolta perimäänsä pelaajaryhmää. Niinpä hänellä onkin käsissään Meksikon lahjakkaimpiin kuuluva joukkue, jota ei ole kuitenkaan rakennettu kahden turnauksen rasituksia ajatellen. Muistaen, että kyseessä on kunnianhimoisen seuran ensimmäinen tilaisuus osallistua Etelä-Amerikan perinteikkääseen cup-turnaukseen, voi olettaa, että myös Tigres painottaa tällä kaudella kansainvälistä menestystä kotimaisen sarjan kustannuksella.

Kissapetojen materiaali on kuitenkin sen verran laadukas, että sillä pitäisi olla mahdollisuudet liguillaan myös hieman puolinaisella suorituksella. Joukkueen tulivoima on räjähtävä ja ryhmä kilvoitellee myös tällä kaudella eniten maaleja tehneen joukkueen tittelistä. Maalintekotalkoiden johtajana toimii huippuvaarallinen trio Silvera-Gaitan-Soares, mutta Tigresin maalinteko ei ole riippuvaista vain tästä kolmikosta. Käytännössä osumia voi odottaa keneltä kenttäpelaajalta tahansa, mikä tekeekin vastustajien puolustyöskentelystä varsin hankalaa. Myös elävän topparilegendan Claudio Suarezin johtama, runsaasti maajoukkuekokemusta omaava, alakerta vaikuttaa varsin pätevältä. Varsinkin joukkueen omalla Universitariolla puolustuksen pitäisi olla kykenevä hyydyttämään sarjan useimmat hyökkääjät.

Joukkueen kotikenttää voikin pitää - vahvan ryhmän ohella - Tigresin valttikorttina liguilla-paikkataistelussa. Kissapetojen fanit kuuluvat sarjan uskollisimpiin ja heidän ansiostaan "Tulivuori" kuuluu Tolucan Bomboneran ohella sarjan vaikeimpien vierasstadioneiden joukkoon. Tigresin poikkeuksellisen suurella kotiedulla on tosin myös kääntöpuolensa, sillä joukkue on ollut viime vuosina melkoisen vaisu vierailija. Eräs joukkuen menestystoiveiden keskeisimpiä kysymyksiä onkin, pystyykö ryhmä muuttamaan tätä trendiä uuden luotsinsa alaisuudessa.

VEIKKAUS: Etukäteen melkoisen vaikeasti arvioitava ryhmä. Pelaajamateriaalin puolesta jopa mestaruus olisi mahdollinen, mutta Copa Libertadores-kiireet häiritsevät tällä kaudella. Joukkue lepuuttaneekin Pachucan lailla muutamassa ottelussa parhaimmistoaan.
Liguilla-paikkaan pitäisi silti olla hyvät saumat. Normaalikokoonpanolla pelattaessa sijoille 3.-5., pisteitä 27-29.

AVAINPELAAJAT: Nestor Silvera (h), Walter Gaitan (kk/h), Irenio Soares (kk/h), Claudio Suarez (kp), Hugo Sanchez (p)

MAAJOUKKUEPELAJAT 2004-2005: Hugo Sanchez (Mex), Omar Briceño (p, Mex), Jesús Olalde (h, Mex), Claudio Suárez (Mex)

EX-MAAJOUKKUEPELAAJAT / ARVOTURNAUKSET: Claudio Husain (kk, Arg MM 02)



AMÉRICA

Kotikaupunki ja osavaltio: Mexico City (Distrito Federal)
Stadion: Azteca
Liigamestaruudet (13): 1925, 1926, 1927, 1928, 1966, 1971, 1976, 1984, 1985, Prode 85, 1988, 1989, kesä 2002
CONCACAF-cup (4): 1977, 1987, 1990 ja 1992
Copa Libertadores: välierissä 2000 ja 2002

APERTURA 2004: Runkosarjan 13. (17 5 5 7 17- 23 20)

ARVIO: América kuuluu meksikolaisen nykyjalkapallon suuriin mysteereihin. Resurssiensa puolesta pääkaupungin suurseuran tulisi olla joka turnauksessa sarjan kärkikastissa, mutta syystä tai toisesta joukkueen onnistuu kausi toisensa jälkeen pettää miljoonien faniensa odotukset. Viime syksyn turnaus seurasi tätä kaavaa, sillä liguilla-paikka jäi Kotkilta jälleen kerran haaveeksi. Kesken sarjan valmennusvastuun saanut Mario Carrillo säilytti kuitenkin paikkansa lähinnä loppukauden pitkähkön tappiottoman putken ansiosta.

Carillo on päässyt tauon aikana rakentamaan oman pelifilosofiansa näköistä ryhmää ja hänen onkin onnistunut tehdä muutamia hyviä hankintoja. Suurimman ilon Américan kannattajien joukossa aiheutti tieto joukkueen symbolin Cuauhtémoc Blancon paluusta keltapaitojen ryhmään. Karismaattista hyökkääjää pidetään yleisesti Meksikon jalkapallon viimeisen vuosikymmenen loistavimpana tuotteena ja halutessaan hän on edelleen Américalle erinomainen vahvistus. Valitettavasti tulisieluinen pelaaja on ollut viime vuosina esillä runsaasti myös muista kuin jalkapalloilullisista syistä. Hyökkääjällä on taito ajautua erilaisiin konflikteihin ja tästä saatiin tuorein näyttö kauden alla, kun Blanco joutui käsirysyyn Tolucan Israel Lopezin kanssa yhdysvaltalaisella lentokentällä. Tähtihyökkääjä ei ole pelikentälläkään mikään enkeli, joten on varsin luultavaa, että mies menettää pelikieltojen vuoksi muutaman ottelun myös tulevalla kaudella. Myös muut Carilllon hankinnat ovat ainakin paperilla laatutavaraa. Syksyllä pahasti pettäneeseen kärkeen saatiin näet myös toinen vahvistus, kun taitava, mutta loukkaantumisista kärsinyt Kleber Pereira saapui seuraan vuoden sopimuksella. Brassihyökkääjä hankittiin Coapaan Blancon lailla Veracruzista. Aperturassa hyvin pitänyt alakerta sai puolestaan lisävoimaa, kun sarjan parhaisiin puolustajiin jo vuosia kuulunut chileläinen Ricardo Rojas teki paluun Kotkien riveihin.

Kaiken kaikkiaan Américalla on jälleen kasassa todellinen tähtisikermä, joka kuuluisi nimilistansa puolesta mestarisuosikkien joukkoon. Pelaajaryhmä on pullollaan nykyisiä ja entisiä maajoukkuemiehiä, joten laadun puutteeseen ei joukkue ainakaan kaadu. Erityisen vahvalta vaikuttaa Kotkien myrkyllinen hyökkäyskolmikko Blanco - Kleber - "Piejo" Lopez, joiden ansiosta Américan voi odottaa tekevän viime kautta selvästi enemmän maaleja. Rojasin ja nousevan maalivahtitähti Francisco Ochoan johtama vahva alakerta tarjoaa puolestaan hyvän perustan ryhmän aktiiviselle pelitavalle.

Kriitikot muistuttavat kuitenkin, että Kotkien tilanne on ollut samanlainen jo vuosikausien ajan ja siitä huolimatta menestys on kiertänyt sarjan ikuista alisuorittajaa kaudesta toiseen. Kompurointiin on olemassa aineksia nytkin, sillä arvostelijat väittävät, että Américasta ei voi puhua joukkueena, vaan rykelmänä taitavia yksilöitä. Lisäksi sen on kritisoitu olevan aivan liian riippuvainen supertähtensä Cuauhtémoc Blancon suorituksista. Myös kabinetin puolella on tuttuun América-tyyliin sekoiltu, sillä urheilutoimenjohtajaksi karkoitettu ex-päävalmentaja ei ole malttanut pitää näppejään erossa pelaajavalinnoista, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, kuka joukkuetta todella johtaa.

VEIKKAUS: Materiaali on sarjan eliittiä, mutta yllä mainitut tekijät saavat epäilemään riittävätkö eväät aivan runkosarjan kärkeen. Libertadores-karsinnan otteet eivät vakuuttaneet, mutta jos pelaa tasonsa mukaan niin voi yltää sijoille 3.-5. (27-29 p). Cuauhtémoc Blancon mukanaoloa kokoonpanossa on kuitenkin syytä seurata tarkalla silmällä.

AVAINPELAAJAT: Cuauhtémoc Blanco (h), Claudio Lopez (h), Ricardo Rojas (kp), Pavel Pardo (kk), German Villa (kk), Duilio Davino (p)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Rojas (Chi), Rodrigo Valenzuela (Chi), Blanco (Mex), Davino ( Mex), Pardo (Mex), Mario Pérez (p, Mex), Jesús Mendoza (h, Mex), Reinaldo Navia (h,Chi)*
* = sivussa koko Clausuran polvivamman takia

EX-MAAJOUKKUEPELAAJAT / ARVOTURNAUKSET: German Villa (Mex MM 02), Claudio Lopez (Arg MM 02)

HUOM: Televisa-yhtiö omistaa sekä Américan että Necaxan. Tämä herättää aika ajoin epäilyksiä sopivien ottelutuloksien järjestämisestä, mutta esim. Copa Libertadores-karsinnoissa tällaista ei nähty.



PACHUCA

Kaupunki ja osavaltio: Pachuca (Hidalgo)
Stadion: Hidalgo
Liigamestaruudet (6): 1905, 1918, 1920, talvi 1999, talvi 2001, Apertura 2003
CONCACAF-cup (1): 2002

APERTURA 2004: Liguillan 1. kierros. (Runkosarjassa 3. 17 9 5 3 30-19 32).

YLEISARVIO: Copa Libertadoresiin valmistautuva Tuzos on huseerannut ahkerasti siirtomarkkinoilla kooten liigan vahvimpiin kuuluvan yhdistelmän. Ajoittain hieman aneemiselta vaikuttava kärki on saanut aimo annoksen lisävoimaa, kun Meksikon maajoukkueen ykköstykki Jared Borgetti sekä hyvän kauden River Platessa pelannut paraguaylainen Nelson Cuevas saatiin houkutelluksi Hidalgolle puolen vuoden vuokrasopimuksilla. Entuudestaan vahvaa puolustusta ja keskikenttää on puolestaan vahvistettu maajoukkuetason miehillä, joten kokonaisuudessaan Pachucalla on kasassa erittäin vakuuttava pelaajapaketti.

Kotimaan mestaruuspokaalit jäänevät joukkueelta kuitenkin tällä kaudella nostamatta, sillä organisaation tähtäin on suunnattu selkeästi menestymiseen Copa Libertadores-cupissa. Kasassa oleva ryhmä on myös sen verran laadukas, että sillä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet selvittää itsensä ainakin kyseisen turnauksen playoffs-vaiheeseen. Kotoinen sarja jääneekin joukkueelta olosuhteiden pakosta lapsipuolen asemaan, mikä näkyy kauden aikana mm. avainkaluston lepovuoroina Etelä-Amerikan matkojen alla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Tuzos olisi heittänyt täysin pyyhkeen kehään Meksikon liigan osalta. Ryhmässä on sen verran leveyttä, että sen pitäisi kyetä AB-joukkueellakin ainakin taisteluun liguilla-paikasta. Varsinkin joukkueen vahvan alakerran uskoisi kestävän muutaman poissaolon. Sen sijaan kärjen osalta voi edessä olla vaikeuksia, mikäli Borgetti ja Cuevas saavat paljon lepovuoroja.

VEIKKAUS: Hankalasti arviotava ryhmä, sillä joukkue lepuuttanee parhaimmistoaan ainakin Copa Libertadores-otteluiden alla. Pachucan kohdalla vedonlyöjillä onkin erityisen suuri syy tarkkailla viime hetken kokoonpanotietoja. Runkosarjassa sijoille 3.-9 (24-29 p), riippuen minkälaista joukkuetta pääsääntöisesti käyttää.

AVAINPELAAJAT: Jared Borgetti (h), Miguel Calero (mv), Octavio Valdez (kk), Andres Chitiva (kk), Alberto Rodriguez (p), Nelson Cuevas (h)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Borgetti (Mex), Sergio Santana (h, Mex), Valdez (Mex), Calero (Col), Cuevas (Par), Ivan Hurtado (Ecu)

EX-MAAJOUKKUEMIEHET / ARVOTURNAUKSET: Alberto Rodriguez (p, Mex MM 02), Francisco Gabriel De Anda (p, Mex MM 02), Manuel Vidrio (p, Mex MM 02), Cesareo Victorino (kk, CA 01)


CRUZ AZUL

Kaupunki: México City (Distrito Federal)
Stadion: Estadio Azul
Liigamestaruudet: 1969, México 70, 1972, 1973, 1974, 1979, 1980, talvi 1997
CONCACAF-cup (5): 1969, 1970, 1971, 1996 ja 1997
Copa Libertadores: Loppuottelussa 2001. Hävisi mestaruuden Boca Juniorsille rangaistuspotkukilpailulla.

APERTURA 2004: Runkosarjan 16. (17 4 4 9 30-37 16 )

YLEISARVIO: Syysturnaus oli La Máquinan osalta totaalinen fiasko, joten joukkue vaihtoi odotetusti luotsia sarjan päätyttyä. Cementerosia loppukauden manageroinut José Luis Saldivar teki tilaa Ruben Omar Romerolle, joka oli tehnyt hyvää jälkeä Pachucan peräsimessä. Argentiinalaisen toivotaan palauttavan suurseuran kunnian päivät muutaman alavireisesti menneen turnauksen jälkeen. Mahdollisuudet tähän ovatkin olemassa, sillä nykyisiä ja entisiä maajoukkuemiehiä pullisteleva pelaajaryhmä on kykyjensä mukaan pelatessaan hyvää Liguilla-tasoa.

Pari-kolme runkomiehiin kuulunutta pelaajaa on tosin lähtenyt joukkueesta tauon aikana, mutta heidät on onnistuttu korvaamaan uusilla tulokkailla. Kärjestä poistui maalintekovoimaa, sillä kahden edellisen kauden ykköstykki Luciano Figueroa ja loukkaantumisista kärsinyt Marcelo Delgado palasivat Argentiinaan. Estadio Azulin on jättänyt myös keskikentän runkokalustoon kuulunut ex-maajoukkuemies Cesareo Victorino. Heidän tilalleen on saatu kuitenkin todella laadukkaita pelaajia. Puumista kaapattiin joukkueen playoff-sankari Francesco "Kikín" Fonseca, joka on seura- ja maajoukkue-esitystensä perusteella kykenevä paikkaamaan Figueroan jättämän aukon. Yhtä tärkeänä voi pitää sitä, että karismaattinen Kikin on noussut lyhyessä ajassa Chelito Delgadon rinnalle ikoniksi, jonka ympärille menestyvä Cruz Azul voidaan rakentaa. La Máquinan faneja ilahduttaa myös tieto Carlos Pavonin saapumisesta pääkaupungin suurseuran riveihin. Hondurasin maajoukkuemies kärsii tosin pelituntuman puutteesta, mutta rytmin löytyessä hyökkääjä pystyy edelleen tavoittelemaan 6-8 maalin kautta. Myös keskikentälle ja puolustukseen on tullut lisäverta. Edelliselle hankittiin River Platen taitava laituri Gabriel Pereyra, jonka uskotaan lisäävän selkeästi keskikentän hyökkäysvoimaa. Viime kaudella pahasti vuotanutta alakertaa tilkitsemään ostettiin puolestaan kokenut maajoukkuejyrä Salvador Carmona, joka saapuu seuran Chivasista.

Kaiken kaikkiaan La Máquinalla on kasassa vahva joukkue ja sen voi olettaa kohentavan selvästi sarjasijoitustaan. Varsinkin hyökkäyssuuntaan ryhmä vaikuttaa pätevältä. Maajoukkuemiehiä pursuava keskikenttä on taitava ja sen pitäisi pystyä ruokkimaan joukkueen laadukasta kärkeä kiitettävään tahtiin. Hyökkäyksen kärkenä toimii joukkueen supertähden Chelito Delgadon ja Kikinin muodostama parivaljakko, mikä tietää kiireisiä hetkiä vastustajien puolustukselle. Edellinen on joukkueelleen äärimmäisen arvokas, sillä argentiinalainen pystyy sekä tasaiseen viimeistelyyn että luomaan tilanteita kanssapelaajilleen. Ex-laituri on myös osoittanut kykenevänsä ratkomaan otteluita yksin, mikäli tilanne niin vaatii. Kärkeen nostetulta Chelitolta voikin odottaa yli 10 maalin kautta, kun taas Kikin on onnistuessaan hyvinkin kykeneväinen 7-8 osuman kauteen. Joukkueen kärjessä on Pavonin tulon myötä myös leveyttä, joten maalinteon ei pitäisi olla La Máquinalle tällä kaudella ongelma.

Cementerosin tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että syysturnauksessa katastrofaalisesti pettänyt puolustus kohentaisi otteitaan tulevan kauden aikana. Eväät ovat tähänkin olemassa, sillä Salvador Carmonan hankinnan ja Ricardo Osorion sairastuvalta paluun myötä alakerran linjaan on saatu lisää laatua. Kun tolppien välissä pomppii vielä sarjan parhaisiin maalivahteihin kuuluva Oscar "Conejo" Perez, niin voisi kuvitella, että oma verkko ei heilu kevätturnauksessa aivan viime kauden malliin. Täysin tiiviiksi ei alakertaa voi tosin vieläkään kehua, sillä varsinkin herrat Lussenhoff ja Huiqui sortuvat edelleen alokasmaisiin virheisiin.

VEIKKAUS: Parantaa selkeästi sijoitustaan ja omaa hyvät saumat liguillaan. Joukkueen lohko on tosin vaikea, mutta jos ryhmä raivaa tiensä playoffseihin, se saattaa olla mestaruustaiston musta hevonen.
Runkosarjassa sijoille 6.-9., pisteitä 24-27.

AVAINPELAAJAT: Cesar Delgado (h/kk), Francesco Fonseca (h), Oscar Perez (mv), Salvador Carmona (p), Miguel Zepeda (kk), Rafael Garcia (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Delgado (kk, Arg), John Javier Restrepo (kk, Col), Fonseca (h, Mex), Perez (mv, Mex), Carmona (p, Mex), Ricardo Osorio (p, Mex), Aaron Galindo (p, Mex), Zepeda (kk/h, Mex), Carlos Pavon (h, Hon)



MORELIA

Kaupunki ja osavaltio: Morelia (Michoacán)
Stadion: José María Morelos y Pavón ("Estadio Morelos")
Liigamestaruudet (1): talvi 2000
Copa Libertadores: puolivälierissä 2002

APERTURA 2004: Runkosarjan 10. (17 6 4 7 29-30 22)

YLEISARVIO: Morelian viime kaudet ovat menneet valjusti, sillä Monarkkien viimeisestä playoffspaikasta on vierähtänyt aikaa jo kaksi vuotta (4 turnausta). Tämä putki saattaa nyt katketa, sillä seura on tehnyt tauon aikana hyviä hankintoja, jotka ovat vahvistaneet organisaatiota merkittävällä tavalla. Eräänä tärkeimmistä voi pitää Ricardo "Tuca" Ferretin houkuttelemista Monarkkien käskyttäjäksi. Brassiluotsi uskoo kuriin ja työntekoon ja mikäli runkopelaajien piiristä tihkuneisiin viesteihin on luottaminen, niin joukkueen yhteishenki, työmoraali ja tavoitteeseen sitoutuminen on uuden kauden alla aiempaa korkeammalla tasolla.

Myös pelaajapuolella on tehty arvokkaita hankintoja. Kolumbialaissentteri Luis Gabriel Reyn kaappaaminen Atlantelta kuuluu joulutauon merkittävimpiin siirtoihin, sillä mies lukeutuu kiistatta sarjan parhaiden hyökkääjien joukkoon. Kolumbialainen vietti Potros de Hierron riveissä kaksi vuotta takoen seuralle tänä aikana 43 maalia 76 ottelussa. Morelian kärki vaikuttaakin tällä hetkellä erittäin tulivoimaiselta, sillä Reyn parina viilettää Rafael Marquez, joka iski Monarkeille viime kaudella 11 osumaa ollen sarjan kärkiviimeistelijöiden joukossa. Kun keskikentältä antavat vielä tukea hyvin paikkoja järjestelevä ja myös viimeistelyyn pystyvä Damian Alvarez sekä Fernando Arce, niin Morelian fanit odottavatkin tulevan kauden maalijuhlia jo vesi kielellä.

Puolustus oli puolestaan viime kaudella joukkueen akilleen kantapää, sillä vain viidellä ryhmällä oli Moreliaa vuotavampi alakerta. Tähän voi odottaa ainakin pientä kohenemista, sillä Ferreti on yleensä saanut luotsaamansa joukkueet puolustamaan tiiviisti. 2000-luvulla Tucan joukkueet ovat olleet yhtä poikkeusta lukuunottamatta aina viiden parhaiten puolustavan seuran joukossa ja kolmasti brassivalmentajan manageroima seura on ollut ko. listan kärjessä. Voikin olettaa, että Tuca saa organisoitua myös Monarkkien alakerran paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä vähentänee myös oman verkon pöllyämistä. Alakerran tiivistämistä auttanee myös River Platesta hankittu, joukkueen avauskalustoon kuulunut toppari Javier Nasuti.

VEIKKAUS: Kerää enemmän pisteitä ja on mukana Liguilla-taistelussa. Playoffs-paikka saattaa tosin olla kovan työn alla vaikean lohkon takia. Runkosarjassa 6.-9., pisteitä 24-27.

AVAINPELAAJAT: Luis Gabriel Rey (h), Rafael Marquez (h), Damian Alvarez (kk/h), Omar Trujillo (kp,c), Moises Muñoz (mv)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005: Rey (Col), Muñoz (Mex), Marquez (Mex U 23/Oly), Julio Cesar García (kk, Per)



ATLANTE

Kaupunki ja osavaltio: México City (Distrito Federal)
Stadion: Azteca
Liigamestaruudet (4): 1932, 1941, 1947 ja 1993
CONCACAF-cup: 1983

APERTURA 2004: Liguillassa välierissä. (Runkosarjan 7. 17 7 3 7 27 33 24).

YLEISARVIO: Uuden kunnianhimoisen omistajan saanut Potros lukeutuu sarjan voimakkaimmin muuttuneisiin ryhmiin. Pelaajia on tullut ja mennyt, mutta pääosa muutoksista on tapahtunut rivi- tai penkkimiesten tasolla. Kokonaisuudessaan vaikuttaisikin siltä, että joukkueen perusluokka on pysynyt tauon aikana ennallaan.

Pari runkokalustoon kuuluvaa pelaajaa on tosin karistanut Aztecan pölyt jaloistaan, mutta heidät on onnistuttu korvaamaan uusilla vahvistuksilla. Lähtijöistä tärkein on tähtihyökkääjä Luis Gabriel Rey, joka takoi seuralleen viime kaudella - liguilla mukaan luettuna - 12 osumaa. Sentterin lähtö rikkoo sarjan vaarallisimpiin kuuluneen kärkiparin, sillä kolumbialaisen saumaton ja tehokas yhteistyö Sebastian "Chamagol" Gonzalezin kanssa oli eräs Atlanten syömähampaista. Jonkun verran leveyttä kärjestä vie lisäksi Fernando Martelin poistuminen, joskin chileläinen oli viime kaudella lähinnä penkkimiehen roolissa. Ryhmän konehuoneesta on puolestaan kadonnut voimaa, kun keskikentän ankkuri José Joel Gonzalez vaihtoi Monterreyn riveihin. Atlante vaikuttaisi kuitenkin saaneen varsin päteviä kavereita poistuneiden pelaajien tilalle. Reytä saapui korvaamaan chileläinen Patricio Galaz, joka voitti viime vuonna FIFA:n kultaisen kengän takomalla yli 40 osumaa Cobreloalle. Pato tuntee Chamagolin Chilen maajoukkueympyröistä, joten sopeutuminen uusiin kuvioihin ei tuottane miehelle ylivoimaisia vaikeuksia. Keskikentän puolustavan pelaajan rooliin on puolestaan nostettu useita ehdokkaita, joten myös "Chicaritoksen" korvaaminen onnistunee Potros de Hierrolta. Joukkueen horjuva alakerta on puolestaan hankittu lisävomaa, kun pari kokenutta maajoukkuetason pelaajaa saapui Atlanten riveihin.

Kaiken kaikkiaan liguillaan vakiokalustoon viime kaudet kuuluneella Atlantella vaikuttaisi olevan kasassa edelleen hyvä ryhmä, joten joukkueella on täydet mahdollisuudet taistella jälleen playoffs-paikasta. Varsinkin ryhmän hyökkäysvoima vaikuttaa vahvalta, sillä seuran ykköstykki Chamagolilta voidaan odottaa kaudesta toiseen yli 10 maalin turnausta. Pato Galaz antoi puolestaan faneille vakuuttavan näytön kyvyistään interliigassa. Chileläinen iski turnauksessa pari maalia, vaikka miehen yhteisharjoitukset uusien pelikavereiden kanssa olivat käytännössä olemattomalla tasolla. Kun keskikentän Diego Garay ja Victor Pacheco vielä tukevat kärkeä tehokkaasti, voi Atlanten odottaa tekevän myös tällä kaudella runsaasti maaleja

Joukkueen puolustus ei sen sijaan herätä kovin suurta luottamusta. Atlanten oma verkko soi ahkerasti viime turnauksessa ja sama tahti on jatkunut myös uuden kauden alla. Vuotava alakerta on osittaista seurausta seuran hyökkäysvoittoisesta pelitavasta, mutta oman vastuunsa päästettyjen maalien korkeasta määrästä saa kantaa myös puolustuksen keskinkertainen miehistö. David Oteon ja Ninrod Medinan tulo saattaa tiivistää alakertaa jonkun verran, mutta tästä huolimatta joukkueen loistavalla maalivahdilla Federico Vilarilla lienee edessään varsin työntäyteinen kausi.

Atlantesta puhuttaessa on syytä nostaa esiin myös seuran kannatuspohjaongelmat. Joukkue on vaihtanut viime vuosina ahkeraan stadionia etsiessään itselleen kotia, mutta yleisömäärät ovat jääneet kaikkialla melko valjuiksi. Potros de Hierro palasikin viime vuonna takaisin kolkolle Aztecalle, jossa ei saada 10-15 000 kannattajan voimalla kovinkaan suurta painetta vieraita kohtaan. Eräät vierailijat voivat vetää Colosseo de Ursulalle jopa niin paljon omia fanejaan, että Atlanten vaisu kotietu katoaa kokonaan. Tyyppiesimerkki tällaisesta joukkueesta on Meksikon suosituin seura Guadalajara, jonka fanit muuttivat Aztecan katsomot punavalkoiseksi mereksi toissa kauden liguilla-kamppailussa.

VEIKKAUS: Kamppailee liguilla-paikasta. Pisteitä 24-27, runkosarjassa sijoille 6.-9.

AVAINPELAAJAT: Sebastian Gonzalez (h), Patricio Galaz (h), Diego Garay (kk), Federico Vilar (mv)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Gonzalez (Chi), Galaz (Chi), Ninrod Medina (p,Hon), David Oteo (p, Mex), Victor Pacheco (kk, Col)



MONTERREY

Kaupunki ja osavaltio: Monterrey (Nuevo León)
Stadion: Tecnológico
Liigamestaruudet: Torneo Mexico 86, Clausura 2003
Copa Libertadores: karsiutui alkulohkossa 1999

APERTURA 2004: Hopeaa. (Runkosarjan 6. 17 8 3 6 36-34 27)

YLEISARVIO: Monterreyn ryhmässä on ollut joulutauon aikana kuohuntaa, sillä sarjan maalikuninkuuden voittanut Guillermo Franco on haikaillut siirtoa lihavampien palkkapussien ääreen. Argentiinalaisen toivoma kauppa ei kuitenkaan toteutunut seurajohdon asettamaan takarajaan mennessä, joten joukkueen ykköstykki sai määräyksen haudata muuttohaaveensa ainakin tämän kevään osalta. Mies ei ole mukisematta niellyt tätä päätöstä, mutta hänet nähtäneen avauskokoonpanossa, kun sarja pyörähtää käyntiin.

Merkittäviä pelaajia ei ole Monterreystä lähtenyt, sen sijaan seura on itse tehnyt kauden alla pari hankintaa. Pyrkimyksenä oli saada kärkeen leveyttä ja kohtuullisen maalintekijän maineessa olevan Carlos Casartellin houkutteleminen Tecille toteuttaa tämän tavoitteen ainakin osittain. Lisää kilpailua kärkipaikoille tuo myös brassiässä Alex Fernandesin toipuminen pitkäaikaisesta polvivammastaan. Mikäli mies on lähelläkään entistä tasoaan, niin hänestä on vielä paljon iloa Monterreylle.

Rayadosin hyökkäyspeli onkin varsin hyvällä mallilla ja maalinteko ei liene joukkueelle ongelma Clausurassakaan. Hieman hämmästystä herättää sen sijaan se, ettei Miguel Herrera ole tehnyt elettäkään vahvistaakseen joukkueensa huteraa alakertaa. Managerin pelifilosofian mukaan hyökkäys tuntuu tosin olevan paras puolustus, mutta olisi luullut, että kaksi maalia ottelua kohden päästäneen siivilän tilkitseminen olisi ollut tavoitteista tärkeimpiä. Kun näin ei ole käynyt niin maaliverkot lienevät tötteröllä kentän molemmissa päissä myös Monterreyn tämän kauden otteluissa.

Kokonaisuutena Herreralla on käytössä varsin laadukas ryhmä, joka voi materiaalinsa puolesta tähdätä ylemmän keskikastin sijoitukseen ja Liguilla-paikkaan. Francon lähtö tai voimakkaana iskevä "finalisti-kirous" (ks. Pumas) ovat selkeimmät uhkakuvat, jotka saattavat romuttaa tämän tavoitteen. Playoff-paikan hankkimista edesauttaisi myös se, että joukkue saisi kohennettua edes hieman vaisua vieraskuntoaan. Rayadoshan on ollut perinteisesti hyvin kotiriippuvainen seura ja sama trendi jatkui myös Herreran avauskaudella. Monterrey keräsi Aperturassa 81 prosenttia runkosarjan pisteistään Tecillä, minkä myötä ryhmä lukeutui myös sarjan surkeimpiin vierailijoihin.

VEIKKAUS: Runkosarjan 6.-9. Liguilla-paikka on joukkueella hyvin haarukassa.

AVAINPELAAJAT: Guillermo Franco (h), Jesús Arellano (kk,c), Luis Ernesto Perez (kk), Walter Erwiti (kk), Argemiro Veiga (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Arellano (Mex), Perez (Mex)



GUADALAJARA (Chivas):

Kaupunki ja osavaltio: Guadalajara (Jalisco)
Stadion: Jalisco
Liigamestaruudet (10): 1957, 1959, 1960, 1961, 1962, 1964, 1965, 1970, 1987, kesä 1997.
CONCACAF-cup: 1962
Copa Libertadores: alkulohko 1998

APERTURA 2004: Liguillan 1. kierros. (Runkosarjassa 5. 17 8 5 4 34-22 29)

YLEISARVIO: Talousvaikeuksista kärsivä Chivas jatkaa käytännössä viime kauden miehistöllään, sillä Salvador Carmonan lähtöä lukuunottamatta joukkueen pelaajaryhmässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Liguillaa ajatellen jatkuvuus on positiivinen asia, sillä periaatteessa nykyryhmä on täysin kykenevä kamppailemaan playoff-paikasta myös tänä keväänä. Guadalajaran alkukauden tähtäin lienee kuitenkin Copa Libertadoresin jatkokarsinnoissa, joissa joukkue kohtaa perulaisen Ciencianon. Mikäli joukkue raivaa tiensä varsinaiseen turnaukseen, tämä ei voi olla näkymättä seuran liigamenestyksessä.

Tämä johtuu siitä, että Chivas operoi moniin kilpailijoihinsa verrattuna melko kapealla ryhmällä.
Joukkueen avauskalusto riittää sinällään varsin hyvin liguillaan-taistoon, mutta penkiltä ei tahdo useinkaan löytyä täysimääräisiä korvaajia poissaolijoille. Näin ollen joukkue voikin olla vaikeuksissa, mikäli loukkaantumissumat tai Copa Libertadoresin vaatimat avainpelaajien lepuutukset osuvat kohdalle.
Rebano Sangradon pelaajakaartia tarkasteltaessa on myös todettava, että siltä tuntuisi puuttuvan lisäksi se viimeinen ripaus aivan sarjan terävimmälle huipulle vievää laatua.
Tämä on osittaista seurausta siitä, että organisaatio noudattaa tiukkaa politiikkaa, jonka mukaan se palkkaa ryhmäänsä vain meksikolaisia pelaajia. Joukkue antaakin tätä kautta tasoitusta muille playoffs-ehdokkaille, jotka pääsevät nauttimaan eteläamerikkalaisten taitureiden palveluksista.

Ulkomaan apu olisi tarpeen varsinkin kärjen osalta, joka on raitapaidoilla hieman tasapaksun oloinen. Muista liguilla-ehdokkaista poiketen Chivasilla ei olekaan riveissään selkeää huipputykkiä, joka kantaisi ryhmää läpi vaikeiden jaksojen. Tätä manttelia on tyrkytetty lähinnä Bofo Bautistalle ja Omar Bravolle, mutta molempien ura on ollut hieman laskusuunnassa ja he vaikuttavat nykykynnossaan parhaimmillaankin 6-8 osuman miehiltä. Myös kolmas vakiokärki Paco Palencia on ollut hieman alavireinen sitten Cruz Azulin päiviensä, joten hänestäkään on tuskin hyökkäyksen säihkyväksi johtotähdeksi. Chivasin onneksi seurasta löytyy jokunen muutamaan maaliin pystyvä pelaaja em. kolmikon ulkopuolelta, mikä kompensoi hieman seuran tylppää hyökkäystä. Osumia voi odottaa tulevallakin kaudella ainakin Miguel Sabahilta, sekä keskikentän suurilta tähdiltä Ramón Moralesilta sekä Alberto Medinalta.

Hieman vaisun kärjen vastapainona joukkueella on puolestaan varsin mukavan oloinen puolustus. Alakerran johtajana toimii seuran tähti, Oswaldo Sanchez, joka on osoittanut pystyvänsä pelastamaan seuralleen pisteitä haamutorjunnoillaan. Hyvää tukea veskarille antavat miehen maajoukkuekaverit Francisco Rodriguez ja Carlos Salcido, jotka ovat nousseet Ricardo La Volpen aikana El Trin vakiomiehiksi. Kun alakerran muukin kalusto on kelvollista liigatasoa, Chivasilla on normaalioloissa käytössään hyvä kivijalka Liguilla-taistelua varten. Pientä varjoa alakerran toiminnan ylle heittää kuitenkin tieto siitä, että Sanchez menettänee muutaman alkukauden ottelun. Mies kärsii näet olkapäävammasta, jotka ovat tunnetusti hitaita paranemaan. Guadalajara joutuneekin turvautumaan alkukaudella nuoreen Alfredo Talaveraan, joka ei kykene paikkaamaan ykkösvahtia ainakaan täysimääräisesti.

Guadalajarasta keskusteltaessa on pakko nostaa esiin myös joukkueen erikoislaatuinen asema Meksikon jalkapalloilussa. Chivas on Meksikon suosituin seura ja tästä johtuen sille riittääkin runsaasti kannattajia myös vierasotteluissa. Seuran suuri suosio on saanut aikaan myös paljon parran pärinää kiistanalaisista tuomariratkaisuista keskusteltaessa. Raitapaitoja kannattavien pillipiipareiden väitetään näet suosivan joukkuetta ratkaisuissaan, kun taas seuran arkkivihollisen Américan fanituomareiden spekuloidaan viheltävän Rebano Sangradoa vastaan. Konkreettista näyttöä korruptiosta ei ole, mutta kieltämättä Chivasin otteluissa on nähty parin viime vuoden aikana muutamia varsin mielenkiintoisia tuomariratkaisuja.

VEIKKAUS: Joukkueen avauskokoonpanon materiaali riittää normaalioloissa liguilla-paikkataistoon. Seura etenee kuitenkin tällä kaudella varsin todennäköisesti Copa Libertadoresiin ja kapean ryhmän eväät eivät riitä kahden turnauksen täysivoimaiseen läpikahlaamiseen. Sarjasijoitus pudonneekin tästä syystä jonkun verran. Runkosarjassa pisteitä 23-24, mikä riittänee sijoille 10-11. Kun joukkueen lohko on etukäteen arvioituna vielä erittäin kova, niin playoffs-paikan saavuttaminen tuntuu tänä keväänä vaikealta.

AVAINPELAAJAT: Oswaldo Sanchez (mv), Ramón Morales (kk), Alberto Medina (kk), Alfonso Bautista (h), Omar Bravo (h), Francisco J Rodriguez (p)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005: Sanchez (Mex), Francisco J. Rodriguez (p, Mex), Carlos Salcido (p, Mex), Morales (Mex), Medina (Mex), Bautista (Mex), Bravo (Mex), Palencia (Mex)



JAGUARES DE CHIAPAS

Kaupunki ja osavaltio: Tuxtla Gutierrez (Chiapas)
Stadion:Víctor Manuel Reyna
Liigamestaruudet: -

APERTURA 2004: Runkosarjan 15. (17 4 6 7 20-29 18 )

ARVIO 2004: Kausi oli Jaguaareille pettymys, sillä erinomaisesti menneen kevätturnauksen - runkosarjan voitto - jälkeen joukkue tavoitteli jälleen playoffs-paikkaa. Ryhmän maalinteko oli kuitenkin tahmeaa, minkä myötä Chiapas lukeutui koko kauden ajan sarjan häntäpään valvojiin. Heikosti menneen turnauksen jälkeen joukkue vajosi alaspäin myös putoamistaulukossa, mutta kovin akuutiksi ei putoamisvaaraa voi vielä kutsua.

Joulutaukouutisten perusteella vaikuttaisi siltä, että seuralla on tällä kertaa edessään positiivisempi kausi. Chiapas on tehnyt pari hyvää hankintaa ja ainakin Copa Libertadores-karsintojen pelien perusteella näyttäisi siltä, että ryhmä on taas saanut oman, tuloksia tuovan pelityylinsä takaisin raiteilleen. Joukkueen perustaktiikkahan nojaa koko joukkueen armottomaan taisteluun, joka kulminoituu hyvin organisoidussa ja tiiviissä puolustuspelaamisessa. Taktiikan toisena kulmakivenä on nopea vastaiskupeli, johon jaguaarit turvautuu varsinkin vieraskentillä pelatessaan. Joukkue ei sinänsä kuulu sarjan laadukkaimpiin, mutta siihen kuuluvat pelaajat ovat omaksuneet managerinsa José Luis Trejon opit hyvin, mikä tekee Naranjasta vaikeasti voitettavan ryhmän.

Kuten yllä todettiin, niin viime syksynä Trejon perustaktiikka ei toiminut lähinnä tehottoman kärjen vuoksi. Tauon aikana joukkue on saanut kuitenkin kovan vahvistuksen, sillä huipputärkeäksi keväällä 2004 osoittautunut Sebastiao "Didi" Pereira palaa Naranjan riveihin puolen vuoden tauon jälkeen. Didi muodosti menestyksekkään kevätturnauksen aikana vaarallisen kärkiparin Salvador Cabañasin kanssa ja kauden alla pelattujen Copa Libertadores-karsintojen perusteella miesten yhteispeli toimii entisellä tavallaan. Joukkueen viimeistelytehon voikin olettaa paranevan tulevalla kaudella, minkä myötä mm. lukuisat kotitasapelit voivat kääntyä taas voitoiksi. Myös joukkueen entuudestaan vahvaa puolustusta on tiivistetty, kun Chilen maajoukkueessakin esiintynyt kovaluinen toppari Ismael Fuentes liittyi jaguaarien riveihin.

Kauden alla näyttääkin siltä, että kissapedoilla on mahdollisuutensa tunkea taas kuokkavieraana liguilla-pitoihin. Kompaktin ryhmän playoffstoiveet nojaavat tuloksia tuovaan - joskaan ei niin kauniiseen - pelitapaan sekä Viktor Manuel Reyna-stadioniin, jolla jaguaarit nauttivat poikkeuksellisen suuresta kotiedusta. Joukkueen kotikaupungissa Tuxtla Gutierrezissa vallitsevat näet kuumankosteat olosuhteet, jotka tekevät jaguaarien kotistadionista läkähdyttävän paikan monille ylänköseutujen vierasjoukkueille. Erinäinen vierasryhmä onkin uupunut pahemman kerran otteluiden toisella puoliajalla, mikä antaa isännille mukavaa lisäetua voittoa tavoiteltaessa.

VEIKKAUS: Runkosarjassa sijoille 10-11. ja pisteitä 23-24. Liguilla-paikka on mahdollisuuksien rajoissa, varsinkin kun joukkueen lohko ei ole sarjan vaikeimmasta päästä.

AVAINPELAAJAT: Salvador Cabañas (h), Sebastiao "Didi" Pereira (h), Jose Damasceno "Tiba" (kk), Melvin Brown (p), Ismael Fuentes (p), Adrian Garcia (p)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005: Ismael Fuentes (p, Chi CAm 04),

EX-MAAJOUKKUEMIEHET / ARVOTURNAUKSET 2000-04: Brown (p, Mex MM 02), Heriberto R Morales (p, Mex CAm 01)

Loistavaa tavaraa!!!! Jos jaksat/pystyt pitämään keskustelua yllä ensin ko. sarjasta itsestään, niin eiköhän kiinnostuneita sarjasta ala löytymään foorumilta.

Aivan mahtavaa!!!
Upeaa työtä!

Olen täysin samaa mieltä siitä, että kyllä kiinnostuneita alkaa löytyä, kun pari tuollaista tietopakettia täräyttää kehiin.

Itse olen muutavan vuoden kyseistä liigaa toisella silmällä seuraillut.
Kiinnostus taas heräsi enemmän...

Hyvä alkupaketti!Täältä löytyy kyllä kiinnostusta kyseessä olevaan sarjaan.Btw, mistä tuollaista informaatiota löytää??Netistä ei ainakaan englanniksi ole silmään sattunut??Ja espanja kun ei taivu

Oho, hieno !

Komeaa työtä!

Loistavaa, todellakin!
Tällaista panostusta harvemmin näkee ja työn tekee vielä hienommaksi tuo sarjan tuntemattomuus.

Voitko kertoa vähän lisää yleensä siitä, mille bookkereille saa parhaat pelit ja kuinka omat vetosi ovat sarjaan menneet jne. Mikä on käsityksesi siitä, kuinka hyvin bookkerit ovat ko. sarjan kanssa hajuilla? Äkkiseltään voisi kuvitella ettei Meksikon liigaa kovin hyvin tunneta, mutta voin olla (taas kerran) väärässäkin.

T: Neo

P.S Toivottavasti heittelet myös vihjeitä 8)

Pistetääs hieman omia arvailuja liikkeelle tulevalle viikonlopulle.


Toluca-Chivas 45-24-31
Cruz Azul-Monterrey 48-31-21
Veracruz-Morelia 48-18-33
Tigres-Necaxa 45-30-25
Dorados-Puebla 54-23-23
Atlas-Jaguares 45-30-25
Pachuca-Pumas 34-39-27
America-Santos 51-29-20
Tecos-Atlante 38-24-39

Loistava paketti! Mistä ihmeestä noin paljon faktaa oot hankkinu?! Itse olen 3 viikon päästä Cityyn lähdössä ja sunnuntaina 20.2 tarkoitus mennä katsastamaan Pumas-Tigres matsia!

Meksiko previkka, osa 2

PUEBLA

Kaupunki ja osavaltio: Puebla (Puebla)
Stadion: Cuauhtémoc
Liigamestaruudet: 1983, 1990
CONCACAF-cup: 1991
Putoamistaulukko: 17. 102 p : 95 ottelua = 1.0737

APERTURA 2004: runkosarjan 12. (17 5 6 6 17-23 21)

YLEISARVIO: La Franja on kuulunut viime vuodet sarjan kellarikerroksen vakiokalustoon, joten joukkueella on jälleen edessään jokakeväinen putoamistaistelu. Omien tekemistensä ohella Pueblan on seurattava tässä kääpiöiden taistossa erityisesti UAG:n otteita, sillä kolmannen putoajakandidaatin Doradoksen pistekeskiarvo on altis nopeille muutoksille joukkueen vähäisen ottelumäärän takia.

Muiden putoamishetteikössä tarpovien seurojen tapaan myös Puebla on pyrkinyt vahvistamaan ryhmäänsä ja näyttäisi onnistuneen tässä koko lailla hyvin. Joukkueen ponneton hyökkäys on saanut lisävoimaa, kun ex-maajoukkuehyökkääjä Antonio De Nigris ja laituri Joel Soto saapuivat seuraan joulutauon aikana. Vahvistukset olivatkin tarpeen, sillä Puebla on lukeutunut jo vuosia sarjan tehottomimpien ryhmien joukkoon ja viime syksynä joukkue sai aikaiseksi säälittävät 12 pelitilannemaalia. De Nigriksen tulon pitäisi auttaa maalinteko-ongelmissa, sillä Once Caldaksen ex-hyökkääjä on osoittanut kykenevänsä viimeistelyyn tällä tasolla. Sentteri on tosin hieman ailahtelevaisen pelaajan maineessa, mutta hänen saapumisensa antanee tukea Ignacio Quinterokselle, joka on saanut vastata pitkälti yksin La Franjan tulivoimasta muutaman viime kauden aikana. Chileläinen on kantanut tätä manttelia vähintäänkin kohtuudella, mutta muu hyökkäyskalusto onkin ollut sitten koko lailla saamatonta. Tämä on jossain määrin yllättävää, sillä joukkueen pelaajakaartista löytyy mm. Frankie Oviedon ja Jair Garcian kaltaisia maajoukkuekokemusta omaavia miehiä, joiden luulisi heiluttavan verkkoa hieman säännöllisemmin. Molempien ruuti on ollut kuitenkin viime vuodet melko märkää.

Myös alakertaan on hankittu uutta verta, sillä seuran on onnistunut houkutella riveihinsä Kolumbian maajoukkueen vakiokalustoon kuuluva Gerardo Bedoyan. Kolumbialainen tuo ryhmään ennen kaikkea leveyttä, sillä Hierron, Moscorron ja Sánchezin varaan rakennettu puolustus kuului jo entuudestaan Pueblan valttikortteihin. Joukkue päästikin syysturnauksessa viidenneksi vähiten maaleja ja on luultavaa, ettei La Franjan verkko soi kovin ahkeraan myöskään Clausuran aikana.

Pueblan säilymismahdollisuuksia puntaroidessa voi todeta, että joukkueella on käytössään kohtuullisen vahva ryhmä. Pelaajakaarti on häntäpään joukkueeksi laadukas, sillä ryhmästä löytyy peräti kymmenen maajoukkuekokemusta omaavaa pelaajaa. Osa näistä alkaa tosin jo ikääntyä ja kangistua, mutta heidän pitkästä pelikokemuksestaan on kuitenkin Pueblalle hyötyä 17 kierroksen mittaisessa putoamistaistelussa. Kun valmentaja Juan Paloun on onnistunut vielä hankkia sarjatauolla joukkueeseen lisää laatua, niin ennusmerkit uuden kauden alla vaikuttavat varsin suosiollisilta. Vaikuttaakin siltä, että jos joukkue pelaa tasollaan, niin se hilaa itsensä kuiville jopa suhteellisen helposti.

VEIKKAUS: Kohtuullisen vankka ryhmä, jota on aavistuksen vahvistettu tauon aikana. Harjoituskauden ja avauskierrosten esitykset ovat olleet erittäin lupaavia. Jos jatkaa samlla tasolla, niin kerännee yli 20 pisteen potin, joka riittää sarjapaikan uusimiseen. Runkosarjassa sijoille 12.-13. pisteitä 20-22.

AVAINPELAAJAT: Ignacio Quinteros (h), Antonio De Nigris (h), Frankie Oviedo (kk), Carlos Caballero (kk), Ignacio Hierro (p), Gerardo Bedoya (p), Eudalio Arriaga (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005: Oviedo (Col), Bedoya (Col), Arriaga (Col), Quinteros (Chi)

EX-MAAJOUKKUEMIEHET / ARVOTURNAUKSET 2000-04: Gabriel Caballero (kk, Mex MM 02), Sigifredo Mercado (p, Mex MM 02), Antonio De Nigris (h, Mex CAm 01), Ignacio Hierro (p, Mex CAm 01)



SANTOS

Kaupunki ja osavaltio: Torreón (Coahuila)
Stadion: Corona
Liigamestaruudet: talvi 1996, kesä 2001
Copa Libertadores: 2. kierros 2004

APERTURA 2004: Runkosarjan 14. (17 5 3 9 22-22 18)

YLEISARVIO: Santoksen ensimmäinen kausi ilman Jared Borgettia meni odotetun vaisusti, sillä seuran symbolin lähtö on jättänyt ammottavan aukon joukkueen peliin. Laguenerosin pistepottia voi silti pitää lievänä pettymyksenä, sillä seuran olisi kuvitellut yltävän heikentyneenäkin yli 20 pisteen kauteen. Laihalle pistepussille löytyy tosin varsin selkeä selitys, sillä joukkue oli syysturnauksen vieraspeleissään vielä normaalitasoaankin surkeampi. Joukke keräsi kauden vieraspeleistään kasaan peräti yhden pisteen.

Kovin suuria eivät Santokseen kohdistuvat odotukset ole uudenkaan kauden alla, sillä joukkueen nykyryhmä on luokaltaan varsin keskinkertainen. Seuran talousongelmat vaikeuttavat puolestaan uusien pelaajien hankkimista, joten valmiita tähtipelaajia ei Coronalle nykytilanteessa voida ostaa. Lagueneros onkin liikkunut siirtomarkkinoilla varsin maltillisesti, mutta organisaation on onnistunut kuitenkin tehdä pari kiintoisaa hankintaa, joiden uskotaan lisäävän joukkueen hyökkäysvoimaa.

Tähän onkin tarvetta, sillä joukkueen hyökkäys poti viime kaudella vakavaa vähäverisyyden tautia. Seuran tekemien maalien määrä romahti Borgettin lähdön myötä ja lisäksi viimeistelyvastuu lepäsi pitkälti yhden miehen harteilla. Joukkueen tähtiin kuuluva Matias Vuoso nosti näet kiitettävästi rooliaan takoen lopulta puolet seuransa maaleista. Yksitoista kertaa osunut argentiinalainen lienee joukkueensa ykköstykki myös tulevalla kaudella, mutta ilmassa on merkkejä, että miehelle on tällä kertaa luvassa enemmän tukea myös muilta pelaajilta. Santos esiintyi näet varsin pirteästi Copa Libertadores-karsinnoissa tehden runsaasti maaleja, jotka jakaantuivat tasaisesti usean pelaajan kesken. Joukkueen pelintekovoimaa on myös onnistuttu vahvistamaan parilla uudella miehellä. Doradoksesta napattu äärimmäisen taitava laituri Gerardo Espinoza on jo ehtinyt osoittautua hyväksi hankinnaksi ja paljon odotetaan myös myös Fluminensen vakiokalustoon kuuluneelta nousevalta laitapakilta Junio Cesarilta. Tämä kaksikko taannee yhdessä chileläisen keskityskone Rodrigo "Pony" Ruizin kanssa sen, että Santoksen kapealle kärjelle riittää tällä kaudella enemmän tilanteita, minkä voisi kuvitella heijastuvan myös joukkueen tekemien maalien määrään.

Vahvistuneen hyökkäyksen vastapainoksi Santoksen puolustuksen yllä leijuu erinäisiä kysymysmerkkejä. Joukkueen alakertahan yllätti positiivisesti syysturnauksessa kuulumalla sarjan pitävämpiin. Puolustus jatkaa pitkälti samalla miehistöllä, joten sen osalta tämä uroteko olisi toistettavissa. Copa Libertadores-karsintojen perusteella tähän on kuitenkin hieman hankalaa uskoa, sillä kyseisessä turnauksessa nähtiin perinteisempää Santos-tyyliä joukkueen päästäessä parissa viimeisessä ottelussaan yhteensä kahdeksan osumaa. Joukkueen valmentaja Alberto De la Torre voi kuitenkin lohduttautua sillä, että kyseessä oli tavallaan preseason-otteluista ja toivoa, että pelituntuman lisääntyessä myös puolustus löytää viime kauden vireensä. Itse tosin en jaksa tähän uskoa, vaan veikkaan, että myös joukkueen päästämien maalien määrä nousee tulevalla kaudella lähemmäksi 30 takaiskun rajaa.

Kaiken kaikkiaan Santosilla on kasassa aavistuksen vahvistunut, mutta edelleen melko keskinkertainen ryhmä. Liguilla-paikka lienee joukkueen kykyjen yläpuolella, mutta alempaan keskikastiin seuralla on saumat, mikäli se onnistuu viime kautta paremmin matkapeleissään. Kotonaanhan Santos on aina ollut erittäin kova ja Corona-stadion lienee tänäkin keväänä vieraille hankala paikka kyläillä.

VEIKKAUS: Jos pelaa oman tasonsa mukaisesti ja välttyy loukkaantumisilta (Vuoso), niin nostaa hieman pistesaalistaan. Kerää 20-22 pistettä ja löytyy sijoilta 12.-13.

AVAINPELAAJAT: Vicente Matias Vuoso (h), Rodrigo "Pony" Ruiz (w), Denis Caniza (p), Hector Altamarino (p), Gerardo Espinoza (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005 : Caniza (Par), Altamarino (Mex), Espinoza (Mex U 23)

EX-MAAJOUKKUEMIEHET / ARVOTURNAUKSET 2000-2004: Adrian Martinez (mv, Mex CAm 01)



UAG (Tecos)

Kaupunki: Guadalajara (Jalisco)
Stadion: Tres De Marzo
Liigamestaruudet: 1994
Putoamistaulukko: 16. 105 p : 95 ottelua = 1.1053

APERTURA 2004: Runkosarjan viimeinen (18. 17 4 4 9 17- 29 16)

Yleisarvio: Viimeiset vuodet ovat sujuneet UAG:ltä heikosti minkä johdosta joukkue on vajonnut putoamistaulukossa häntäpään valvojien joukkoon. Tecosilla onkin edessään taistelu sarjapaikastaan, joten jokainen kasaan raavittu piste on ryhmälle kullanarvoinen. Putoamiskurimuksesa räpiköivä seura on valmistautunut tähän kamppailuun uudistamalla pelaajaryhmäänsä ja se vaikuttaisikin vahvistuneen jonkun verran joulutauon aikana.

Merkittävimpänä hankintana voi pitääpaikalliskilpailja Atlakselta napattua Carlos Maria Moralesia, joka tuo lisää ruutia joukkueen aneemiseen hyökkäyspeliin. Uruguaylainen on ollut koko Meksikon uransa ajan tasaisen luotettava maalintekijä ja hänen toivotaankin takovan myös alkaneella kaudella osumia, jotka pelastavat osaltaan Tecosin sarjapaikan. Kokenut pelaaja taitaa myös tilanteiden rakentelun, joten uruguaylaisen saapumisen toivotaan parantavan myös muiden kärkimiesten saaman palvelun laatua. Uutta verta hyökkäykseen tuo myös River Platesta hankittu Daniel Ludueña, joka on kuitenkin vielä koko lailla kirjoittamaton kortti. Pelaajaa kuvataan taitavaksi, mutta myös pehmeäksi hyökkääjäksi, jonka itseluottamus on olut alamaissa heikosti sujuneen Argentiinan kauden vuoksi. Meksikon liigan avaus lienee antanut nuorukaiselle kuitenkin roimasti lisää uskoa omiin taitoihinsa, sillä argentiinalainen on onnistunut viimeistelyssä molemmissa otteluissa. Mikäli pelaaja jatkaa samaan tahtiin, niin hänestä on vielä paljon iloa viime syksyn tehottomimmalle joukkueelle. Kärjen ohella Tecos on pyrkinyt vahvistamaan myös suht hyvää alakertaansa, jonne hankittinkiin Estudiantesin lupaava pakki Daniel Colotto.

Kaiken kaikkiaan valmentaja Daniel Guzmanilla onkin kasassa aivan kohtuullinen pelaajapaketti. Ryhmän vahvuuksiin kuuluu hyvin organisoitu joukkuepuolustaminen, minkä myötä maalipaikkojen luominen sitä vastaan on varsinkin Tres De Marzolla työlästä. Puolustuksen takana häärii vielä viimeisenä lukkona sarjan lupaavimpiin maalivahteihin kuuluva José de Jesús Corona, joka on kykenevä paikkaamaan alakerran mahdolliset harharetket paraatitorjunnoillaan. Kun sarjan aneemisimpiin kuulunutta kärkeäkin on huomattavasti vahvistettu, joukkueella pitäisi olla hyvät saumat pelastaa sarjapaikkansa.

VEIKKAUS: Parantaa vahvistusten myötä jonkin verran. Sijoille 12-14, pisteitä 19-21.

AVAINPELAAJAT: Carlos Maria Morales (h), Juan Pablo Rodriguez (kk), José de Jesús Corona (mv), Eliomar Marcon (h), Pablo Metlich (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-2005: Rodriguez (Mex), Corona (Mex U23/Oly)

EX-MAAJOUKKUEMIEHET / ARVOTURNAUKSET 2004-05: Carlos Maria Morales (Uru CAm 01)



VERACRUZ
Kaupunki ja osavaltio: Veracruz (Veracruz)

Stadion: Luis 'Pirata' Fuente
Liigamestaruudet: 1946, 1950
Apertura: Liguillan 1. kierros ( Runkosarjan 1. 17 11 2 4 27-25 35)

ARVIO: Veracruz on heikentynyt talvitauon aikana, joten syysturnauksen menestyksen toistaminen on vaikeaa. Pahimmat menetykset ovat kohdanneet joukkueen kärkeä, josta ovat poistuneet sarjan tähtipelaajiin lukeutuva Cuauhtémoc Blanco sekä loukkaantumisista kärsinyt taitava brassi Kleber Pereira. Varsinkin Blancon lähtö puree joukkuetta ikävästi, sillä mies nousi lyhen kuuden kuukauden piipahduksensa aikana seuran legendojen joukkoon. Pienen kuvan Blancon merkityksestä joukkueelle saa jo siitä, että hyökkääjä oli joko tekemässä tai järjestelemässä kolmasosaa Tiburones Rojosin maaleista. Joukkueen hyökkäysvoima näyttääkin näiden siirtojen jälkeen melkoisen valjulta, mikä tietää vaikeuksia playoffseja tavoiteltaessa. Seuran viime kausien ykköstykiltä Gustavo Biscayzaculta voi tosin odottaa jälleen 5-7 maalin kautta, mutta uruguaylaisässän jälkeen muu hyökkäyskalusto vaikuttaa varsin aneemiselta. Cruz Azulista saatiin tosin takaisin joukkueen vanha maalitykki Emilio Mora, mutta ex-maajoukkuesentterin ruuti on ollut jo pidempään märkää, joten hänestä ei liene suurta apua maalintekotalkoissa.

Pientä tukea verkon heiluttamisessa voidaan kylläkin saada keskikentältä, sillä argentiinalainen Christian Gimenez osoitti syksyllä pystyvänsä pelinteon ohella myös viimeistelyyn. Vielä enemmän odotetaan kuitenkin kauden kohusiirtoihin kuuluvalta Leandro Romagnolilta, joka saapui Puertoon viiden vuoden sopimuksella San Lorenzosta. Eurooppalaistenkin seurojen tavoittelema taitava nuorukainen joutuu kuitenkin hyppäämään suuriin saappaisiin, sillä hänen odotetaan tuovan joukkueeseen sitä luovuutta ja hyökkäysvoimaa, jota Blancon ja toisen legendan Angel "Matute" Moralesin siirrot ovat ryhmästä vieneet. Tiburones Rojosin menestymistoiveille onkin ratkaisevan tärkeää, miten Romagnoli pystyy nämä vaatimukset toteuttamaan.

Heikenneen hyökkäysvoiman vuoksi Wilson Graniolattin miehistö joutuu liguillapaikasta kisatessaan nojaamaan Romagnolin ohella entistä enemmän puolustukseensa sekä 'Puerton' antamaan poikkeukselliseen kotietuun. Joukkueen alakerta pitikin syksyllä suhteellisen hyvin, joten argentiinalaisluotsi ei ole lähtenyt suuremmin rukkaamaan toimivaa kokonaisuuttaa. Mitä kotikenttäetuun tulee, niin Veracruz sijaitsee muista sarjan liigakaupungeista poiketen maan kuumankostealla itärannikolla, mikä tekee Luis Pirata Fuentesta todella vaikean vierailupaikan monille viileämpiin ja kuivempiin oloihin tottuneille keskusylängön joukkueille. Onkin varsin luultavaa, ettei Tiburones Rojos poistu tälläkään kaudella montaa kertaa lyötynä omalta kotistadioniltaan.

VEIKKAUS: Sijoitus pudonneekin melkoisesti pelaajaryhmän heikentymisen myötä, sillä ensimmäistä ulkomaan kautaan pelaavalta suhteellisen nuorelta Romagnolilta ei voi vaatia liikoja. Materiaali on tosin edelleen kohtuullista, mutta joukkueen maalintekokyky arveluttaa pahemman kerran. Pisteitä 17-20 ja sijat 14-15.

AVAINPELAAJAT: Leandro Romagnoli (kk), Gustavo Biscayzacu (h), Christian Gimenez (kk), Braulio Luna (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Emilio Mora (h, Mex)

EX-MAAJOUKKUEPELAAJAT / ARVOKILPAILUT: Braulio Luna (kk, Mex MM 02), Romagnoli (Arg U 20 MM 01), Joaquin Reyes (kk, Mex Cam 01),



ATLAS

Kaupunki ja osavaltio: Guadalajara (Jalisco)
Stadion: Jalisco
Liigamestaruudet: 1951
Copa Libertadores: Neljännesfinaaleissa 2000

APERTURA 2004: Liguillan välierissä (Runkosarjan 4. 17 9 4 4 34-24 31)

ARVIO: Atlas on heikentynyt todella pahasti, sillä kolme tärkeää pelaajaa on jättänyt ryhmän joulu-tammikuun aikana. Pahiten on kupattu joukkueen hyökkäystä, josta on poistunut kaksi kolossaalista tukipilaria. Kettujen hyökkäys koki kolauksen jo kauden alla, kun Carlos Maria Morales päätti siirtyä paikalliskilpailija Tecosin riveihin. Uruguyalaisveteraani oli Atlaksen sisäisissä tilastoissa seuransa kolmen parhaan joukossa sekä maalisyötöissä että tehdyissä maaleissa, joten jo hänen lähtönsä tylsytti ikävästi joukkueen vaarallista kärkeä. Hyökkääjän tehojen ohella nuori kettulauma jäi kaipaamaan myös veteraanin pitkää pelikokemusta ja sen tuomaa johtajuutta kentällä ja pukukopissa. Katto romahti lopullisesti hyökkäyksen niskaan eilen, kun 32 maalia Atlakselle viime vuonna takonut Robert de Pinho lähti seurasta. Poistuneet hyökkääjät veivät mukanaan yli puolet Atlaksen viime syksyn maaleista eikä nuorella ryhmällä ole mitään eväitä paikata tätä menetystä.

Myös joukkuen alakerta on kokenut takaiskun, sillä maajoukkueessakin esiintynyt Fernando Salazar vuokrattiin Copa Libertadoresiin valmistautuvalle Pachucalle joulutauon aikana. "Pollon" lähtö on jättänyt keskuspuolustukseen suuren aukon ja ainakin kahdella avauskierroksella Atlaksen alakerta on ollut kauniisti sanottuna täysin tuuliajolla. Kuvaavaa Kettujen puolustuksen sekasortoiselle tilalle on se, että Medio Tiempo ei kelpuuttanut Atlasta mukaan valitessaan kakkoskierroksen huonointa puolustusta. Nettiaviisin perustelu ratkaisulleen oli se, että koska joukkueella ei ole puolustustusta lainkaan, sitä ei voida hyväksyä mukaan kyseiseen kategoriaan . Alakerran katastrofaalisen tilanteen voi olettaa kohentuvan ainakin hieman, kunhan keskinkertaiset topparitulokkaat sopeutuvat Sergio Buenon systeemiin. Minään järin laadukkaana ei puolustusta voi tosin pitää silloinkaan.

Atlaksen tilanne näyttääkin tätä kirjoitettaessa erittäin synkältä. Pahoissa talousvaikeuksissa rämpivä organisaatio ei ole kyennyt korvaamaan lähteneitä pelaajia nimimiehillä, vaan seura on joutunut nojaamaan omiin lupauksiinsa ja rivimiestason tulokkaisiin yrittäessään paikata kokoonpanoon syntyneitä massiivisia aukkoja. Täysimääräisesti tämä paikkaaminen ei tule missään nimessä onnistumaan ja onkin luultavaa, että seuran sijoitus putoaa viime syksystä merkittävästi.
Lopullisen sarjasijoituksen kannalta on olennaista, pystyykö pahasti heikentynyt hyökkäys yhä
kantamaan joukkuetta. Katseet kohdistuvat tällöin ennen kaikkea nuoreen nousevaan lupaukseen Juan Pablo Garciaan sekä erinomaisena tilanteiden järjestelijänä tunnettuun Daniel Osornoon. Molemmat ovat toki hyviä hyökkääjiä, mutta on hieman liikaa vaadittu, että he alkaisivat tehtailemaan maaleja sillä liukuhihnatahdilla, jota joukkueen hutera puolustus vaatisisi.

VEIKKAUS: Pistepussi laihtuu ja sen myötä sijoitus heikkenee viime syksyisestä merkittävästi. Jos seulamaista puolustusta ei saada nopeasti järjestykseen, niin hissi pysähtyy vasta sarjan kellarikerroksen kohdalla. Pisteitä 16-19 ja sijoille 14-17.

AVAINPELAAJAT: Daniel Osorno (h,c), Juan Pablo García (h), Juan Carlos Medina (kk), Robson Souza dos Santos (kk),

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Osorno (Mex), Medina (Mex), Garcia (Mex Oly), Christian Casseres (h, Ven)


NECAXA

Kaupunki ja osavaltio: Aguascalientes (Aguascalientes)
Stadion: Victoria
Liigamestaruudet (7): 1933, 1935, 1937, 1938, 1995, 1996, talvi 1998
CONCACAF-cup: 1999
Seurajoukkueiden MM: 3. 2000

APERTURA: Runkosarjan 11. (17 6 3 8 27-26 21 )

YLEISARVIO: Rayosilla on takanaan taas yksi mitäänsanomaton kausi ja kovin valjulta näyttää seuran tilanne myös ensi viikonloppuna alkavan kauden alla. Necaxa on toki hankkinut kilpailijoidensa lailla sallitut kolme uutta miestä, mutta pelaajaryhmän keskinkertaisessa tasossa ei näyttäisi tapahtuneen mitään merkittävää muutosta. Tulijoista tärkeimpänä voi pitää rutinoitunutta Salvador Cabreraa, joka saapui korvaamaan valmennuspuolelle siirtyvää luottotoppari Juan Reynosoa. Etelä-Amerikasta hankittiin puolestaan tuttuun meksikolaistyyliin pari pelaajaa, mutta kumpikaan ei kuulu ainakaan etukäteen tarkasteltuna maahan saapuneiden lukuisten ulkomaalaisvahvistusten kärkikaartiin. Vaisun kauden Argentiinassa pelannut Ariel Lopez tosin sopinee ominaisuuksiensa - nopeus ja hyvä pääpelitaito - puolesta hyvin Necaxan pelityyliin, joten hän saattaa tuoda pientä lisäarvoa joukkueen hyökkäyskalustoon.

Tämä olisikin tarpeen, sillä Necaxan nykyryhmän suurimpana heikkoutena voi pitää joukkueen hyökkäysvoiman ja luovuuden puutetta. Toisin kuin vakavasti otettavilla playoffspaikan tavoittelijoilla Rayosin pelaajakaartista ei löydy näet parhaalla tahdollakaan sentteriä, jolta voisi odottaa realistisesti maagisen kymmenen maalin rajan puhkaisua saati miestä, joka taistelisi tosissaan liigan maalikuninkuudesta. Alfredo Moreno ja Sandro Sotilli tosin tekevät kärjessä sen minkä pystyvät, mutta 5-7 osumaa enempää on kummaltakaan vaikea odottaa.

Tehottomuudesta ei voi syyttää tosin pelkästään hyökkääjiä,, sillä sen voi nähdä myös osittaisena heijastuksena joukkueen keskikentän nykytilasta sekä seuran pitkäaikaisen valmentajan Raul Ariasin varovaisesta pelifilosofiasta. Edellisen osalta voi todeta, että keskikentällä ei ole ollut sitten Alex Aguinagan päivien todellista peliä tekevää johtajaa, millä on ollut oma, negatiivinen vaikutuksensa kärkien saamaan palvelun laatuun. Arias on puolestaan luottanut 10-vuotiskautensa aikana varovaiseen, varmistelevaan ja mekaaniseen pelityyliin, jossa pääpaino on ollut takaiskujen välttämisessä, ei niinkään omien tilanteiden rakentelussa.

Hyvä puolustuspelaaminen onkin osa-alue, joka kuuluu kiistatta Rayosin vahvuuksiin.
Joukkue osaa luotsinsa systeemin hyvin ja varsinkin vierasotteluissa Necaxan tappavan puuduttava sumputus on osoittautunut monelle isäntäjoukkueelle mahdottomaksi murtaa. Tämä tyyli ei ole niitä kauneimpia, mutta se on kuitenkin palkittu tuloksellisesti lukuisien vierastasapelien muodossa. Puolustus lienee tulevallakin kaudella Ariaksen joukkueen kivijalka, joka taannee osaltaan sen, ettei raitapaitojen peleissä nähdä tulevallakaan kaudella mitään maalijuhlia.

VEIKKAUS: Liguilla-paikan saavuttaminen vaikuttaa nykyryhmälle epärealistiselta tavoitteelta. Rayos saattaa jopa menettää muutaman sijan sarjataulukossa, sillä putoamista vastaan räpistelevät seurat ovat vahvistaneet onnistuneesti ryhmiään sarjatauon alla. Pisteitä 16-19, mikä riittää sijoille 14.-17.

AVAINPELAAJAT: Diego Martinez (p), Alfredo Moreno (h), Alex Alvez (kk)

MAAJOUKKUEPELAAJAT 2004-05: Diego Martinez (Mex)

EX-MAAJOUKKUEPELAAJAT / ARVOTURNAUKSET 2000-04: Johan Rodriguez (kk, Mex 02)




DORADOS

Kaupunki ja osavaltio: Culiacán (Sinaloa)
Stadion: Carlos González y González
Liigamestaruudet: -
Putoamistaulukko: 16 p : 19 ottelua = 0.8421

APERTURA 2004: Runkosarjan 17. (17 4 4 9 25-32 16)

YLEISARVIO: Pahassa putoamiskurimuksessa oleva nousijajoukkue on heikentynyt ikävästi joulutauon aikana. Meksikon maajoukkueen viime vuosien paras maalintekijä Jared Borgetti vuokrattiin Pachucalle, eikä culiacánilaisseuralla ole keinoja korvata tätä menetystä. Joukkue on tosin huseerannut ahkerasti siirtomarkkinoilla, mutta verkkoihin on uinut vain keskinkertaisuuksia ja tuntemattomia eteläamerikkalaispelaajia.

Vaikeasta sarjatilanteesta johtuen organisaation ainoana tavoitteena on sarjakontrahdin uusiminen, mutta mahdollisuudet tähän eivät näytä Clausuran alla kovin hyviltä. Joukkueen päävastustajat Puebla ja UAG ovat tehneet hyviä hankintoja kooten kohtalaiset ryhmät, kun taas sinaloalaisten pelaajakaarti vaikuttaa perin vaatimattomalta. Joukkue koostuu lähinnä keskinkertaisista meksikolaisista sarjajyristä sekä muutamasta tuntemattomasta eteläamerikkalaisesta toisen luokan pelaajasta. Varsinkin joukkueen hyökkäysvoima epäilyttää, sillä kärki näyttää Borgettin lähdön jälkeen perin ponnettomalta. Benijesin, Patiñon ja Papelin kaltaiset ykköstykkiehdokkaat ovat lähinnä 3-5 maalin miehiä, jolla ei tässäkään sarjassa pitkälle pötkitä. Jonkinasteisena heikkoutena voi pitää myös ryhmän suurehkoa vaihtuvuutta, minkä myötä yhteispeli ei liene parhaimmillaan vielä kauden alussa.

Joitain valttejakin sinaloalaisilta toki löytyy. Näistä merkittävimpänä voi pitää sitä, että joukkueen ei tarvitse pelata kovinkaan kummoista kautta säilyäkseen. Muutama voitto ja tasapeli nostaa vähäisen ottelumäärän pelanneen seuran pistekeskiarvoa nopeasti ja luultavasti noin 20 pisteen kausi riittäisikin Doradokselle säilymiseen. Kotikentän ja alkukaudella suhteellisen hyvin esiintyneen puolustuksen avulla tämän pistesaaliin haaliminen lienee mahdollisuuksien rajoissa, joskaan kovin todennäköiseltä se ei vaikuta.

VEIKKAUS: Materiaali on kovin riittämättömän oloinen, joten sinaloalaiset vietänevät myös tämän kauden kellarikerroksessa. Kerää 11-15 pistettä ja on erittäin vahva ehdokas jumbosijalle. Primera A kutsuu ryhmää keväällä.

AVAINPELAAJAT: Andrés Orozco (p), Joel Sanchez (p), Maracana (p), Everaldo Begines (h), Pedro Iarley (kk/h)

MAAJOUKKUEPELAAJAT: Orozco (Col)

Vähän vastauksia kysymyksiin:


1. Mistä olen saanut tietoa sarjasta ?
Ko. sarjaa on tullut seurattua kesästä 2000 lähtien ja tona aikana on tietysti jotain tarttunut päähän pelaajista ja joukkueista. Tiedon keruussa käytän lähinnä seuraavia nettilähteitä.

http://mediaserver.mediotiempo.com/miami/index.htm
http://www.esmas.com/deportes/futbol/
www.univision.com (Deportes --> Futbol mexicano)
www.mundosoccer.com
http://www.tvazteca.com.mx/deportes/futbolmexicano/
http://www.terra.com.mx/futbol/
http://www.terra.com/deportes/futbol/mexico/

Englanniksi tästä sarjasta ei taida enää nykyisin olla saatavilla hirveästi tietoa. Soccertimes oli aikoinaan sellainen, mutta sekin on mennyt telakalle. Teamtalkissa oli ainakin ennen satunnaisesti jotain, muistaakseni osiossa "world soccer tms". Jotenkin muistelisin, että sillä sivulla, jonne Rikun saitti meni, oli myöskin jotain uutisia, ainakin joskus. Eipä tuo jalkapalloespanja sinällään niin vaikeata ole. Itse olen suorittanut alkeis- ja jaksokurssin kesäyliopistossa vuonna 1994, sen jälkeen en pahemmin kieltä käyttänyt, enen kuin aloin tavaamaan em. sivuilta uutisia ja otteluraportteja.


2) buukereista ja omista vedoista

Mitä buukereiden jyvällä oloon tulee, niin tuskinpa siellä mitään tumpuloita varsinaisia todennäköisyyksiä laskemassa on. Kokonaan toinen juttu on se, missä määrin toimistot sitten muuttelevat ja hiovat heille tulevaa prossamateriaalia sanoisko myynti- ja markkinointisyistä. Veikkaanpa että esim. mun tiettyjen matsien krysseprossat ei menisi ikimaailmassa läpi buukereilla.

Parhaat toimistot eli Canbet ja Pinnacle eivät enää tarjoa tätä sarjaa. Mitä tarjontaan tulee, niin aika samaa muottia nuo kertoimet tuppaavat olemaan ainakin 1x2-vedoissa, eli hirveitä heittoja ei löydä. Se ei ole sinällään haitannut, sillä mulla on ihan omat systeemini ja jipponi tähän marginaalisarjaan, joten kyllä sitä pelaamaan on päässyt. Toisinaan tulee kyllä tunne, että jahas tommosta siis tarjolla tällä kertaa, mutta silloin täytyy vaan luottaa omaan nälkemykseen.

Toimistoista Playit on ok, kertoimet tulevat ensimmäisten joukossa, minkä johdosta esim. kotikertoimet poikkeavat aika usein yleislinjasta muiden sarjojen tapaan. Sama pätee aika lailla Centreen. Unibetilla ja Gamebookersilla mukana tasoitukset ja tuplavaihtoehdot, mikä mulle plussaa.
Semmoinen näppituntuma on, että Expektillä homma on aika hyvin hanskassa, sinne ei ole tarvinnut paljoakaan. Ja Tip-exin perusteella parhaat tarjoukset tuntuisivat tässäkin liigassa löytyvän vetopörssien puolelta, sinne ei vain tule pelailtua.

Seuranta 2000-
vetoja: 345
kerroin: 385.74

Tämä kausi:
Vetoja: 11
Osuneet: 5
kerroin: 13.07

3) Pumas-Tigres-matsi livenä. Kateeksi käy, mutta sieltähän sa sitten raportin ...

Pony_Ruiz kirjoitti:3) Pumas-Tigres-matsi livenä. Kateeksi käy, mutta sieltähän sa sitten raportin ...

Samaan aikaan pelattaisiin Aztecalla Atlante- Veracruz, mutta monet ovat sanoneet Pumasin pelin olevan parempi tunnelmaltaan ja peliltään, onko sulla mitään aavistusta kumpaan fiiliksen puolesta kannattaisi mennä? Aivan mahdottomia määriähän tuolla peleissä ei käy porukkaa (tosin kaikki on suhteellista), paitsi pudotuspeleissä!
Mieli tekisi kyllä lähteä bussilla Guadalajaraan katsomaan Chivas- Cruz Azul peliä, mutta en ole löytänyt matsin ja bussin lippujen hintoja mistään!

<pre>
Toluca - Chivas 60 23 17
Cruz Azul - Monterrey 50 28 22
Dorados - Puebla 32 33 35
Tigres - Necaxa 62 26 12
Veracruz - Morelia 35 35 30
Atlas - Jaguares 33 31 36
América - Santos 55 28 17
UAG - Atlante 34 34 32
Pachuca - Pumas 45 30 25
</pre>

poissaolijoita:
Chivas: Sanchez (mv), valmistautuvat Copa Libertadores karsintoihin
Monterrey: Franco (h), Arellano (w,c). Sarjan maalikuningas ja joukkueen
tärkein pelinrakentaja sivussa.
Tigres: Silvera (h) mahdollisesti edelleen sivussa.
Morelia: Rafa Marquez (h) sivussa jonkun viikon
Veracruz: Romagnoli (kk) debytoinee
Atlas: De Pinho (h) häipyi viikolla, 32 maalia viime vuonna.
Pumas: Marioni (h) pk:ssa
Dorados: Andres Orozco pk:ssa. Vaisun ryhmän tärkeä puolustaja.

Yhtä sun toista on tullut pelattua, päävedot alla. Itse pelasin kahta
ekaa Centrellä 1.80:llä ja ovat näköjään pudonneet,
mutta tarjontaa näkyisi olevan vielä muualla:

Tigres (Eurobet 1.80, Playit / Centre 1.75)
Toluca (Esim 1.80 Eurobet, 1.75 Betsson)
Jaguares x2 1.62 Unibet

slepenaama kirjoitti:

Pony_Ruiz kirjoitti:3) Pumas-Tigres-matsi livenä. Kateeksi käy, mutta sieltähän sa sitten raportin ...

Samaan aikaan pelattaisiin Aztecalla Atlante- Veracruz, mutta monet ovat sanoneet Pumasin pelin olevan parempi tunnelmaltaan ja peliltään, onko sulla mitään aavistusta kumpaan fiiliksen puolesta kannattaisi mennä? Aivan mahdottomia määriähän tuolla peleissä ei käy porukkaa (tosin kaikki on suhteellista), paitsi pudotuspeleissä!

Kokemusta ei ole, mutta mutu sanoo, että kyllähän n. 15 -20 000 ihmistä saa paremman tunnelman aikaan Puumien kentällä kuin 100 000 katsojaa vetävällä Aztecalla. Ja onhan toi matsi etukäteen ajateltuna todellinen huippukamppailukin.

Pony_Ruiz kirjoitti:

slepenaama kirjoitti:

Pony_Ruiz kirjoitti:3) Pumas-Tigres-matsi livenä. Kateeksi käy, mutta sieltähän sa sitten raportin ...

Samaan aikaan pelattaisiin Aztecalla Atlante- Veracruz, mutta monet ovat sanoneet Pumasin pelin olevan parempi tunnelmaltaan ja peliltään, onko sulla mitään aavistusta kumpaan fiiliksen puolesta kannattaisi mennä? Aivan mahdottomia määriähän tuolla peleissä ei käy porukkaa (tosin kaikki on suhteellista), paitsi pudotuspeleissä!

Kokemusta ei ole, mutta mutu sanoo, että kyllähän n. 15 -20 000 ihmistä saa paremman tunnelman aikaan Puumien kentällä kuin 100 000 katsojaa vetävällä Aztecalla. Ja onhan toi matsi etukäteen ajateltuna todellinen huippukamppailukin.

Täytyy katsoa nyt jos jaksaa sykähtää Olympicolta taksilla Aztecalle, Pumas matsi alkaa 12.00 ja Atlante peli 14.00...! Raporttia tänne kun vain jaksan ja ehdin!